Tuhannet Black Friday -tarjoukset ovat valealennuksia, paljastaa data

Hintojen pikainen korottaminen ja laskeminen suuren alennusprosentin aikaansaamiseksi on kielletty laissa. Tavoitteellista harhaanjohtamista on kuitenkin vaikeaa näyttää toteen.

Black Friday -alennuksia mainostetaan nykyään useimmissa kaupoissa. Kuva: Antti Eintola / Yle

Tarjouspäivä Black Fridayn aikana on mahdollista löytää esimerkiksi televisio, kello tai kodinkone jättialennuksella.

Yhdysvalloista rantautunutta ostospäivää vietetään perjantaina 26. marraskuuta. Monissa kaupoissa kampanja on laajennettu koskemaan koko kuluvaa viikkoa.

Monet suurista alennusprosenteista ovat kuitenkin vähintäänkin hämääviä tai jopa suoranaisia huijauksia.

Kymmenien tuhansien tuotteiden hintaa on nimittäin ensin nostettu ja sitten laskettu, mikä saa alennusprosentit näyttämään suuremmilta.

Tämä selviää hintavertailupalvelu Hintaoppaan keräämästä hintadatasta yli tuhannelta Suomessa toimivalta verkkokaupalta. Mukana on Hintaoppaan mukaan kaikki suuret suomalaiset verkkokaupat.

Selvityksessä verrattiin yli puolen miljoonan tuotteen hintoja 1. lokakuuta ja 23. marraskuuta välillä.

Miltei joka seitsemännen – eli yhteensä yli 70 000:n – tuotteen hintaa on nostetu ja laskettu edestakaisin.

– Kaikista seuraamistamme tuotteista 13,5 prosentin hintoja nostettiin ensin ja laskettiin Black Friday -viikon aikana, Hintaoppaan maajohtaja Liisa Matinvesi-Bassett sanoo.

Kaikkien tuotteiden kohdalla kyse ei ole harhaanjohtavasta hinnoittelusta. Etenkin elektroniikkaa myyvissä kaupoissa käytetään paljon niin sanottua dynaamista hinnoittelua. Siinä tuotteiden hintoja muutetaan jatkuvasti läpi vuoden.

– Sitä on vaikea arvioida tarkkaan, kuinka suuressa osassa kyse on ollut tavoitteellisesta harhaanjohtamisesta, Matinvesi-Bassett toteaa.

Lukuisissa tapauksissa alennusta edeltävä hintojen nosto on kuitenkin niin suuri, että tavoitetta harhaanjohtavasta alennusprosentista voi pitää päivänselvänä.

Esimerkiksi 199 euroa maksavien kuulokkeiden hinta oli Hintaoppaan hintahistoriatietojen mukaan nostettu ensin 400 euroon, minkä jälkeen hinta pudotettiin takaisin 199 euroon Black Friday -viikolla.

Alennus näyttää siis tällöin olevan 50 prosenttia.

Eniten hintojen nostoja ja laskemisia on työkaluissa

Tuotekategorioista edestakaisia hinnanmuutoksia on tehty Hintaoppaan datan mukaan eniten työkaluissa. Hintaoppaan seuraamissa kaupoissa näin on tehty jopa 28 prosentissa työkaluista.

Toiseksi eniten hintoja on nostettu ja sitten laskettu sisustustarvikkeissa ja huonekaluissa. Niistä joka viidennen hinta on liikkunut ylösalas.

Kolmanneksi eniten näin on tehty vaatteiden kohdalla, joista 14 prosentin hintoja nostettiin ja laskettiin vertailuaikana.

Matinvesi-Bassett suosittelee kuluttajia olemaan tarkkaavaisia keinotekoisten alennusten havaitsemiseksi.

– Alennustuotteiden hintoja kannattaa verrata useiden kauppojen välillä, ja lisäksi on hyvä katsoa tuotteen hintahistoriaa.

Hänen mukaansa Black Friday -päivä on keinotekoisista alennusprosenteista huolimatta silti keskimäärin vuoden edullisin ostoshetki. Yli kymmenen prosentin alennuksia on lähes joka viidennessä tuotteessa.

– Niissä keskimääräinen alennusprosentti on 23.

Mitä tehdä, jos epäilee valehinnoittelua?

Hintojen pikainen korottaminen ja laskeminen suuren alennusprosentin aikaansaamiseksi on kielletty kuluttajansuojalaissa.

– Laki pitää harhaanjohtavana menettelyä, jossa hintaa nostetaan lyhyeksi ajaksi juuri ennen mainoskampanjaa, jotta sen jälkeen voisi ilmoittaa suurista hinnanalennuksesta, sanoo Kilpailu- ja kuluttajaviraston erityisasiantuntija Saija Kivimäki.

Kivimäen mukaan on kuitenkin hankala määrittää ja näyttää toteen, milloin kyse on tavoitteellisesta harhaanjohtamisesta.

– Ensin pitää pystyä määrittämään, mikä on normaalihinta. Se on vaikeaa, koska osassa tuotteista hinnoittelu elää jatkuvasti.

Jos kuluttaja epäilee ostaneensa tuotteen keinotekoisella alennusprosentilla, Kivimäki suosittaa ottamaan ensiksi yhteyttä tuotteen myyneeseen kauppaan. Lisäksi kannattaa tehdä ilmoitus kuluttaja-asiamiehelle.

Lain mukaan tällainen harhaanjohtava hinnoittelu ei johda oikeuteen saada korvauksia. Kivimäki toteaa, että kaupat voivat silti tehdä ostajille vapaaehtoisia hyvityksiä.

Kuluttaja-asiamies voi myös pyytää kaupalta selvityspyyntöä, jos se epäilee kaupan käyttävän harhaanjohtavaa hinnoittelua.

– Valtaosa valvontatapauksista johtaa siihen, että neuvottelun tuloksena yritys luopuu vapaaehtoisesti lainvastaisesta menettelystä ja antaa siitä sitoumuksensa, Kivimäki kertoo.

Kuluttaja-asiamiehellä on myös mahdollisuus määrätä kielto tai saattaa asia markkinaoikeuteen jos tarve vaatii.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 26.11. klo 23:een saakka.

Lue lisää: