Puhelin ja Netflix valvottavat koulupäivinäkin yöhön asti – katso vinkit siihen, miten pääset unirytmiin ja aivot saavat tarpeeksi palautumisaikaa

Hämeenlinnalaisten nuorten kouluterveyskyselyn mukaan kolmasosa yläkoululaisista nukkuu alle kahdeksan tuntia yössä. Myös mielialaoireilut ovat lisääntyneet. Lyseolaiset kertovat, miksi on vaikeaa mennä ajoissa nukkumaan.

Neljä nuorta naista seisoo koulun käytävällä ja pitää Nuori.Nuku-julisteita edessään. Yhdellä on maski.
Kolmasosa yläkouluikäisistä nukkuu alle kahdeksan tuntia yössä. Vähäinen uni vaikuttaa myös hyvinvointiin. Hämeenlinnan kouluterveyshuolto kampanjoi riittävän yöunen merkityksestä. Kuvassa Hämeenlinnan lyseon kouluterveydenhoitaja Jessica Tolvanen (vas.) sekä oppilaat Amanda Eskelinen, Amanda Reponen ja Anni Rantala. Toimittaja Timo Leponiemi. Video Dani Branthin.

Hämeenlinnan lyseon kahdeksannen luokan oppilas Amanda Reponen myöntää valvovansa myöhään vapaapäivinä. Silloin hän menee nukkumaan vasta puolenyön jälkeen.

– Mä jään katsomaan Netflixiä tai YouTubea. Katson kelloa, että kyllä mä vielä yhden ehdin ja sitten se venyy jonnekin kahteentoista. Sitä pidempään en itse asiassa pysty valvomaan, rupeaa väsyttämään liikaa.

Myös kahdeksannella luokalla oleva Arttu Martikainen viettää illat puhelimella.

– Tulee katsottua vaan puhelinta iltaisin ja puhuttua videopuheluita. Lisäksi muutenkin vähän mietityttää kaikki asiat.

Valvomista on vaikea lopettaa, vaikka Martikainen tietää, että seuraava päivä ei ole helppo.

– Väsymystä on aika paljon. Sitten muutenkin pahalla mielellä menen kouluun.

Hämeenlinnan kouluterveydenhuolto on kiinnittänyt huomiota nuorten vähäiseen unen määrään ja mielialaoireiden lisääntymiseen. Ongelmia on enemmän tytöilä. Nyt on käynnistetty ”Nuori. Nuku” -kampanja, joka on suunnattu myös kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisten vanhemmille.

Hämeenlinnan kouluterveydenhuollon vastuulääkäri Anu Mähönen kertoo, että unta ei arvosteta riittävästi.

– Nuoret eivät nuku tarpeeksi ja se näkyy siinä, että heillä on vaikeuksia oppimisessa ja keskittymisessä. Heillä on enemmän mielialaongelmia. Palautuminen ja jaksaminen on heikompaa, sanoo Mähönen.

Vinkit unirytmin löytämiseksi

Aivot tarvitsevat palautumiseen hyvät yöunet, joten tilanne kannattaa korjata. Onneksi siihen on hyviä keinoja. Harva pystyy omatoimisesti muuttamaan iltarytmiään, siksi unitalkoisiin herätellään myös yläkoululaisten vanhempia.

Nappaa tästä tärkeimmät vinkit unirytmin löytämiseksi:

1. Aamulla ylös ja kirkkaat valot päälle

2. Ei enää päiväunia ja illalla riittävän ajoissa sänkyyn

3. Pelilaitteet ja älypuhelin pois illalla ajoissa

Tuntuu yksinkertaiselta, ja nämä asiat tiedetään entuudestaan. Silti moni meistä - ikään katsomatta - tuijottaa puhelimen ruutua iltamyöhään. Jos muutosta arjessa on vaikea saada itse aikaiseksi, kannattaa pyytää vanhemmilta apua.

Kouluterveydenhuollon vastuulääkärin Anu Mähösen mielestä koululaisten uniongelmia ei ole otettu tarpeeksi vakavasti. Kuva: Ville Välimäki / Yle

Anu Mähönen myöntää, että murrosiän koittaessa, unen aloitusajankohta viivästyy. Silloin on vaikeampi mennä ajoissa nukkumaan ja rauhoittuminen vaatii enemmän työtä.

Aivotutkijat ovat varsin yksimielisiä 14-15-vuotiaiden unentarpeesta. Se on noin yhdeksän tuntia yössä. Monesti sanotaan, että pitäisi nukkua kahdeksasta kymmeneen tuntia yössä.

– Jos sen sanoo noin, kaikki luulevat, että kahdeksan tuntia riittää. Todellisuudessa se riittää vain harvoille. Suurin osa tarvitsee unta yhdeksän tuntia, sanoo Mähönen.

Kaverit kuittailevat aikaisesta nukkumaan menosta

Suomessa ollaan jo yläkouluikäisenä monessa suhteessa itsenäisempiä ja vapaampia kuin monissa muissa Euroopan maissa. Teini-ikäisenä aikaisin nukkumaan meneminen tuntuu turhalta. Päässä pyörii, että muut kuitenkin valvovat ja jään sivuun hauskoista WhatsApp-keskusteluista.

Kahdeksasluokkalainen Amanda Eskelinen Hämeenlinnan Lyseosta tunnistaa fomo-ilmiön hyvin. Kaveritkin saattavat kuittailla, jos katoaa linjoilta liian aikaisin.

– Ehkä tulee vähän sellaista ilkkumista, että sitten sä jäät kaikesta paitsi. Sellaista, että on noloa, jos menet aikaisin nukkumaan. Eikä sen pitäisi olla noloa. Mun mielestä täytyy saada hyvä yöunet, että jaksaa koko päivän.

Unen puute lisää masennusta ja lihottaa

Väsymys saa mielialan heilahtelemaan, vaikeuttaa keskittymistä, aiheuttaa ylivilkkautta, levottomuutta ja aggressiivisuutta. Se lisää masennusta. Kaiken lisäksi se lihottaa ja altistaa urheiluvammoille. Nämä kaikki vaikuttavat hyvinvointiin.

Puhelimesta on vaikea irrottautua illalla, jos kaikki kaverit ovat linjoilla. Arkistokuva. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Yhdeksäsluokkalainen Anni Rantala Lyseosta myöntää valvomisen väsyttävän.

– Mä en välttämättä muista niin paljon aamupäivän tunneista.

Syiden etsimisen sijaan nyt halutaan ratkaisuja, joten Hämeenlinnassa valmistellaan parhaillaan nuorten mielenterveyshoitopolkua. Kannattaa mennä juttelemaan kouluterveydenhuoltoon tai piipahtaa kuraattorin luona, jos väsymys tai jokin muu askarruttaa.

Mielenterveyden ongelmat on mahdollista ratkaista nopeasti, jos syyksi osoittautuu liian vähäinen yöuni.

Nukkumiseen liittyvien ongelmien jälkeen Hämeenlinnassa aiotaan kiinnittää huomiota myös ruokailuun. Kouluterveyskyselyssä reilu kolmasosa nuorista ilmoittaa jättävänsä kouluruokailun väliin. Terveyskysymysten lisäksi tällä on taloudellisia vaikutuksia, kun verovaroin kustannettua ruokaa menee paljon hukkaan.

Ja kannattaa muistaa, että unen lisäksi säännöllinen ateriarytmi on hyvinvoinnin perusta.

– Jos aamiainen ja kouluruokakin jää välistä, ei voi enää tuntea oloaan hyväksi iltapäivällä, huomauttaa kouluterveydenhuollon vastuulääkäri Anu Mähönen.

Edit: Lisätty Amanda Reposen lauseeseen sana vapaapäivinä.

Voit keskustella aiheesta perjantai-iltaan klo 23:een saakka.