Kun piikki pelottaa niin, että pyörryttää ja oksettaa – osa voi jättää koronarokotteen ottamatta piikkikammon takia, arvioi psykiatrian professori

Hoitajat kohtaavat piikkikammoisia päivittäin rokotusasemilla. Useimmin piikkiä pelkäävät nuoret yli 20-vuotiaat. Psykoterapeutti vinkkaa, miten pelon voi selättää.

Asta Penttinen istuu terveysakeskuksen odotustilassa.
Sydän hakkaa, huimaa ja oksettaa, kun rokotusaika lähestyy. Muun muassa tältä tuntuu mennä rokotettavaksi, kun kärsii piikkikammosta. Hoitaja Sanna Virkkunen näyttää lavastetulla videolla, miten kohtaa asiakkaan.

Asta Penttistä, 25, jännittää monta päivää etukäteen. Häntä huimaa, ja hän voi pahoin.

Jännitys yltyy vähitellen.

Penttinen pelkää rokotuksia. Pahimmillaan kammo on rokotustilanteessa. Silloin häntä oksettaa ja pyörryttää. Näkö sumenee.

Siitä huolimatta hän on ottanut molemmat koronarokotukset.

– Pelkään piikkiä enemmän sairautta, joka voisi tulla, jos rokotetta ei ota, hän sanoo.

Moni piikkikammoinen on toiminut samoin. He ovat suojautuneet koronaa vastaan, vaikka olisivat jättäneet muut rokotukset ottamatta. Näin sanovat jyväskyläläiset hoitajat, Astan äiti Anna Penttinen ja kollega Sanna Virkkunen.

– Usea on kertonut kokevansa tämän rokotteen niin tärkeäksi, että on kammosta huolimatta rohkaistunut, Anna Penttinen sanoo.

Asta Penttinen on ottanut kaikki tavalliset rokotukset, vaikka pelkääkin piikkejä. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Pahimmillaan pelko ajaa välttelemään rokotuksia. Hoitajat arvelevat, että jotkut jättävät koronapiikin välistä tai lykkäävät sen ottamista piikkikammon takia.

– Pidän uskottavana, että jokin osuus rokottamattomuudesta selittyy pistämistä kohtaan tunnetulla pelolla, toteaa myös psykiatrian professori Erkki Isometsä Helsingin yliopistolta.

Samoilla linjoilla on psykoterapeutti Lotta Heiskanen Terveystalolta.

– Piikkikammo voi osin selittää rokotusten välttelyä, hän sanoo.

Erään tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan 16 prosenttia aikuisista vältteli influenssarokotuksia piikkikammon takia. 20 prosenttia (siirryt toiseen palveluun) karttoi jäykkäkouristusrokotusta samasta syystä.

– Pahimmillaan piikkikammoinen ei ota rokotuksia ollenkaan, Sanna Virkkunen toteaa.

Pelko on yleistä

Jyväskyläläiset hoitajat kohtaavat piikkikammoisia koronarokotuksissa päivittäin. Jotkut pyörtyvät piikin jälkeen, kun jännitys laukeaa.

Pelkoreaktiot ovat hoitajille arkipäivää.

– Piikkikammoiset ovat olleet ihan mahdottoman rohkeita, kun ovat pelosta huolimatta tulleet rokotettaviksi, Sanna Virkkunen iloitsee.

Sanna Virkkunen kohtaa piikkikammoisia rokotusasemalla jatkuvasti. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Arviolta joka kymmenes suomalainen pelkää piikkejä. Terävien esineiden pelko onkin yksi tavallisimmista.

Erityisesti piikkikammo vaivaa hoitajien mukaan nuoria yli 20-vuotiaita. Lapsista pistoksia pelkää 20–50 prosenttia ja nuorista 20–30 prosenttia, kertoo tutkimus (siirryt toiseen palveluun).

Useimmiten kammosta kärsivät nuoret miehet. Monet heistä ovat kertoneet hoitajille kauhukokemuksia armeijasta, jossa rokotteita on annettu yhtä aikaa molempiin käsivarsiin.

– Joku pelkää kipua, toinen itse rokottamista ja neulaa, kolmas sitä, mitä rokote sisältää, Anna Penttinen kuvaa.

Tylyä kohtelua hoitajilta

Hoitaja oli tyly, eikä ymmärtänyt piikkikammoa.

Sari Huhta-aho oli tapansa mukaan jännittänyt ensimmäistä koronarokotusta monta päivää. Hän kertoi pelostaan hoitajalle ja pyysi pitämään neulan piilossa.

Hoitaja totesi, että ei tässä ole ole mitään pelättävää, moni on kuvannut tämän videollekin.

Asenne ärsytti Huhta-ahoa. Hän olisi toivonut ymmärrystä, tukea ja piikkikammon huomioimista tilanteessa. Avuksi olisi ollut vaikka kommentti, että kiva kun kerroit pelosta, jotta osaan toimia oikein.

Huhta-aho on kohdannut tylyjä hoitajia usein ennekin. He ovat puhutelleet häntä muun muassa neula-allergiseksi.

– Käsittämätöntä, miten hoitajat eivät ymmärrä, mikä neulakammo on. Jotkut ymmärtävät, mutta melkein joka toinen ei ollenkaan, Huhta-aho sanoo.

Toinen rokotuskerta sujui paremmin. Hoitaja oli eri ja ymmärsi pelon heti. Huhta-aho sai rokotuksen makuultaan, ja hoitaja kyseli hänen oloaan.

Asta Penttisen kokemukset hoitajista ovat hyviä. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Asta Penttinen keskittyy hengittämiseen ja katselee muualle rokotuksen ajan. Hänkin kertoo hoitajalle pelostaan ja toivoo, että tämä puhuisi jostain aivan muusta kuin rokotuksesta.

– Useimmiten hoitajat ymmärtävät ja ottavat pelon tosi hyvin huomioon. Siitä on ollut iso apu, Penttinen sanoo.

Hän saa monesti käydä makuulleen pistoksen ajaksi. Hoitajat antavat hänen myös rauhoittua ja koota itseään kaikessa rauhassa toimenpiteen jälkeen.

"Kukaan ei enää häpeä"

Nykyään asiakkaat kertovat rohkeasti piikkikammostaan hoitajille.

– Kukaan ei enää häpeä sitä. Vanhemmat miehetkin sanovat siitä reippaasti. Se on ilahduttavaa, Anna Penttinen sanoo.

Kertominen auttaa, koska silloin hoitajat voivat huomioida pelon ja auttaa asiakasta.

Jyväskyläläiset hoitajat pyrkivät kuuntelemaan pelkäävän toiveita. Osa haluaa rokotuksesta mahdollisimman paljon tietoa etukäteen, toiset mahdollisimman vähän. Monet tahtovat piikin makuultaan, koska pelkäävät pyörtymistä.

Rokotuksen voi saada myös tarkkailuhuoneessa, jossa henkilökunnalla on aikaa jutella ja rauhoitella asiakasta.

Pahasta kammosta kärsivä voi varata kaksi peräkkäistä aikaa, jolloin tilanne on tavallista rauhallisempi. Paikan päälle kannattaa ottaa mukaan ystävä tai omainen, josta saa turvaa.

Joskus huumori tai hengitykseen keskittyminen vie ajatukset muualle.

– Henkilökunta on kokenutta ja piikkikammo on tullut jokaiselle jossain edellisessä työtehtävässä vastaan. Se on meille aivan tavallinen asia, Sanna Virkkunen kertoo.

Sanna Virkkunen pyrkii kuuntelemaan piikkikammoista asiakasta ja noudattamaan tämän toiveita. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Yleensä peloista pääse vain, jos altistaa itsensä niiden kohteille. Näin kertoo psykiatrian professori Erkki Isometsä. Piikkikammo siis helpottaa vain rokotuksia ottamalla.

– Pelon voittaminen on vapauttavaa. On hyvä muistaa sekin, että jos ei ota rokotusta ja sairastuu vakavaan koronaan, sairaalassa vasta joutuukin tekemisiin piikkien kanssa, Isometsä muistuttaa.

"Kyllä minä siitä selviän"

Yksi oppilas ennen minua, Sari Huhta-aho laski lapsena koulussa rokotuspäivänä. Silloin tuli huono olo ja huimasi. Toisinaan hän pyörtyi.

Reaktio on sama edelleen, 56-vuotiaana. Pelko ei ole helpottanut iän myötä.

Vuosia myöhemmin omat lapset saivat rokotuksia neuvolassa. Huhta-ahon oli pakko jäädä odotusaulaan. Hän ei voinut olla turvallinen aikuinen tilanteessa, jota itse pelkäsi.

– Se on aivan samanlainen kuin ahtaanpaikankammo tai korkeanpaikankammo. Joudun pakottamaan itseni piikitettäväksi, hän sanoo.

Myös Asta Penttinen on kärsinyt piikkikammosta ala-asteelta asti. Sittemmin pelko on pahentunut, ja nykyään hän jännittää eniten omaa reaktiotaan.

– Entä, jos itken taas, kun tulee huono olo? Entä, jos oksennan? hän kuvaa ajatuksiaan.

Toisaalta Penttinen on oppinut myös rauhoittelemaan itseään, mikä helpottaa tilanteita.

– Kyllä minä siitä selviän.

Pelkäätkö sinä piikkejä? Voit keskustella aiheesta 28. marraskuuta kello 23.00 asti.

Lue lisää: