Herrasmies, 188 senttiä, kaksi rokotetta, toiveissa ihastua: rokotetieto jakaa Tinderissä myös osaa suomalaisista

Britanniassa ja Yhdysvalloissa deittipalvelut ovat tehneet yhteistyötä viranomaisten kanssa ja palkinneet rokotetietonsa paljastavia käyttäjiä supertykkäyksillä.

Osa suomalaisista kertoo rokotetietonsa deittiohjelma Tinderissä. Kuvituskuva. Kuva: Yle

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Deittisovelluksissa käyttäjät hakevat ja valitsevat nyt seuraa sen perusteella, onko treffikumppani rokottautunut vai ei. Tamperelaisnuoret Verneri Hattula ja Suvi Käyhkö sekä Turun yliopiston rokotekriittisyyden tutkija Johanna Nurmi pohtivat, miksi rokotetiedoilla on väliä kumppaninvalinnassa. Toimittajana Noora Haapaniemi.

Mies on kuvassa pyöräilykypärä päässä. Kuvan yli menee iso teksti COVID-19 vaccinated, koronarokotettu.

Suomalainen mies haluaa kertoa deittipalvelu Tinderissä näkyvästi, että hän puoltaa koronarokotteita.

Toisella miehellä näkyy oman pituuden perässä kaksi kertaa rokotteen kuva: Herrasmies, 188 cm, 2 x rokote. Toiveissa ihastua ja rakastua palavasti ja pysyvästi.

Tinderissä näkyi toisenlaisia ilmoituksia etenkin vielä alkusyksystä. Jotkut seuraa etsivät miehet ovat kertoneet avoimesti, etteivät aio ottaa rokotteita tai käyttää maskeja ja arvostavat, jos nainen tekee samoin.

Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg ei ole yllättynyt, että suhtautuminen rokotuksiin on noussut esille myös deittifoorumeilla.

– Onhan kyseessä pandemia, joka vaikuttaa laajalti yhteiskuntiin, sosiaaliseen kanssakäymiseen, työhön ja vapaa-aikaan.

Maskikuvia ja rokotepiikkiemojeita

Osa verkossa toimivista treffipalveluista on alkanut kysyä erikseen koronarokotetietoja, ja ne tulevat esille ilmoitukseen. Tiedot perustuvat vapaaehtoisuuteen, eikä rokotetietoja tarkisteta.

Seuraa etsivät haluavat usein myös tavata uusia ihmisiä kasvotusten, mikä korona-aikana on voinut herättää pelkoa koronaviruksen tarttumisesta. Tästä syystä rokotetiedon kertominen on Sohlbergin mukaan ymmärrettävää.

Sohlberg itse havaitsi, että esimerkiksi deittipalvelu Match.comiin tuli syksyllä mahdollisuus kertoa rokotustiedosta. Tätä mahdollisuutta sinkut myös käyttävät. Myös maskikuvia on näkynyt paljon koronaepidemian aikana.

– Rokotetieto antaa kuvan henkilöstä. Maskikuvalla voi viestiä, että on vastuullinen ihminen, Sohlberg kertoo.

Ainakin neljä syytä ilmiön takana

Turun yliopiston yliopisto-opettaja Johanna Nurmi on tutkinut rokotekriittisyyttä jo vuosia eli paljon ennen koronaepidemiaa. Hän ei itse käytä deittisovelluksia, mutta pitää ymmärrettävänä, että rokotetiedot näkyvät sielläkin.

– Rokottaminen liittyy arvoihin ja politiikkaan ja on luontevaa, että se on osa deittailua. Rokotusstaus on tavallaan osa pakettia.

Nurmi löytää tähän useita syitä. Monet haluavat kumppanin, jolla on samanlaiset arvot. Suurelle osalle suomalaista rokottaminen merkitsee yhteisöllistä vastuuta ja uskoa tieteeseen.

Rokottamattomat korostavat taas usein kehon itsemääräämisoikeutta ja kokevat epäluottamusta viranomaisia, virallista tietoa ja lääketeollisuutta kohtaan. Arvot ovat siis hyvin erilaisia.

Toiseksi rokotustieto on yksinkertainen asia selvittää. Siitä voi olla helpompi jutella kuin uskonnosta tai politiikasta.

– Toiset ovat kasvissyöjiä ja haluavat deittailla muita kasvissyöjiä. Rokotetieto on myös tällainen helppo asia kysyä.

Kolmanneksi Nurmi on huomannut asennemuutoksen. Rokotustietoa kysytään nykyään entistä useammin.

– Terveystiedon kysymisestä on tullut yhteiskunnassa aiempaa hyväksytympää.

Neljänneksi rokotetieto näkyy myös deittailussa, koska koronaepidemia on ollut niin mullistava kriisi sekä yhteiskunnille että yksilöille.

Sinkut voivat tuntea tämän esimerkiksi yksinäisyytenä, koska rajoitusten takia uusien ihmisten tapaaminen on voinut olla hankalaa.

Supertykkäyksiä ja merkintöjä

Samanlainen ilmiö näkyy maailmalla. Deittisovellus Bumble kertoi kesällä, että palvelun käyttäjät voivat lisätä profiiliinsa koronarokotteesta kertovan merkinnän.

Yhtiön edustaja kertoi Guardianille (siirryt toiseen palveluun), että kyselyt mahdollisille deiteille koronarokotteesta tai COVID-taudin oireista lisääntyivät 45 prosenttia. Bumble kertoo omilla nettisivuillaan, (siirryt toiseen palveluun) että 30 prosenttia sovelluksen amerikkalaisista käyttäjistä ei menisi rokottamattoman kanssa treffeille.

Monet deittisovellukset myös antavat rokotetiedon ansiosta ilmaiseksi supertykkäyksiä tai muuta ylimääräistä hyötyä. Esimerkiksi supertykkäykset mahdollistavat, että seuraa hakevan profiili näkyy tavallista useammalle mahdolliselle treffikumppanille. Yleensä tästä pitää maksaa.

Valkoinen talo kannusti palkitsemaan

Pelkästään Yhdysvalloissa yli 50 miljoonaa ihmistä käyttää deittisovelluksia.

Yhdysvalloissa itse Joe Bidenin Valkoinen talo rohkaisi esimerkiksi Tinderiä (siirryt toiseen palveluun), Hingeä ja OKCupidia antamaan supertykkäyksiä rokotetietonsa kertoville käyttäjille. Esimerkiksi OKCupidissa rokotetiedon kertovat saivat 14 prosenttia todennäköisemmin matchin kuin ne, jotka eivät kertoneet rokotetietoaan. Match eli osuma mahdollisen treffikumppanin kanssa tulee, jos molemmat henkilöt tykkäävät toisen kuvista ja mahdollisesta tekstistä.

Valkoisen talon koronaneuvonantaja Andy Slavitt kertoi kesällä, että sosiaalinen etäisyys ja deittailu ovat haastava yhdistelmä.

– Olemme lopulta löytäneet sen yhden asian, joka tekee meistä kiinnostavampia: rokotteen, Slavitt sanoi Reutersille (siirryt toiseen palveluun).

BBC:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) Tinder, Match, Hinge, Bumble, Badoo, Plenty of Fish, OurTime ja Muzmatch tekivät puolestaan sopimuksen Britannian hallituksen kanssa vastaavasta rokotemerkinnästä.

Monta syytä olla ottamatta rokote

Onko rokotuksen ottamisesta tullut ideologinen mielipide, joka painaa esimerkiksi deittimarkkinoilla enemmän kuin uskonto tai politiikka?

Korona tuntuu ainakin puhuttavan monia enemmän kuin politiikka tai uskonto. Suomalaisista on rokottautunut yli 80 prosenttia. Se on enemmän kuin monissa vaaleissa äänestysprosentti tai evankelis-luterilaiseen kuuluvien määrä.

Määrällisesti ei voida puhua tutkimuskoordinaattori Sohlbergin mukaan kahtiajakautumisesta, koska rokotteita vastustavat ovat selkeä vähemmistö. Sohlberg muistuttaa lisäksi, että rokotevastaisten ja rokotekriittisten joukko on hyvin moninainen.

Samasta puhuvat myös tutkimukset. Harva suoranaisesti vastustaa rokotteita, osa vain jättää ne ottamatta.

Koronarokotteita vastustavien joukossa on esimerkiksi vain pieni joukko niitä, jotka vetoavat uskonnollisiin syihin.

– Uskonnollisella puolella koronarokotevastaisuus on liittynyt apokalyptiikkaan eli lopunaikoja koskeviin tulkintoihin. Rokotteet ja koronaa koskevat toimenpiteet nähdään osana siirtymistä antikristilliseen totalitaariseen maailmanjärjestykseen, Sohlberg kertoo.

Koronarokotevastaisuutta on esiintynyt Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattorin mukaan jossain määrin helluntailaiskarismaattisissa piireissä, mutta myös joidenkin muiden konservatiivikristittyjen parissa. Toisaalta esimerkiksi Suomessakin helluntailaisuuden piirissä on otettu vahvasti kantaa rokotteiden puolesta.

Sohlbergin mielestä ei voida sanoa, että koronarokotevastaisuus olisi jotenkin läpileikkaava näkemys konservatiivikristittyjenkään parissa.

– Myös osassa uushenkisyyden kenttää ilmenee koronarokotevastaisuutta ja ylipäätään skeptisyyttä koululääketiedettä kohtaan. Antroposofiassa on pitkä perinne rokotevastaisuudessa. Se ei toki tarkoita, että kaikki antroposofit ovat rokotevastaisia.

Latautunut aihe

Onko rokotustieto vaikuttanut jo parinmuodostukseen?

THL:n erikoistutkija Jonas Sivelä sanoo, ettei tätä tiedetä, koska sitä ei ole tutkittu. Rokotustiedon voidaan kuvitella vaikuttavan myös siihen, miten ihmiset suhtautuvat toisiin ihmisiin.

– Rokottautumisesta ja rokotteista on tullut hyvin latautunut aihe julkisessa keskustelussa, ja tämä ei välttämättä ole hyvä asia. Se lisää vastakkainasettelua, syyttelyä – eikä varmastikaan lisää rokotushalukkuutta vielä rokottamattomien parissa.

Sivelä ei usko, että rintamalinjoja luomalla päästään mihinkään hyvään.

THL:n tutkimuksen mukaan vahvin syy ottaa koronarokote on huoli vakavasta koronavirustaudista. Halukkuuteen ottaa rokote vaikuttavat myös rokottautumisen helppous sekä terveydenhuollon ammattilaisten antamat suositukset.

Rokotushalukkuutta laskee eniten huoli rokotteisiin liitetyistä haitoista ja rokotteiden turvallisuudesta.

Pitää myös muistaa, että suomalaisten asenteet koronarokotetta kohtaan ovat olleet myönteisiä epidemian alusta.

Kielteisesti koronarokotteen ottamiseen on huhtikuun 2021 jälkeen tehtyjen Kansalaispulssi-kyselyiden mukaan suhtautunut keskimäärin 3–7 prosenttia vastanneista.

Miten rokotustieto on vaikuttanut ihmissuhteisiisi? Voit keskustella uutisesta 26.11. klo 23 asti.

Lue lisää: