Suomessa harjoitellaan hybridiuhkien varalta: näin yksi maakunta reagoisi tuhansien evakuoitavien saapumiseen

Hybridivaikuttamisen uhat ovat tulleet esiin Puolan ja Valko-Venäjän rajan tapahtumien takia. Erilaisten uhkatilanteiden harjoittelu on tärkeää myös Suomessa, asiantuntija sanoo.

Häme 21 -valmiusharjoituksessa Hämeen alueen viranomaiset tekevät yhteistyötä. Kuvassa harjoituksen johtokeskus. Kuva: Timo Leponiemi / Yle

Tuhansia ihmisiä siirtyy hybridivaikuttamisen vuoksi Kanta-Hämeeseen ja hakee maakunnasta suojaa.

Tätä kuvitteellista skenaariota Hämeen alueen viranomaiset harjoittelivat torstaina. Harjoituksen järjestävä Etelä-Suomen aluehallintovirasto ei anna harjoituksesta tarkkaa tietoa julkisuuteen.

Häme 21 -harjoitusta on valmisteltu jo pitkään, mutta Puolan ja Valko-Venäjän rajan tapahtumat tekevät siitä ajankohtaisen juuri nyt. EU syyttää Valko-Venäjää siirtolaisten järjestelmällisestä kuljettamisesta rajalle.

Suomessa hallitus vastasi keskiviikkona opposition välikysymykseen siitä, miten hallitus toimisi, jos Suomen rajoille ohjattaisiin tarkoituksellisesti suuri joukko turvapaikanhakijoita.

Demokratiaa horjuttava hybridivaikuttaminen äityy seuraavien vuosikymmenten aikana, varoittaa johtaja Jukka Savolainen Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksesta.

– Näyttää siltä, että kilpailijat haastavat läntisiä liberaaleja demokratioita käyttämällä hyväkseen niiden haavoittuvuuksia. Se on hyvin mahdollista, että he tulevat voittamaan tämän kilpailun, jos katsomme 50 tai 100 vuotta eteenpäin.

Jukka Savolaisen mielestä Suomella on hyvät valmiudet reagoida hybridikriiseihin. Arkistokuva. Kuva: Yle

Siirtolaistilanteen harjoitteleminen lähettää Savolaisen mukaan viestin, ettei Suomeen kannata kohdistaa hybridivaikuttamista.

– Jos pystymme näyttämään, että Suomella on kyky toimia tilanteessa suuremmin häiriintymättä, ei sellaista kannata Suomen kiusaksi järjestää.

Ensin huolehditaan perustarpeista

Häme 21 -harjoitus kesti kaksi päivää. Siihen osallistuivat muun muassa Puolustusvoimat, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri, Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä, Hämeen pelastuslaitokset, poliisi, Kanta- ja Päijät-Hämeen kunnat sekä Yle.

Ensimmäisenä harjoituspäivänä harjoiteltiin laajamittaisia vedenjakeluhäiriöitä.

Toisena päivänä viranomaiset reagoivat tuhansiin evakuoitaviin.

– Ensimmäisenä täytyy saada ihmiset ainakin väliaikaiseen suojaan säältä ja viimalta, kertoo Mira Miettinen, Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystyksen johtava sosiaalityöntekijä.

Mira Miettinen, Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystyksen johtava sosiaalityöntekijä istuu läppärin äärellä ja katsoo kameraan.
Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystyksen johtava sosiaalityöntekijä Mira Miettine kertoo, miten tuhansia tulijoita autettaisiin.

Suojatiloiksi valjastetaan ensisijaisesti julkisia kiinteistöjä, kuntien, seurakuntien ja yhteisöjen tiloja. Ihmisten perustarpeista, kuten ruuasta, juomasta ja kännykän latausmahdollisuudesta pidetään huolta. Lasten, vanhusten ja muiden erityisryhmien tarpeet huomioidaan.

Valmius- ja turvallisuusasiantuntija Ari Saarinen Kanta-Hämeen pelastuslaitoksesta pitää harjoituksen tärkeimpänä hyötynä eri viranomaisten yhteistyön lujittumisen.

– Opitaan ymmärtämään, mikä vastuu kuuluu kellekin ja millainen suorituskyky ja kalusto eri organisaatioilla on.

Voit keskustella aiheesta perjantai-iltaan klo 23:een saakka.