Eurooppa-kirje: Olaf Scholzin hallitus uudistaa sekä Saksaa että EU:ta – Kuohunta ja uhkaavat tilanteet lisääntyvät unionin rajaseuduilla

Tämän viikon pääaihe on ollut Saksan uusi hallitus, mutta myös tunnelmien kiristyminen monilla EU-rajoilla puhuttaa. Haluatko Eurooppa-kirjeen sähköpostiisi joka perjantai? Linkki tilauslomakkeeseen löytyy kirjeen lopusta.

Svenska Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Rikhard Husu. Kuva: Rikhard Husu, AOP Kuvankäsittely: Harri Vähäkangas

Tervehdys!

Saksan hallitusneuvotteluja on seurattu jännityksellä Brysselissä. Edellisten vaalien jälkeen käydyt lähes puolen vuoden mittaiset neuvottelut ovat tuoreessa muistissa. Hallitussovun löytyminen vajaassa kahdessa kuukaudessa on EU:n näkökulmasta helpotus.

Hallitusohjelma (siirryt toiseen palveluun) on toki vielä hyväksyttävä hallituspuolueiden päättävissä elimissä. Lue täältä poimintoja. Kansleriehdokas Olaf Scholzin ja kumppaneiden toissapäiväisestä lehdistötilaisuudesta välittyi, että sopu on sinettiä vaille valmis.

Saksan johtajuutta tarvitaan kipeästi EU-tasolla. Jos isoimman jäsenmaan kanta asioihin on auki, päätöksenteko ei etene. Tämän tiedostavat myös koalitiopuolueet: ”Saksan intressit on määriteltävä suhteessa Euroopan intresseihin”, hallitusohjelmassa linjataan.

Hallituksen suurin urakka on perinteisen teollisuusmaan uudistaminen digitaalisesti ja ilmaston kannalta kestäväksi, Berliinissä asuva Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen kirjoittaa.

Mitä konkreettisia vaikutuksia hallitusohjelmalla on Euroopan tasolla?

Otetaan ensiksi investoinnit. Tulevina vuosina Saksa panostaa valtavia summia ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin, tutkimukseen ja digitalisaatioon. Vihertyvä Saksa (siirryt toiseen palveluun) kirittää myös muita jäsenmaita.

Miten jätti-investoinnit rahoitetaan? Ei ainakaan liiallisella velanotolla. Panostukset on hallitusohjelman mukaan tehtävä perustuslakiin ankkuroidun velkajarrun puitteissa. EU:n taloussääntöihin koalitio toivoo maltillisia muutoksia, joissa huomioidaan talouskasvu, velkakestävyys ja vihreiden investointien tarve.

Koalitio vaati myös tiukempaa linjaa oikeusvaltion periaatteita rikkovia maita kohtaan: elpymisrahaston varoja ei voida myöntää maille, joissa oikeuslaitoksen riippumattomuus on kyseenalaistettu. Lämpimät terveiset Puolaan!

Liikennevalokoalition toissapäiväistä lehdistötilaisuutta Berliinissä varjosti myös se, että Saksan koronatilanne synkkenee. Uusi hallitus parantaa rokotuskapasiteettia, Scholz lupasi.

Koronatilanne huolestuttaa ympäri Eurooppaa. Vajaan 12 miljoonan asukkaan Belgiassa tilastoitiin (siirryt toiseen palveluun)maanantaina 23 500 tartuntaa, mikä on uusi ennätyslukema. Pitääkö rajoituksia taas kiristää? Viro on saanut koronan kuriin kovilla keinoilla.

Samalla pandemian aiheuttamat sosiaaliset vaikutukset tulevat yhä näkyvämmiksi. Viime päivinä on mellakoitu niin Belgiassa, Hollannissa kuin Itävallassakin.

Voikaa hyvin,

Rikhard

Mistä Euroopassa juuri nyt puhutaan, mistä on hyvä pysyä kärryillä? Aiheita on koonnut tähän alle kollegani Anna Karismo.

#SOME: Uusi aikakausi Saksassa, uudet kujeet myös EU:ssa

Kukkia ja isot aplodit! Keskiviikkona somen ykköspuheenaihe oli Saksan vallanvaihto. Liittokansleri Angela Merkel johti koalitiohallituksensa 161. ja viimeisen kokouksen. Instagramissa Merkelin tilapäivitys sai yleisöltä lähinnä kiitoksia, sydämiä ja kukkaemojeita.

Kuvapalvelu vaikuttaa muutenkin olevan armollisempi valtionjohtajille Sanna Marinista Kreikan Kyriakos Mitsotakisiin tai Ranskan Emmanuel Macroniin kuin esimerkiksi Twitter, jossa päivitys kuin päivitys saa ilkeilijät innostumaan.

Merkelin vaihtuminen Scholziin voi vaikuttaa sekä EU-parlamentin vaaleihin (siirryt toiseen palveluun) että komission seuraavan puheenjohtajan valintaan (siirryt toiseen palveluun), somessa spekuloitiin.

FAKTA: Saksa on jumittanut kivihiilessä ydinvoiman alasajon vuoksi, nyt tuli hiilitavoite

Euroopan maat käyttävät hyvin erilaista energiaa. Siinä missä itäiset maat pyörivät pitkälti kivihiilen voimin, lännessä energiaa tuotetaan pienempipäästöisesti. Myös maiden tavoitteet kivihiilestä eroon pääsemiseksi vaihtelevat. Saksan uusi hallitus kertoi keskiviikkona pyristelevänsä hiilestä irti vuoteen 2030 mennessä. Vielä tiistaina maa olisi hehkunut kartassa punaisena.

TÄRPIT: Italialainen hetki, parlamentin valtikka siirtynee Maltalle ja kuohuntaa länsinaapurissa

Voimistuuko Italian rooli EU:ssa tulevaisuudessa? Saattaa olla. Sen ja Ranskan välinen Quirinale-sopimus avaa pääministeri Mario Draghille ainakin mahdollisuuden kahmaista lisää valtaa.

Suurin este on talous, jonka perusteella valta pitkälti määrittyy EU:ssa. Tällä viikolla komissio kehotti jälleen kerran (siirryt toiseen palveluun) Italiaa hillitsemään menojen kasvua.

PIENIKIN MAA VOI PÄRJÄTÄ VALLANJAOSSA

EU-parlamentin suurin ryhmä eli konservatiivinen EPP äänesti keskiviikkona (siirryt toiseen palveluun) puheenjohtajaehdokkaakseen maltalaisen Roberta Metsolan (joka on naimisissa suomalaisen (siirryt toiseen palveluun) Ukko Metsolan kanssa). Nykyisen parlamentin puhemiehen, sosialistiryhmän David Sassolin kausi päättyy tammikuussa. 2019 tehdyn sopimuksen mukaan pesti siirtyisi loppukaudeksi EPP:lle.

Roberta Metsola on toistaiseksi parlamentin varapuhemies. Hän vieraili lokakuussa Puolan parlamentissa. Kuva: Wojciech Olkusnik / EPA

Nähtäväksi jää, pärjääkö pieni maa myös Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä Etyjissä. Suomi hakee puheenjohtajuutta vuonna 2025.

VOIMANKÄYTTÖÄ, SOTATOIMIA JA RAJASELKKAUKSIA IDÄSSÄ

Bosnia-Hertsegovinan päättäjät puhuvat sodasta ja voimankäytöstä, mutta nuoret sarajevolaiset eivät usko uuteen Bosnian sotaan Ylen haastattelussa. Tunnelmat ovat yhä uhkaavat myös Ukrainassa sekä Valko-Venäjän ja Puolan rajalla.

MIKÄ ON ENITEN KÄYTETTY REITTI EUROOPPAAN?

Kun itärajojen yli on tämän vuoden aikana tullut luvatta noin 6 200 ihmistä, Välimeren keskiosan kautta heitä on saapunut 48 000, toimittaja Satu Helin selvitti.

MYÖS LÄNSINAAPURISSA KUOHUU

Ruotsista kuuluu nyt useita hätkähdyttäviä uutisia. Järjestäytyneet jengit taistelevat katujen vallasta ja huumekaupasta, kirjoittaa toimittaja Sara Rigatelli jutussaan. Puolueet taas taistelevat hallitusvallasta. Keskiviikkona pääministerinä käväisi Magdalena Andersson, joka jätti eroilmoituksensa oltuaan pääministerinä vain seitsemän tuntia.

DRAAMAA JA KURJIA KOHTALOITA ENGLANNIN KANAALISSA

Brexitin jälkeen tilanne Ranskan ja Britannian välillä lainehtivassa Englannin kanaalissa on kriisiytynyt monella tapaa. Keskiviikkona siirtolaisten lautta kaatui ja kymmeniä hukkui. Myös kalastajien tunteet ovat käyneet kuumina.

LOPULTA ENERGIALASKU PIENENEE

Mihin kansalaisten pitää varautua, kun EU tekee ilmastoponnisteluja? Murroksesta tulee suuri, mutta lopulta kuluttaja hyötyy, EU-komission Suomen-edustuston kansalaisviestinnän päällikkö Ismo Ulvila vastaa Brysselin koneessa.

HISTORIASUOSITUS: Mikä oli Vatikaanin ja katolisen kirkon reaktio Adolf Hitlerin ja natsi-Saksan nousuun toista maailmansotaa edeltävinä vuosina? Miten paavi suhtautui sodan alkamisen jälkeen juutalaisten kansanmurhaan? Katsopa Areenan dokumentti Vatikaani ja holokausti.

ENSI VIIKOLLA: Eteneekö koronarokotteiden patenttisuojan höllentäminen? Mikä on "eurooppalainen urheilumalli"?

Vuoden loppu alkaa lähestyä, ja EU:n kokoussuma tihenee. Samalla jyllää koronapandemian neljäs tai viides aalto. Eniten koronakuolemia on ollut viime aikoina Bulgariassa, Romaniassa ja Latviassa. Siirtyykö EU taas etäkokouksiin? Tätä kirjoitettaessa ministereiden kohtaamiset oli yhä tarkoitus järjestää Brysselissä.

Nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto tapaa alkuviikosta. Ministerit vaihtavat kokemuksia muun muassa eurooppalaisesta urheilumallista. Politico kertoo mistä on kyse (siirryt toiseen palveluun). EU:lla ei ole juuri toimivaltaa näillä aloilla, joten tämä neuvosto antaa yleensä vain suosituksia. Joissakin asioissa, kuten tutkintojen vastavuoroisessa tunnustamisessa, neuvosto voi antaa säädöksiä. Tämän merkitys on paljastunut oikeastaan vasta Britannian EU-erossa brexitissä.

Loppuviikosta liikenne-, tele- ja energianeuvoston pöydälle (siirryt toiseen palveluun) nousevat energian hinnat ja EU:n ilmastopaketti.

Koronarokotteiden patenttisuojan höllentäminen on aiheena Maailman kauppajärjestön WTO:n ministerikokouksessa (siirryt toiseen palveluun) Genevessä, jossa EU-ministerit koordinoivat kantojaan (siirryt toiseen palveluun) koko ensi viikon. Lue tästä toimittaja Elli-Alina Hiilamon analyysistä, miksi asia on erittäin tärkeä maailmanlaajuisen rokotepulan ratkaisemisessa. EU-komissiokin on nyt pehmentänyt (siirryt toiseen palveluun) suhtautumistaan. WTO:n ministerikokouksia pidetään vain noin (siirryt toiseen palveluun) joka toinen vuosi.

Voit keskustella aiheista lauantai-iltaan klo 23:een asti.