Hallitus kaipaa Suomeen erityisosaajia, mutta tulijat ovat enimmäkseen duunareita

Työvoimapula koskee monia suorittavan työn ammatteja, eikä varsinkaan maaseudulla löydy nuoria tekijöitä omasta takaa. Pohjanmaalla yksi ratkaisu on houkutella töihin venäläisiä opiskelijoita.

Vadim Semechkov tuli Venäjän Karjalasta Suomeen opiskelemaan runsas vuosi sitten. Nyt hän pärjää töissä suomen kielellä ja työskentelee oppisopimuksella metallialan yrityksessä Alajärvellä. Kuva: Ari Hautamäki / Yle

Työvoimapulasta kärsivä Suomi ei ole tänä vuonna saamassa merkittävästi apuvoimia EU:n ulkopuolelta. Ensimmäisiä työperäisiä oleskelulupahakemuksia oli jätetty lokakuun loppuun mennessä noin 11 400. Myönteisiä päätöksiä Maahanmuuttovirasto oli tehnyt 10 500.

Tämä määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä, jos hallituksen ajama tavoite (siirryt toiseen palveluun) toteutuu. Ennen kaikkea Suomeen halutaan lisää erityisosaajia, yrittäjiä, tutkijoita ja opiskelijoita.

Mutta erityisosaajia on Suomeen pyrkivistä nykyään vain pieni osa. Selvä enemmistö työn perusteella oleskelulupaa hakeneista on suorittavan työn tekijöitä tai kausityöntekijöitä eli duunareita. Heidän saamisestaan Suomeen puhutaan melko vähän.

Myös EU:n alueelta saapuu työntekijöitä Suomeen, mutta heidän ei tarvitse hakea oleskelulupaa. EU-kansalaisia on tänä vuonna rekisteröity työn takia Suomeen noin 4 600.

Ainakaan EU:n ulkopuolelta ei ole tiedossa merkittävää apua tämänhetkiseen hoitajapulaan. Sen sijaan rakennusalalle työvoimaa olisi hakeutumassa, jos heidän oleskelulupahakemuksensa läpäisevät seulan.

Alla olevasta grafiikasta näkyy, kuinka monta oleskelulupahakemusta uudet tulijat ovat jättäneet rakennusalalle tänä vuonna. Punainen palkki taas kuvastaa työvoimapulaa rakennusalalla eli kuinka monta henkilöä on töihin haetuista jäänyt viime vuonna saamatta.

Sosiaali- ja terveysalalle oleskelulupia hakeneiden määrä on Suomessa koettuun työvoimapulaan nähden mitätön.

Vertailussa tieto oleskelulupahakemusten määrästä on peräisin Maahanmuuttoviraston tuoreimmista tilastoista tältä vuodelta. Arvio saamatta jääneistä työntekijöistä perustuu työ- ja elinkeinoministeriön analyysiin työvoimapulasta vuodelta 2020. Silloin oleskelulupia haettiin koronapandemian vuoksi vielä vähemmän kuin tänä vuonna.

Kasvukeskusten ulkopuolella työikäinen väki vähenee nopeasti ja pelkona on, että yrityksetkin katoavat.

Tilanteeseen on herätty pienissä kunnissa Etelä-Pohjanmaan Järviseudulla. Koska yrityksiin ei löydy tarpeeksi nuoria, kuuden kunnan omistama Järviseudun ammatti-instituutti houkuttelee opiskelijoita Venäjältä asti.

Venäjän Karjalassa Suomi on entuudestaan tuttu, siellä on mahdollista opiskella suomea sekä koulutettua työvoimaa, jolla on muuttohaluja. Joka vuosi satakunta venäläistä pakkaa tavaransa ja lähtee opiskelemaan Etelä-Pohjanmaalle, usein aivan uutta alaa.

Insinöörinä Venäjällä työskennellyt Vadim Semechkov tähtäsi ensin metallialan työntekijäksi. Nyt hän on vaihtanut opinnot it-alalle, josta hänellä on valmiiksi kokemusta.

Vaimo jatkaa metallialan opintoja, ja uusi koti on löytynyt heille Vimpelistä.

Semechkov on esimerkki korkeakoulutetuista osaajista, joita Suomessa kipeästi kaivataan. Kuva: Ari Hautamäki / Yle

Tyypillisin Suomeen töihin haluava on rakennusmies, joka on kotoisin Ukrainasta, Kosovosta tai Uzbekistanista. Jopa kolmannes tavallisten työntekijöiden oleskelulupahakemuksista on tänä vuonna jätetty rakennusalalle.

EU:n ulkopuolelta tulevien suorittavan työn tekijöiden lupaprosessiin kuuluu saatavuusharkinta. Työnantajan on selvitettävä, olisiko avoimeen tehtävään saatavilla kohtuullisessa ajassa työvoimaa Suomesta tai EU:n alueelta.

Tietyt ammatit on vapautettu saatavuusharkinnasta osassa maata työvoimapulan vuoksi.

Työntekijän 1. oleskelulupa, suosituimmat alat 2021

ToimialaHakemuksia, kpl
Rakentaminen2 023
Hallinto- ja tukipalvelut1 263
Teollisuus643
Maa- ja metsätalous625
Majoitus ja ravitsemus357
Terveys- ja sosiaalipalvelut296
Kuljetus ja varastointi251
Ammatillinen ja tieteellinen toiminta109
Informaatio ja viestintä42
Taiteet ja viihde41

Lähde: Migri

Työvoimapula vaivaa jossain määrin useita toimialoja, mutta terveys- ja sosiaalipalveluissa tilanne oli jo viime vuonna hälyttävä.

Alla olevaan taulukkoon on koottu eri toimialojen arviot siitä, kuinka montaa henkilöä viime vuonna haettiin johonkin tehtävään, mutta ei onnistuttu saamaan. Työ- ja elinkeinoministeriön analyysi perustuu eri alojen toimipaikoilta saatuihin tietoihin.

Työvoimapula eri toimialoilla v. 2020, arvio

ToimialaHaetuista jäi saamatta, hlöä
Terveys- ja sosiaaliala32 031
Liike-elämän palvelut6 252
Rakennus3 211
Julkiset palvelut, koulutus2 988
Kauppa ym.2 966
Teollisuus2 591
Kuljetus, varasto2 558
Majoitus, ravintola1 944
Informaatio, viestintä1 606
Maa- ja metsätalous755
Muut palvelut829
Yhteensä57 731

Lähde: TEM

Monet yritykset kiirehtivät työperäisen maahanmuuton helpottamista, että Suomesta tulisi nykyistä houkuttelevampi kohdemaa.

Hallitus julkistikin syyskuussa niin kutsutun tiekartan keinoista (siirryt toiseen palveluun), joilla kansainvälisten osaajien maahanmuuttoa pyritään edistämään. Globaalissa kilpailussa työvoimasta Suomen tavoitteena on tarjota “maailman paras maahanmuuttokokemus”.

Vuonna 2030 työperäisiä ensimmäisiä oleskelulupia on tarkoitus myöntää lähes 20 000. Sen jälkeen lisäys olisi vähintään 10 000 työntekijää EU:n ulkopuolelta joka vuosi.

Kasvu olisi hallituksen suunnitelmissa jyrkkää, sillä viime vuosina ensimmäisten oleskelulupien määrä on pysytellyt noin 9 000:ssa.

Ensimmäiset venäläiset opiskelijat tulivat Etelä-Pohjanmaalle jo 15 vuotta sitten. Tästä muuttoliikkeestä on kiihtyvän työvoimapulan vuoksi tullut yhä tärkeämpää. Järviseudun ammatti-instituutin JAMIn opiskelijoista liki kolmannes on venäläisiä.

Opiskelijoiden tuloon ei liity aikaa vievää saatavuusharkintaa. Heiltä edellytetään kuitenkin jonkin verran suomen kielen taitoa ennen opiskelupaikan saamista. Tärkeä yhteistyökumppani on Petroskoin suomalais-ugrilainen koulu.

Jos opiskelijalla on aiempaa osaamista, hän voi työskennellä jo muutaman kuukauden kuluttua oppisopimuksella jossain paikallisessa yrityksessä, kertoo rehtori Matti Väänänen.

Opiskelijoita hakeutuu Venäjältä muun muassa metalli- ja maatalousaloille sekä kokeiksi.

“Enemmän tekemistä, vähemmän istumista” on periaatteena Järviseudun ammatti-instituutissa. Rehtori Matti Väänäsen mukaan oppimisympäristöjä on siirretty yrityksiin, mahdollisimman autenttisiin oloihin. Kuva: Ari Hautamäki / Yle

Yritykset ymmärtävät Väänäsen mukaan nykyään paremmin sen, että kielitaitovaatimuksista on monilla aloilla joustettava, jos työt haluaa saada tehdyiksi.

– Ehkä muutamia vuosia sitten oli pientä narinaa enemmän, että voi voi, kun pitäisi osata paremmin. Mutta nyt kun sitä työvoimaa ei kerta kaikkiaan saa, on huomattu, että nämä ihmiset ovat tosi motivoituneita ja osaavia, Väänänen sanoo.

Irina Savasko kävi Lappajärvellä ensi kertaa jo 15 vuotta sitten, kun oma isä oli muuttanut Suomeen. Sen jälkeen opiskelemaan tuli pikkusisko ja viimeksi hän itse.

Ennen muuttoa Savasko kävi vuoden suomen kielen kurssilla.

– Mummi ja vaari puhuivat karjalan kieltä ja se on mun mielestä lähellä suomen kieltä. Sieltä se lähti jo helposti, Savasko sanoo.

Irina Savasko työskenteli Venäjällä muun muassa musiikinopettajana. Suomessa hän opiskeli kokiksi ja sai heti työpaikan. Nyt koko hänen perheensä asuu Lappajärvellä. Kuva: Ari Hautamäki / Yle

Monilla pikkupaikkakunnilla eletään kriittisiä aikoja. Päiväkodit ja koulut tarvitsevat lapsia, yritykset työntekijöitä.

Ilman venäläisiä opiskelijoita ja heidän perheitään tilanne näyttäisi hyvin huonolta, Väänänen uskoo. Hänen mukaansa opiskelijoita on tullut heidän mallillaan Suomeen jo tuhansia ja he ovat melkein poikkeuksetta jääneet pysyvästi.

Tänä syksynä JAMIn opiskelijoiden mukana muutti kymmenkunta lasta.

– Pienillä paikkakunnilla saattaa syntyä alle 10 lasta vuodessa, niin onhan sillä jo aika paljon merkitystä.

Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 2.12. kello 23:een saakka.

Lue myös: