Ylen selvitys: EU:n rajoilla on tehty laittomia käännytyksiä, ja rajavirasto katsoo niitä sormien läpi – mukana myös suomalaisia rajavartijoita

Euroopan rajoilla syyllistytään toistuvasti laittomiin käännytyksiin, joissa estetään ihmisiä hakemasta turvapaikkaa. Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontex ei ole puuttunut ihmisoikeusrikkomuksiin EU:n jäsenmaiden rajoilla, ilmenee Ylen selvityksestä.

Siirtolaisia oli lokakuussa 2015 matkalla Kreikalle kuuluvalle Lesboksen saarelle. Vuodesta 2020 yli 3000 siirtolaista ja turvapaikanhakijaa on hukkunut Välimerellä. Kuva: Aris Messinis / AFP via Getty

Suomalaiset rajavartijat ovat olleet paikalla tilanteissa, joissa EU:n jäsenmaiden rajavartijat ovat estäneet Eurooppaan pyrkiviä ihmisiä hakemasta turvapaikkaa.

EU:n sääntöjen mukaan ihmisellä on oikeus hakea turvapaikkaa, mikäli hän pääsee unionin sisälle tai sen rajoille. Säännöt eivät kuitenkaan velvoita myöntämään turvapaikkaa kaikille turvapaikanhakijoille.

Osa jäsenmaista on syyllistynyt niin sanottuun push back -menettelyyn. Sillä tarkoitetaan tapaa, jossa EU:n alueelle saapunut henkilö poistetaan maasta ilman mahdollisuutta hakea turvapaikkaa.

Näin on tapahtunut ainakin Unkarissa, Kroatiassa ja Kreikassa, ilmenee Ylen ruotsinkielisen tutkivan toimituksen Spotlightin selvityksestä. Yle uutiset on myös aiemmin raportoinut väkivaltaisista käännytyksistä Kroatian rajalla.

Vuonna 2015 EU-maihin saapui yli miljoonaa turvapaikanhakijaa. Siitä lähtien jäsenmaat ovat pyrkineet tilkitsemään Euroopan unionin ulkorajoja entisestään. Tämä näkyy aitojen rakentamisena muun muassa EU:n itärajoilla ja lisäätyneenä partiointina Välimerellä.

Frontexin velvollisuus on puuttua, mikäli rajaoperaatioissa ei kunnioiteta ihmisten perusoikeuksia.

Turvapaikanhakija pitää käsissään lasta. Kuva on otettu maaliskuussa 2016 hetki sen jälkeen, kun turvapaikanhakijat olivat rantautuneet lautalla Lesboksen saarelle Kreikassa. Kuva: Kay Nietfeld / EPA

Suomalaispartion rajakoira hyökkäsi turvapaikanhakijan kimppuun

Vastuu rajojen valvonnasta kuuluu jäsenmaiden viranomaisille. Heidän apunaan toimii Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontex.

Frontexin riveissä on palvellut viime vuosina 10–30 suomalaista rajavartijaa. Tulevina vuosina Suomi on luvannut tukea Frontexia lähettämällä yli sata rajavartijaa. Vuonna 2019 EU-jäsenmaat hyväksyivät Frontexin uudet toimivaltuudet ja säännöt. Niiden mukaan vuonna 2027 Frontexilla tulisi olla 10 000 rajavartijan pysyvä joukko.

Syyskuussa 2016 suomalaisia rajavartijoita oli partioimassa Unkarin ja Serbian välisellä rajalla. Horgos-Röszken rajanylityspaikalla tapahtui välikohtaus, jossa käännytetty nainen loukkaantui vakavasti.

Unkarilaisen rajapartion kanssa vartiotehtävissä oli mukana suomalainen rajakoirapartio. Koira sai vainun ja partio lähti juoksemaan tiheän metsän läpi. Pensaikosta hyppäsi esiin nainen. Suomalainen partiokoira hyökkäsi naisen kimppuun ja puri tätä niin pahasti, että nainen joutui sairaalahoitoon (siirryt toiseen palveluun).

Nainen ei saanut mahdollisuutta hakea turvapaikkaa vaan hänet käännytettiin Serbian puolelle laittomasti. Frontex ei kommentoinut tapausta Ylelle tai antanut haastattelua tätä artikkelia varten.

Rajavartiolaitoksen kansainvälisen yhteistyön yksikön ylitarkastaja Pietari Vuorensola vahvistaa kuitenkin välikohtauksen Ylelle.

– En ollut silloin tässä tehtävässä, mutta olen kyllä kuullut tilanteesta, jossa suomalaisen rajavartijan koira on kiinniottotilanteessa purrut laitonta rajanylitystä yrittänyttä henkilöä tapaturmaisesti, Vuorensola sanoo.

Unkarilaiset rajavartijat käännyttivät tapauksen jälkeen naisen Serbiaan. Samalla suomalainen rajavartija joutui onnettomuustilanteen myötä mukaan laittomaan tapahtumaan.

Frontex ei pyynnöstä huolimatta suostunut luovuttamaan tapauksesta kirjattua sisäistä raporttia eli niin sanottua Serious Incident Reportia. Yle on kuitenkin vahvistanut raportin olemassaolon ja tutustunut sen sisältöön.

Frontex on EU-maiden yhteinen raja- ja merivartiovirasto. Kaikkien jäsenmaiden - Suomi mukaan lukien - pitää auttaa Frontexia. Tulevaisuudessa yli sata suomalaista raja- ja merivartijaa tulee palvelemaan Frontexin operaatioissa vuosittain Kuva: EPA

Egeanmerellä toinen välikohtaus

Toinen laiton käännytys, jossa oli mukana suomalaisia merivartijoita, tapahtui maaliskuussa vuonna 2020. Suomalaisia merivartijoita oli mukana Frontexin aluksessa, joka partioi Egeanmerellä Kreikan ja Turkin välillä.

Suomalaiset pysäyttivät ohjeiden mukaisesti siirtolaisten aluksen. Tämän jälkeen kreikkalaiset merivartijat ottivat tilanteen haltuunsa ja käskivät suomalaisia poistumaan.

Ylen lähteiden mukaan on hyvin todennäköistä, että suomalaisen Frontex-aluksen poistuttua paikalta kreikkalaiset merivartijat käännyttivät siirtolaisten aluksen laittomasti.

Frontexia tilanteessa edustaneet suomalaiset tekivät asiasta sääntöjen mukaisen raportin Frontexille. Frontexin olisi pitänyt tämän jälkeen laatia asiasta tapausraportti. Suomen rajavartiolaitos ei ole saanut nähtäväkseen tätä raporttia, eivätkä tunne sen tarkkaa sisältöä.

Ylitarkastaja Pietari Vuorensola Rajavartiolaitokselta tuntee myös tämän välikohtauksen.

– Tällaisesta tilanteesta on raportoitu että suomalainen partiovene on pysäyttänyt aluksen jossa on oletettavasti ollut laittomasti rajan yli yrittäviä. Ja kreikkalainen rannikkovartioston alus on sitten ottanut tilanteen haltuun ja siirtänyt suomalaisen partioveneen toiselle alueelle toimimaan, Rajavartiolaitoksen ylitarkastaja Petri Vuorensola sanoo Ylelle.

Kreikka on viime vuosina johdonmukaisesti toiminut juuri näin: Frontexin palveluksessa työskentelevien muiden EU-maiden rajavartijoille annetaan tehtäväksi partioida ja pysäyttää aluksia ja kreikkalaiset hoitavat käännytyksen.

Maaliskuussa 2020 raportoitiin vastaavanlaisesta tilanteesta, jossa tanskalainen Frontex alus oli pysäyttänyt aluksen, jossa oli 33 siirtolaista. Kreikkalainen Operation Poseidonin päällikkö käski tanskalaisia työntämään aluksen kohti avomerta, mutta tanskalaiset kieltäytyivät tottelemasta käskyä. Asiasta on kirjoittanut muun muassa Politico-lehti (siirryt toiseen palveluun).

Yli 270 000 ihmistä on yrittänyt päästä EU:n alueelle Välimeren yli viime ja tämän vuoden aikana.

Maahanmuuttoasioista vastaava EU-komissaari Ylva Johansson on vaatinut Kreikkaa asettamaan riippumattoman työryhmän selvittämään Kreikan väitettyjä laittomia käännytyksiä. Kuva: JULIEN WARNAND / AOP

Sisäministeri Ohisalo: Ei tietoa tilanteista

Suomessa poliittinen vastuu Frontexin operaatioihin osallistuvien rajaviranomaisten toiminnasta kuuluu sisäministerille. Spotlight haastatteli aiheeseen Maria Ohisaloa (vihr.), joka jätti sisäministerin paikan hieman yli viikko sitten siirtyessään vanhempainvapaalle.

– En ole kuullut suomalaisten joutuneen tällaisiin tilanteisiin. Toivon, että tapaukset selvitetään myöhemmin oikeudessa, jotta tiedämme mitä oikeastaan tapahtui, Ohisalo sanoo.

Vuosi sitten EU-tuomioistuin totesi Unkarin rikkoneen unionin lainsäädäntöä ja tämän vuoksi Frontex keskeytti operaationsa Unkarissa.

Unkarin Helsinki-komitea, joka tarjoaa lakineuvontaa turvapaikanhakijoille, on dokumentoinut yli 70 000 käännytystä Unkarin rajoilla kesästä 2016 lähtien. Suurin osa näistä pushback-käännytyksistä toteutettiin sinä aikana, jona Frontex oli Unkarissa.

Unkarin lisäksi laittomia pushback-käännytyksiä on raportoitu muun muassa Kreikassa.

Frontex on vuosikaudet tukenut Kreikkaa merivalvonnassa.

Maahanmuuttoasioista vastaava EU-komissaari Ylva Johansson on vaatinut Kreikkaa käynnistämään riippumattoman selvityksen turvapaikanhakijoiden kohtelusta.

– Frontex ei saa koskaan tukea toimintaa, joka ei kestä päivänvaloa tai ole säädösten ja perusarvojen mukaista. Perusarvojen ja rajojen puolustaminen samaan aikaan on kuitenkin mahdollista, Ylva Johansson sanoo Ylen haastattelussa.

Kongon demokraattisesta tasavallasta kotoisin oleva turvapaikanhakija Jeancy Kimbenga on yksi henkilöistä, joka on haastanut EU:n raja- ja merivartiovirasto Frontexin EU-oikeuteen. Kuva: Marcus Floman / Yle

Turvapaikanhakija haastoi Frontexin oikeuteen

Kongon demokraattisesta tasavallasta kotoisin oleva Jeancy Kimbenga asuu tällä hetkellä Turkissa ilman oleskelulupaa. Kimbenga on pyrkinyt neljä kertaa EU:n alueella hakeakseen turvapaikkaa.

Kerran Jeancy pääsi maihin Kreikalle kuuluvalle Lesboksen saarelle. Hänet käännytettiin ennen kuin hän ehti hakea turvapaikkaa.

– Kreikan rannikkovartiosto laittoi meidät puhallettavaan lauttaan. Ihmisiä oli lautalla aivan liikaa, Kimbenga kertoo Ylen Spotlightin haastattelussa.

Kreikan rajaviranomaiset ovat toistuvasti estäneet ihmisiä hakemasta turvapaikkaa. Päävastuu toiminnasta rajaoperaatiossa on aina isäntämaalla eli tässä tapauksessa Kreikalla. Frontex on kuitenkin ollut mukana Välimerellä ja tukenut Kreikkaa muun muassa tekemällä valvontalentoja ja antamalla operaation käyttöön henkilöstöä.

Frontexilla on aina velvollisuus varmistaa, että perusoikeuksia ja turvapaikkaoikeutta kunnioitetaan niissä raja-operaatioissa, joissa Frontex on läsnä.

Kimbenga on yksi turvapaikanhakijoista, jotka ovat haastaneet Frontexin oikeuteen. Asiaa puidaan Euroopan unionin tuomioistuimessa.

Turvapaikka-asioihin erikoistunut lakimies Iftach Cohen edustaa Jeancey Kimbengaa oikeusjutussa Frontexia vastaan. Hänen mukaansa Frontex on osallistunut ihmisoikeusrikkomuksiin.

– On selvää, että ilman Frontexin apua Kreikka ei voisi ylläpitää laitonta toimintaansa, asianajaja Iftach Cohen sanoo.

Kreikka on kiistänyt syyllistyneensä laittomiin käännytyksiin.

Tarkennus 29.11. klo 13:37 Juttuun on tehty lisäys siitä, että turvapaikkaa voi hakea myös EU:n rajoilla, ei vain jäsenmaiden alueella.