Analyysi: Kulttuurin rahoitusuudistuksessa ei uskallettu koskea Suomen teatteri- ja orkesteriverkostoon – uudet ryhmät mukaan lisärahalla

Pitkään hiotun valtionosuusjärjestelmän (VOS) uudistus jäi puolitiehen. Sisään saatiin uusia ryhmiä, ja temppu tehtiin lisärahalla. Mitään ei varsinaisesti uudistettu, kirjoittaa kulttuuritoimittaja Jonni Aromaa.

Kaari ja Roni Martinin luotsaama flamencoryhmä pääsi mukaan valtionosuusjärjestelmään (VOS). Kuva teoksesta KILL Carmen . Kuva: Janne Mikkilä, Kaari Martin

Suomi on ihmeellinen maa. Täällä voi päästä valtion pitkäaikaisen tuen piiriin esittämällä ankaraa nykyflamencoa, joka on välillä espanjalaisillekin liikaa. Kaari ja Roni Martinin johtama tanssiryhmä onnistui tässä ja pääsi mukaan uudistettuun valtionosuusjärjestelmään (VOS).

Järjestelmä luotiin 1990-luvun alussa teatteritalojen ja orkesterien turvaksi. Se haluttiin uudistaa, jotta myös uusia taiteenaloja ja ryhmiä pääsisi siihen mukaan. Taiteen kenttä on muuttunut valtavasti 30 vuodessa. Siitä kertoo esimerkiksi nykysirkuksen läpimurto 2010-luvulla.

Jähmeänä pidetyn rahoitusmekanismin uudistustyö alkoi viisi vuotta sitten. Yle kysyi silloin joukolta tanssin, teatterin ja nykysirkuksen asiantuntijoita, miten valtionosuusjärjestelmä pitäisi uudistaa. Prosessin toivottiin johtavan muun muassa vierailuteatterien syntyyn. Ne toimivat samalla idealla kuin vaikka Hartwall-areena. Kaikki esiintyjät tulevat talon ulkopuolelta. Monet teatterin, tanssin ja nykysirkuksen ryhmistä ovat arvostelleet jo vuosia teatteritaloja siitä, miten vaikea niihin on päästä esiintymään.

Lisäksi toivottiin, että tuen määrässä otettaisiin huomioon ryhmän taiteellinen laatu, toiminnan kehittäminen ja kansainvälisyys.

Mikään näistä toiveista ei toteutunut.

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkisti lokakuussa listan VOS-tuen saajista (siirryt toiseen palveluun). Kyse on ensi vuoden rahoista, ja listasta, joka rakennettiin VOS-uudistuksen perusteella. Okm selvisi uudistuksesta helpolla, sillä juuri mitään ei uudistettu.

Vanhasta tuen saajien porukasta ei pudotettu ketään pois, mutta mukaan otettiin uusia ryhmiä. Muutos tehtiin kuitenkin lisärahalla, ei järjestelemällä Suomen laajaa teatteri- ja orkesteriverkostoa uudestaan. Tai muuttamalla koko järjestelmän ideaa. Valtio antoi uudistukseen kahdeksan miljoonaa euroa, ja siitä pitää tietysti olla iloinen. Uudistuksen lopputuloshan olisi voinut täydellinen mahalasku ilman sitä. Nyt sisään pääsi 15 ensikertalaista.

VOS-uudistuksen perusteella Suomi näyttää yhä kankealta kulttuurimaalta. Opetus- ja kulttuuriministeriöllä oli tuhannen taalan paikka tarkastella Suomen laajaa teatteri- ja orkesteriverkostoa kriittisesti, mutta näin ei käynyt.

Suomi on yhä jaettu esittävän taiteen osalta valtion pitkäaikaista tukea saaviin laitoksiin (VOS) ja taiteen vapaaseen kenttään. Vapaalla kentällä tarkoitetaan kaikkia niitä taiteellisia ryhmiä ja taiteilijoita, jotka työskentelevät ilman valtion pitkäaikaista tukea.

Kärjistetysti kyse on kahden kerroksen väestä. VOS-laitoksissa on vakituista henkilökuntaa, jolle maksetaan kuukausipalkkaa, mutta vapaalla kentällä tehdään pätkätöitä ilman laitosten tukiverkostoja.

VOS-uudistuksessa näkyy aluepolitiikka. Kaikki merkit näyttävät kuitenkin siltä, että monen kaupunginteatterin - ja orkesterin tulevaisuus on maakunnissa synkkä. Väki vähenee, ikääntyy ja muuttaa kasvukeskuksiin. Kunnat kipuilevat jatkossa yhä pahemmin talouden kanssa, ja se heijastuu teattereihin ja orkestereihin. Valtion lisäksi VOS-laitokset saavat tukea kunnilta.

Tällä vauhdilla seuraava VOS-uudistus osuu 2040-luvun loppupuolelle. Voi olla, että evoluutio on tehnyt jo sitä ennen tehtävänsä, ja osa Suomen laajaa teatteri- ja orkesteriverkostoa on murtunut luonnollisista syistä.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 26.11. kello 23:een saakka.

Lisää aiheesta: