Omaishoitajien jaksaminen huolettaa, kun korona-aikana vapaapäivät jäävät pitämättä: "Voi tulla kierre, että sulkeudutaan entistä enemmän kotiin"

Moni omaishoitaja ei ole halunnut tai uskaltanut käyttää lakisääteisiä vapaitaan koronavirustartunnan pelossa. Korona-aikana omaishoitajien palveluita on avattu ja suljettu epidemiatilanteen mukaan.

Yli puolet omaishoitajista ja hoidettavista on yli 65-vuotiaita, joten esimerkiksi ditaidot nousevat huolenaiheeksi vertaistuen saamisessa. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Korona-aika kuormittaa edelleen monia omaishoitajia.

Yle teki haastattelun aiheesta vuosi sitten marraskuussa, jolloin korona-aikaa oli eletty reilu puoli vuotta. Nyt epidemiaa on takana vuosi enemmän.

Tänä aikana kunnat ovat availleet ja sulkeneet hoitopaikkojaan epidemiatilanteeen muuttuessa, toteaa Omaishoitajaliiton toiminnanjohtaja Sari-Minna Tervonen.

– Aluksihan korona oli aikamoinen shokkitilanne. Palveluita suljettiin, mikä näkyi heti omaishoitajien kuormana, kun ei saatu vapaita ja ei saanut läheistä päivätoimintaan.

Omaishoitajien kuormitus on Tervosen mukaan jonkin verran helpottanut epidemian alkuajoista, mutta erot ihmisten tilanteissa ovat suuria ja vaihtelevat sen mukaan, millainen koronavirustilanne kunkin sairaanhoitopiirin alueella on ollut.

Ilmiönä kuitenkin näkyy, etteivät omaiset ole tohtineet viedä läheistään hoitopaikkaan, vaikka koronatilanne olisikin sen sallinut. Vapaita on pidetty paljon aiempaa vähemmän.

– Kun läheistä ei viedä hoitoon, voi tulla kierre, että sulkeudutaan entistä enemmän kotiin. Kuormittuminen lisääntyy, jos ei ole mitään muuta kuin läheisen hoivaa, Tervonen kertoo.

Vertaistuen tarve korostunut

Pelko koronatartunnan saamisesta on näkynyt myös Omaishoitajaliiton vertaistukitilaisuuksissa.

Niissä on käynyt viime kuukausina vähemmän ihmisiä, vaikka juuri vertaistuen tarve arjessa olisikin nyt suuri.

Jaksaminen riippuu Tervosen mukaan ihmisten omista voimavaroista ja sosiaalisista verkostoista. Toiset ovat vähemmillä resursseilla ja osa kokee enemmän kuormitusta.

– Ja täytyyy myös muistaa, että monet omaishoitajista ovat itsekin ikäihmisiä ja riskiryhmäläisiä, Tervonen muistuttaa.

Yli puolet omaishoitajista ja hoidettavista on yli 65-vuotiaita, joten esimerkiksi digitaidot nousevat huolenaiheeksi.

Tervosen mukaan osallistuminen verkossa oleviin vertaistilaisuuksiin ei ole monelle taidollisesti tai taloudellisesti mahdollista.

– Pitää olla monia kanavia, missä tukea ja apua on saatavilla. Emme voi rakentaa meidän auttamis- ja tukityötämme sen varaan, että kaikki on verkossa, Tervonen kertoo.

Aiheesta voi keskustella torstaihin 25. marraskuuta kello 23 asti.

Lue seuraavaksi: