Espanjassa pyörii pimeä bisnes, jossa tyhjät asunnot tiirikoidaan talonvaltaajien käyttöön – Rosa Pérez valtasi asunnon, kun oma koti meni alta

Espanjassa talonvaltaus on usein ainoa keino saada katto pään päälle, kun oma talous romahtaa.  Maassa arvioidaan olevan vähintään 100 000 vallattua asuntoa.

Rosa Pereziä odottaa häätö asunnosta, jossa hän asuu luvatta.
Rosa Pereziä odottaa häätö asunnosta, jossa hän asuu luvatta.

HOSPITALET/BARCELONA Astukaa peremmälle, Rosa Pérez pyytää avatessaan kerrostaloasuntonsa oven vieraille.

Barcelonan kaupungin liepeillä sijaitseva kolmen makuuhuoneen asunto ei kuulu Pérezille eikä hän maksa siitä vuokraa. Asunnon omistaa pankki, ja Pérez pitää sitä kotinaan luvatta.

Hän on niin sanottu talonvaltaaja.

Suomessa talonvaltaaja on harvoin Pérezin kaltainen viisikymppinen nainen. Espanjassa se on kuitenkin tavallista.

Riittää, että sattuu olemaan pienituloinen.

Samassa tilanteessa ovat monet muut erityisesti Espanjan suurkaupungeissa asuvat ihmiset. Edullisten vuokra-asuntojen puute ja talousvaikeudet ovat pakottaneet satoja tuhansia ihmisiä etsimään kotia poikkeuksellisin keinoin.

Pérez, 54, päätyi tilanteeseen sen jälkeen, kun hän menetti lyhyen ajan sisällä isänsä ja miehensä. Samoihin aikoihin läheisten kuoleman jälkeen loppuivat työt siivoojana, ja Pérez alkoi kärsiä myös terveysongelmista. Aikaisempaan asuntoon ei ollut enää varaa.

– Ainoa vaihtoehto oli vallata tyhjillään oleva asunto, hän sanoo.

Rosa Pérez kertoo tuntevansa perheitä, jotka ovat joutuneet kadulle häädön jälkeen. Hän pelkää samaa kohtaloa. Kuva: Gabriel Bendahan

Espanjassa arvioidaan olevan vähintään 100 000 vallattua asuntoa (siirryt toiseen palveluun), samaan aikaan tyhjillään olevien asuntojen määrä on moninkertainen.

Asuntojen valtaaminen on lisääntynyt, kun vuokrataso maan suurimmissa kaupungeissa on kohonnut.

Esimerkiksi Pérezin tulot eivät millään riittäisi vuokriin Barcelonassa, missä pelkästään yksiön vuokra on keskimäärin tuhat euroa.

Pérez itse kertoo saavansa leskeneläkettä 520 euroa kuussa. Hän jakaa asunnon 27-vuotiaan tyttärensä kanssa, ja tämän tienestit jäävät noin 200 euroon kuussa osa-aikaisesta työstä kaupan kassalla.

Vaihtoehtona voisi olla valtion tukemat edulliset vuokra-asunnot, mutta ne ovat kiven takana. Niiden määrä on maassa vain runsas kaksi prosenttia koko maan asuntokannasta.

Se on muihin Euroopan maihin verrattuna hyvin vähän. (siirryt toiseen palveluun)EU:ssa tuettujen vuokra-asuntojen määrä koko vuokra-asuntokannasta on keskimäärin noin yhdeksän prosenttia, Suomessakin sama luku on 13 prosenttia.

Vaikea asuntotilanne onkin johtanut Espanjassa rinnakkaistodellisuuteen, missä asuntojen välitysbisnes on siirtynyt pimeille markkinoille.

Tyhjiä vuokra-asuntoja kaupitellaan pulaan joutuneille ihmisille internetin myyntipalstoilla. Kaupittelijat tekevät rahaa sillä, että avaavat asunnon oven luvatta tulevalle asukkaalle tiirikoimalla auki lukon tai pyytämällä paikalle lukkosepän.

Tällaiseen palveluun turvautui myös Rosa Pérez yhdeksän vuotta sitten.

– Näin etukäteen kuvia asunnosta, ja maksoin oven avaamisesta 480 euroa. Hintaan kuului lukkojen vaihtaminen. Kaikki sujui helposti eikä mitään ongelmia ollut ennen tätä, Perez sanoo.

Hän on saanut asua pitkään asunnossa rauhassa, mutta nyt keittiön pöydällä on häätöilmoitus. Asunnon omistaja haluaa myydä asunnon ja Pérezin pois talosta.

Pérezin asunto sijaitsee Hospitaletin kaupungissa Suur-Barcelonan eteläosassa. Alueella on useita asuntoja, joissa asuu talonvaltaajia. Kuva: Gabriel Bendahan

Pérezin asunnon omistaa Sareb-niminen omaisuudenhoitoyhtiö eli niin sanottu roskapankki.

Se perustettiin EU:n tukimiljardeilla lähes kymmenen vuotta sitten, kun Espanjassa puhkesi kiinteistökupla ja maan pankit piti pelastaa.

Roskapankin perustaminen ja pankkisektorin uudistaminen oli EU:n ehto tuille. Tukipaketin maksoivat EU:n jäsenmaat ja myös suomalaiset veronmaksajat.

Sarebin omistukseen siirtyi tuolloin myös asuntoja tavallisilta talousvaikeuksiin joutuneilta ihmisiltä, jotka eivät enää selviytyneet lainoistaan.

Espanjalaisten pankkien hallussa onkin tuhansia lunastettuja asuntoja. Monet tyhjillään olevat asunnot ovat päätyneet juuri talonvaltaajille.

Nyt rahastot ja pankit ovat alkaneet myydä kiinteistöjään, sillä niistä saa jälleen Espanjassa hyvin voittoa.

Pérez on pyytänyt Sarebilta niin sanottua sosiaalista vuokrasopimusta, jonka turvin hän voisi maksaa nimellistä vuokraa. Tähän yhtiö ei ole suostunut.

Pérez on joutumassa jälleen kerran tyhjän päälle.

Aktivistiliike pysäyttää häätöjä Espanjassa. Santi Mas De Xaxàs Faus johtaa toimintaa Barcelonassa.
Aktivistiliike pysäyttää häätöjä Espanjassa. Santi Mas De Xaxàs Faus johtaa toimintaa Barcelonassa.

Espanjassa on tehty tilastojen mukaan miljoona häätöä vuonna 2008 alkaneen talouskriisin jälkeen. Niiden määrä on lisääntynyt rajusti viime vuosina. Pelkästään Barcelonassa on tämän vuoden alkupuoliskolla häädetty kaikkiaan 20 000 ihmistä kodeistaan.

Samalla Espanjan suurkaupunkeihin on levinnyt häätöjä vastustava liike. Aktivistiryhmä PAH ( Plataforma de Afectados Por la Hipoteca) auttaa lisäksi ihmisiä valtaamaan tyhjillään olevia pankkien asuntoja, kertoo liikkeen paikallisjohtaja.

– Pandemia on pahentanut asuntotilannetta entisestään. Häätöuhan alla elää myös aiemmin keskiluokkaan kuuluneita ihmisiä, sanoo PAH:in Barcelonan alueen puheenjohtaja Santi Mas de Xaxàs.

Poliisit vartioivat Barcelonassa häätöpaikkaa, kunnes perhe on kantanut tavaransa ulos. Kuva: Gabriel Bendahan

Yle seurasi yhtä häätöä barcelonalaisella omakotialueella, kun nelihenkinen perhe poistettiin pankin omistamasta asunnosta.

Talo sijaitsee turistienkin suosiman Parc Güell -puiston lähistöllä, kaukana Rosa Pérezin asuttamasta työläiskorttelista.

Poliisit ovat eristäneet alueen ja vahtivat häätöpaikkaa rynnäkkökiväärit olalla.

Perheen vanhemmat kantavat ulos muuttokuormaa jätesäkeissä.

Tilannetta seuraa naapureista ja toimittajista koostuva yleisö. Paikalla on myös häätöjä vastustavan PAH-liikkeen jäseniä. He kertovat, että perheen lapset ovat lähteneet hetkeä aiemmin kouluun.

Iltapäivällä he eivät enää palaa kotiin, johon asennetaan panssariovi uusien valtausten estämiseksi.

Barcelonassa häätöjen vastaista liikettä johtaa Santi Mas de Xaxás. Liike on onnistunut pysäyttämään lukuisia häätöjä. Kuva: Gabriel Bendahan

Paikalla on myös PAH-liikkeen Santi Mas de Xaxàs. Hän keskustelee paikalle tulleiden sosiaalityöntekijöiden kanssa.

Ryhmä yrittää löytää perheelle vaihtoehtoista majoitusta, mutta tehtävä on vaikea. Todennäköisesti perhe päätyy ystävien nurkkiin tai toiseen vallattuun asuntoon, Mas de Xaxàs arvioi.

– Perustuslain mukaan asuminen on perusoikeus, mutta se ei pidä Espanjassa paikkaansa, hän sanoo.

Häätöpaikalle saapuvat sosiaalityöntekijät yrittävät auttaa perhettä uuden majapaikan etsimisessä. Kuva: Gabriel Bendahan

Espanjan asuntoahdinkoon on tulossa helpotusta, ainakin teoriassa.

Maan vasemmistohallitus päätti vastikään uudesta laista, (siirryt toiseen palveluun) jolla yritetään saada muun muassa vuokrahinnat kuriin. Lain puitteissa voidaan määrätä maksimivuokra, jota vuokranantaja saa pyytää. Laki koskee vuokranantajia, jotka omistavat yli kymmenen asuntoa.

Hallituksen tavoitteena on myös lisätä tuettua asumista merkittävästi.

Kyseessä on ensimmäinen asumista koskeva lakiuudistus melkein puoleen vuosisataan. Espanjan hallitus on luonnehtinut uutta lakia historialliseksi ja edistykselliseksi.

PAH-liikkeen Mas de Xaxàs on eri mieltä. Hänen mukaansa laki on lähinnä kosmeettinen muutos, sillä Espanjassa jokainen itsehallintoalue saa itse päättää, soveltaako se vuokrakattoa suuromistajiin ja millä ehdoin.

Tähän mennessä niin on yrittänyt tehdä (siirryt toiseen palveluun)vain Katalonia ja muutama muu itsehallintoalue.

Mas de Xaxàs ei usko muutenkaan hallituksen lupauksiin.

– Toistaiseksi ei ole mitään näyttöä siitä, että edullisten vuokra-asuntojen määrää lisätään ja häädöt lopetetaan.

Rosa Pérez valmistautui häätöön tyhjentämällä asunnon. Kuva: Gabriel Bendahan

Rosa Pérez sanoo kärsivänsä voimakkaasta stressistä jatkuvan epävarmuuden takia. Hän kertoo miettivänsä välillä kaikenlaisia synkkiä asioita. Pysyykö edes perhe kasassa, jos kotia ei kohta ole?

– Nyt yritän ajatella ratkaisukeskeisesti. Jos tämä asunto viedään, valtaan uuden. Minua ei hävetä myöntää sitä.

Pérez sai kuulla häätöpäätöksestä asianajajaltaan, joka on yrittänyt löytää hänelle tuettua asuntoa. Seuraavaa osoitetta hänellä ei vielä ole.

Selvää on kuitenkin se, ettei hän ikinä valtaisi asuntoa, joka on jonkun toisen koti. Sitäkin Espanjassa tapahtuu, vaikka suurin osa valtauksista kohdistuu pankkien asuntoihin. Kohteena ovat myös tyhjillään olevat loma-asunnot, joiden valtaaminen on lisääntynyt pandemian aikana.

Pérezin mielestä pankin asunnon valtaaminen ei ole rikollista.

– Rikollista on nykyinen vuokrataso ja se, että asuntoja pidetään tyhjillään. Siksi olen valmis valtaamaan uuden asunnon, Pérez sanoo.

Haastattelun jälkeen Rosa Pérez sai tiedon häädön lykkääntymisestä. Hän saa toistaiseksi jäädä asuntoon.

Onko useiden espanjalaisten kokema asuntoahdinko sinulle uutta tietoa? Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 28. marraskuuta kello 23 asti.

Lue lisää: