Ministeri Kiuru pahentuvasta koronatilanteesta: ravintolarajoituksiin tiukennuksia, matkailun testivaateen keventäminen "täysin mahdotonta"

Ministeri Krista Kiurun (sd.) mukaan koronatilanne on huolestuttava ja epidemian saamiseksi haltuun Suomessa tulee ottaa käyttöön uusia rajoituksia.

Ministeri Kiuru: Epidemia on saatava hallintaan
Ministeri Kiuru: Epidemia on saatava hallintaan

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) mukaan Suomessa ollaan asettamassa uusia rajoitustoimia heikentyneen koronatilanteen vuoksi. Rajoitukset pyrittäisiin kohdistamaan rokottamattomiin henkilöihin koronapassin käyttöä laajentamalla.

Kiurun mukaan epidemian saaminen hallintaan edellyttää uusia rajoitustoimia. Hän toteaa, että sosiaali- ja terveysministeriö (STM) sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tekevät ehdotuksen uusista rajoitustoimista sote-ministeriryhmälle huomenna torstaina.

Kiurun mukaan epidemiatilanne on saatava Suomessa hallintaan, jotta niin kutsuttua hätäjarrua eli valtakunnallista ohjausta ei tarvittaisi.

– Esityksemme huomenna on, että ravintolarajoituksia kiristettäisiin. Tämä osaltaan johtaisi siihen, että uusia rajoituksia voitaisiin saada jo viikonloppuun, jos poliittinen tahtotila niin päättää, ministeri Kiuru sanoo.

Kiuru on syksyn aikana kannattanut tiukempia koronatoimia, mutta näyttänyt jäävän hallituksessa vähemmistöön. Viimeisten viikkojen aikana hallitukselta on odotettu uusia toimia koronavirustilanteen heikennyttyä ympäri Suomea. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan hallituksen on määrä neuvotella tilanteesta ensi viikon alussa.

Hallitukselta toivotaan kantaa muun muassa koronapassin käytön laajentamisesta työpaikoille, tiukemmista ravintolarajoituksista, alle 12-vuotiaiden rokottamisesta ja matkustusrajoituksista.

Päivitys rokotusstrategiaan tartuntamäärien hillitsemiseksi

Kiurun mukaan myös Suomen rokotusstrategia on päivityksen tarpeessa. Nykyisen strategian mukaisen kuolemien välttämisen sijaan painoarvoa on tarkoitus siirtää tartuntamäärien ja sairastavuuden vähentämiseen, Kiuru sanoo.

– Suomalaisethan ottavat rokotteita siksi, että he välttävät kuolemanriskin, mutta myös sairastumisen riskin.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Erityisesti huolta on aiheuttanut sairaalahoidon tarpeen nopea kasvu. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) keskiviikkona kertomien tietojen mukaan sairaalahoidossa on Suomessa 306 koronatautipotilasta, joista 42 on tehohoidossa.

– On väärin ja epäoikeudenmukaista, että rokotetut joutuvat kärsimään siitä, että tehohoitopaikkojen määrä jatkuvasti kasvaa, mikä johtaa kuormituksen ollessa liian korkealla siihen, että ihmiset eivät pääse muuhun sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoon, Kiuru sanoo.

Sairaalahoidon lisäksi koronavirukseen liittyvissä kuolemissa on ollut kasvua kesästä lähtien. Viimeisen kuukauden aikana koronavirukseen liittyen on raportoitu lähes 250 kuolemaa.

Matkailun testivaateen keventäminen "täysin mahdotonta" – koronapotilaiden tehohoitopaikat uhkaavat loppua

Hallituksen on pian päätettävä myös matkailijoiden koronaturvallisuusvaateista.

Kiurun mukaan hallituksessa enemmistö on sitä mieltä, että rokottamattomia ihmisiä ei voi kannustaa hallitsemattomaan maahantuloon. Hän toivoo, että myös eduskunnassa kaikki puolueet ymmärtävät tämän.

Niiltä ihmisiltä, joilla ei ole hyväksyttävää rokotussuojaa, on Kiurun mukaan edelleen vaadittava kaksi testitulosta.

– Sen totean, että tämä on täysin mahdotonta ja se on hullua. Tässä tautitilanteessa me emme voi toimia niin, että noin 110 000 vierastyöläistä, jotka useimmat heistä lähtevät todennäköisesti jouluksi kotiin – että he palaisivat sellaiseen maailmaan, jossa kakkostesti ei olisi enää lain edellyttämä vaatimus.

Kiuru: Seitsemän tehohoitopaikkaa jäljellä

Kiuru varoittaa seurauksista, jos rajoituksista ei huolehdita. Toimia tarvitaan riittävästi, ja siten, että ihmisten välisiä lähikontakteja saataisiin vähennettyä jopa viidenneksellä.

– Me olemme siinä tilanteessa, että meillä on seitsemän tehohoitopaikkaa tässä valtakunnassa jäljellä. Sen jälkeen joudutaan erittäin poikkeuksellisiin toimiin ja pahimmillaan sen jälkeen hätäjarruun tai sen jälkeen jopa poikkeusolosuhteisiin, jos ei tilannetta saada haltuun.

Kiuru viittasi koronapotilaita varten varattuihin 50:een tehohoitopaikkaan. Tiistaina niistä oli käytössä 43. Jos määrä ylittyy, joudutaan lähtökohtaisesti karsimaan muusta tehohoidosta.

Yle selvitti tehohoitopaikkojen määrän keväällä 2020. Tuolloin Suomessa oli noin 400 tehohoitopaikkaa. Normaalisti tehohoitopaikkoja on noin 300, eli paikkojen määrä oli koronapandemian alkuviikkoina noussut kolmanneksella. Keskiviikkona Suomessa oli tehohoidossa 42 koronaviruksen vuoksi.

Kuopion yliopistollisen sairaalan Kansallisen tehohoidon koordinoivan toimiston viimeisimmän raportin mukaan (siirryt toiseen palveluun) kaikilla niillä teho-osastoilla, joilla koronapotilaita tarpeen vaatiessa hoidetaan, oli 15.9.2021 yhteenlaskettu paikkamäärä 250 tehohoitopaikkaa. Näillä potilaspaikoilla oli hoidossa 30 koronapotilasta ja 143 muuta tehohoitopotilasta, yhteensä 173 potilasta.

Syyskuun puolivälin jälkeen ei ole julkaistu tehohoidon tilannekuvaa.

Juttua päivitetty 25.11. kello 10.25: Lisätty tieto siitä, että Kiuru viittasi koronapotilaita varten varattuihin 50:een tehohoitopaikkaan sanoessaan, että seitsemän paikkaa on vielä jäljellä.

Juttua päivitetty 25.11. kello 3.31: Lisätty tiedot viimeisimmästä tehohoidon koordinoivan toimiston raportista ja muokattu väliotsikkoa.

Juttua päivitetty 25.11. kello 0.53: Lisätty viimeinen kappale tehohoitopaikkojen määrästä ja viimeinen väliotsikko.

Juttua päivitetty 24.11. kello 21.00: Lisätty matkailijoiden koronaturvallisuusvaateita koskeva kappale.

Voit keskustella aiheesta torstaihin 25.11. klo 23:een asti.

Lue myös: