Miesurheilijoita ylistetään mörköinä, enkeleinä ja jättiläisinä – naisista tunnetuin on Äitee, ja professorin mielestä se kertoo asenteistamme

Peliselostuksia ja urheilujournalismia väritetään yhteisöllisyyttä ja kaverillisuutta puhkuvilla lempi- ja liikanimillä. Media ja some synnyttävät uusia nimiä, jotka jäävät elämään.

Kuvakollaasissa Urho Rantanen, Juha Mieto, Siiri Rantanen, Kimi Räikkönen ja Marko Anttila.
Urho Nissilä, Juha Mieto, Siiri Rantanen, Kimi Räikkönen ja Marko Anttila tunnetaan urheiluselostuksissa myös lempinimillään.

Lempinimet kuuluvat urheilumaailmaan niin vahvana osana, että Mörkö on suomalaisille paljon enemmän kuin Muumeista tuttu hyytävän viileä hahmo. Jääkiekkoilija Marko Anttilan lempinimi nousi laajaan käyttöön vuoden 2019 MM-kisojen aikaan, kun sitä hehkutettiin niin otteluselostuksissa kuin muussa mediassa.

– On vaikea sanoa, kuka on minkäkin lempinimen tuonut tietoisuuteen, mutta Mörkö-nimen käytössä olin kyllä aika aktiivinen uskoakseni, urheiluselostaja Antero Mertaranta kertoo.

Mertaranta tunnustaa nostaneensa aikoinaan selostuksiinsa myös esimerkiksi Kemin Keijun eli kuulantyöntäjä Mika Halvarin (siirryt toiseen palveluun).

Moni suomalainen tunnistaa formulakuski Kimi Jäämies Räikkösen, Jari Kuningas Litmasen tai Tupun, Hupun ja Lupun eli jääkiekkoilijat Saku Koivun, Jere Lehtisen ja Ville Peltosen.

Mertaranta muistaa omasta nuoruudestaan Lätsä-Pekan eli Pekka Päivärinnan (siirryt toiseen palveluun), joka sai lempinimensä siitä, että juoksi lätsä päässään. Sen oli ommellut hänen vaimonsa.

– Tällaisten hauskojen lempinimien antaminen on vähentynyt, valitettavasti. Ehkä persoonallisuudet ja persoonalliset tavat toimia ovat vähentyneet, vaikka huippu-urheilu menee koko ajan eteenpäin. Toisaalta urheilun koveneminen voi olla syykin siihen, ettei lempinimiä synny, Mertaranta pohtii.

Silloin kun radion ja television ääreen keräännyttiin koko perheen voimin, kaikki tiesivät, kuka on Kurikan Jättiläinen Mietaa tai Siiri Äitee Rantanen. Miedon nimi viittaa tietysti hiihtäjän kokoon ja Rantasen nimi puolestaan siihen, että äitiyden ja hiihtouran yhdistäminen oli vielä harvinaista (siirryt toiseen palveluun). Oli poikkeuksellista, että äiti nähdiin kilpaladuilla.

Jalkapalloilija Urho Nissilän lempinimet liittyvät Kuopioon ja vaaleisiin hiuksiin

Lempinimet voivat olla ensin pienemmän piirin tiedossa, ja nousta myöhemmin useammankin fanin huulille. Huuhkajien peliselostuksissa on kuultu, miten Mölymäen Modric eli Urho Nissilä liikkuu pallon kanssa. Lempinimi vilahtelee myös Nissilästä kirjoitetuissa jutuissa (siirryt toiseen palveluun).

Kuopiossa hänet on tunnettu myös Mölymäen enkelinä (siirryt toiseen palveluun)vaaleiden hiustensa vuoksi. Modric-nimi viittaa kroatialaiseen jalkapalloilijaan Luka Modriciin, jonka kanssa fanit ovat nähneet yhdennäköisyyttä.

Nissilä itse suhtautuu lempinimiinsä myönteisesti, vaikka oma suosikki onkin etunimestä lyhennetty Upi.

– Se on kulkenut mukana junioriajoista saakka. Se on myös helpoin ja nopein, Nissilä sanoo.

Mölymäkenä tunnetaan paikka, jossa sijaitsee Kuopion keskuskenttä eli jalkapallostadion. Nissilä muistelee, että fanit ja sittemmin urheiluselostajat ovat ottaneet Mölymäkeen liittyvät lempinimet käyttöön sen jälkeen, kun hän siirtyi Kuopion Palloseuran edustusjoukkueeseen.

– Faneille se on varmasti hieno juttu, itselleni ei ole niin väliä, millä nimellä kutsutaan, Nissilä toteaa vaatimattomasti hymyillen.

Kuopiolainen jalkapalloilija Urho Nissilä on saanut lempinimensä ulkonäkönsä ja jalkapallokentän sijainnin mukaan. Kuva: Antti-Petteri Karhunen / Yle
25-vuotias jalkapalloilija Urho Nissilä tunnetaan ainakin kolmella eri lempinimellä. Kaksi niistä liittyy Mölymäkeen eli keskuskentän seutuun Kuopiossa. Keskuskentän laidalla Nissilän tapasi toimittaja Susanna Pekkarinen.

Lempinimillä on neljä erilaista syntytapaa

Liika- ja lempinimet ovat Jyväskylän yliopiston liikuntasosiologian professori Hannu Itkosen mielestä toisaalta keino luoda yhteisöllisyyttä ja tehdä urheilijoista “yksi meistä”, toisaalta tapa korostaa heidän ainutlaatuisuuttaan, ylevöittää heidät.

Urheilusosiologian professori Hannu Itkonen jaottelee lempinimet neljään eri luokkaan syntytapansa mukaan.

1. Ylevöittäminen: Kun urheilussa menestyy hyvin, lempinimi annetaan suoritusten ja saavutusten mukaan. Esimerkki: jalkapalloilija Jari Litmasen lempinimi Kuningas, joka kertoo, että nimen saanut kuuluu lajinsa eliittiin.

2. Inhimillistäminen: Lähiyhteisö antaa lempinimen, jolla korostetaan sitä, että urheilija on kaveri ja osa yhteisöä. Esimerkki: Etunimestä lyhennetyt lempinimet, Matista tulee Masa tai Veikosta Veksa tai Viki.

3. Ominaisuuden korostaminen: Lempinimi viittaa urheilijan kestävyyteen tai fyysiseen kapasiteettiin tai ulkomuotoon.

Esimerkki: Kalevi Oikarisesta puhuttiin Susi-Kallena, joka viittasi kestävyysurheilijan kykyyn jaksaa pitkiä matkoja. Jäämies eli Kimi Räikkönen taas sai lempinimensä kuvaamaan olemustaan, kylmähermoisuuttaan ja tapaansa viestiä.

4. Yhteisöllistäminen: Paikkakunta tai asuinalue nousee osaksi lempinimeä, ja sillä tuotetaan yhteisöllisyyttä. Esimerkiksi nyrkkeilijä Olli Mäki tunnettiin Kokkolan leipurina ja 1900-luvun alun suurjuoksija Ville Ritola Peräseinäjoen sutena. Ritolan nimestä on peräisin myös sanonta “ottaa ritolat” eli kadota muiden näkyvistä nopeasti (siirryt toiseen palveluun).

Näitä lempinimien tekotapoja myös yhdistellään, esimerkiksi juoksija Ossi Karttunen sai aikoinaan nimen Tainionkosken sfinksi, kun imatralainen ei puhunut toimittajille mitään vaan pureskeli heinänkortta. Nimessä yhdistyi vaikenee kuin sfinksi -sanonta ja juoksijan kotipaikka.

Naisurheilijoiden lempinimiä ei selostuksissa kuulu

Naisurheilijoille lempinimiä on annettu harvakseltaan tai ne nousevat harvemmin laajaan tietoisuuteen. Siiri Äitee Rantanen muistetaan vieläkin, sillä häntä haastatellaan säännöllisesti edelleen, mutta urheilujoukkueiden pukukopissa viljelemät lempinimet eivät välttämättä tule edes urheiluselostajien tietoon.

Professori Hannu Itkonen sanoo, että lempinimien puute voi kertoa siitä, että urheilujournalismi on edelleen miehistä aluetta ja että lempinimet ovat miehinen tapa luoda yhteisöllisyyttä.

Toisaalta urheilevista naisista uutisoidaan yhä enemmän ja eri tavoin kuin aiemmin, joten ei olisi ihme, jos menestyvät urheilijat saisivat jatkossa lempinimiä.

Itkonen muistuttaa, että Annu Kaivosaaren väitöstutkimuksen mukaan journalismissa naisurheilijoiden tytöttely ja vähättely on vähentynyt viime vuosina. On siirrytty kuvaamaan heitä voimakkaampina ja pystyvämpinä. Aiemmin naishiihtäjiä kuvailtiin esimerkiksi kaunottarina.

– Ehkä naiset tai tytöt eivät kuitenkaan vieläkään istu tähän kertomukseen, jota lempinimillä luodaan. Tämä on kiinnostava havainto, jota voisi pohtia pidemmällekin, Itkonen toteaa.

Sama ominaisuus, joka luetaan miesurheilijan ansioksi, voi olla naisurheilijalle ilkeilyn paikka. Haukkumanimiäkin urheilijoille on nimittäin keksitty, muistuttaa Itkonen. Esimerkiksi tsekkiläistä juoksijaa Jarmila Kratochvílováa kutsuttiin ilkeilymielessä Jarmoksi maskuliinisen ulkonäkönsä takia.

Mitkä urheilijoiden lempinimet ovat jääneet mieleesi? Aiheesta voi keskustella 5.12. kello 23:een saakka.

Lue myös: