Lastensuojelun työntekijät näkevät, mitä lapsen kaltoinkohtelu voi olla – uusi virtuaalitekniikka tuo lapsen kokemukset aikuisten silmille

Lastensuojelun työntekijöille on tarjolla koulutus, joka hyödyntää virtuaalitodellisuutta traumanhoidossa. Erilaiset digiratkaisut voivat madaltaa myös avun hakemista. 

Jukka Sihlman esittelee virtuaalilaseja, joita hyödynnetään lastensuojelun työntekijöiden koulutuksessa. Videoilla nähdään lapsia eri ikäisinä, kohdusta aikuisuuteen asti. Kuva: MIkko Savolainen / Yle

Lapsi istuu lattialla ja kääntää kasvonsa ääntä kohden, ylöspäin.

Lapsen edessä avataan ovi, ja huoneeseen astuu kaksi aikuista. Ilmapiiri tuntuu vihamieliseltä.

Ehkä voit kuvitella itsesi seuraamaan tilannetta ulkopuolelta?

Entä jos oletkin osa tilannetta? Katsot kaikkea lapsen silmin?

Edellinen kohtaus on pala virtuaalilaseilla katsottavasta koulutusvideosta, joka on tarkoitettu esimerkiksi lastensuojelun työntekijöille.

– VR-teknologian avulla voidaan näyttää, miltä esimerkiksi kaltoinkohtelu on lapsen näkökulmasta, sanoo koulutusjohtaja Jukka Sihlman Avosylin-yhtymästä.

Virtuaalilasien kautta katsoja voi päästä keinotodellisuuteen. Virtuaalitodellisuus voi simuloida todellista ympäristöä tai luoda täysin kuvitteellisen maailman. Virtuaalilaseilla voi katsoa asioista päätä kääntämällä monesta suunnasta. Kuva: MIkko Savolainen / Yle

Virtuaalitodellisuutta on hyödynnetty aiemminkin terveydenhuollossa (siirryt toiseen palveluun) ja sosiaalityössä, esimerkiksi kirurgiassa, kuntoutuksessa ja kivunhallinnassa.

Nyt keinotodellisuudesta haetaan oppeja lastensuojelun tarpeisiin ja erityisesti traumakokemusten ymmärtämiseen.

Trauma vie uskon huomisesta

On yksilöllistä, miten ihminen traumatisoituu ja minkä asteinen trauma kehittyy. Noin kolmasosa ei tarvitse trauman hoitoon erityistä tukea, eikä heille kehity siitä oireita.

Yleisimmin trauma vaikuttaa siihen, miten turvalliseksi ihminen kokee elinympäristönsä ja muut ihmiset. Trauma vaikuttaa myös minäkuvaan.

Traumaattinen kokemus voi aiheuttaa myös traumaperäisen stressihäiriön, jonka oireita voivat olla esimerkiksi ahdistus, yli- tai alivirittyneisyys ja takaumat.

Trauma- ja kriisiterapiaan erikoistunut psykologi Aino Juusola uskoo, että virtuaalitodellisuus voi auttaa kohtaamaan lapsen ja erilaisia reaktioita. Jos materiaali on liian tunteita herättävä, on siinä riskinä, että työntekijän objektiivisuus kärsii, Juusola pohtii. Kuva: Jani Saikko / Yle

Kiinnostavaa koulutusta

Haminalaisessa ryhmäkoti Aarreaitassa tiedetään, millaisia asioita nuoret ovat voineet joutua kohtaamaan. Taustalla voi olla esimerkiksi päihteitä, hyväksikäyttöä, koulukiusaamista, kaltoinkohtelua ja kasvatuksen laiminlyömistä.

— Nuoret voivat oireilla olemalla vetäytyviä, vaisuja tai itsetuhoisia. He voivat käyttää päihteitä ja karkailla. Voi olla syömättömyyttä ja viiltelyä, luettelee yksikön vastaava ohjaaja Reija Holopainen.

Ryhmäkoti Aarreaitan henkilökunta kouluttautuu muutamia kertoja vuodessa. Uudenlaiset koulutusmuodot kiinnostavat.

— Uudet metodit alalla ovat virkistäviä. Vaikka aihepiirit ovat sellaisia, joita on käsitelty aiemminkin, VR-lasit voivat tuoda lisää mielenkiintoa asiaan, Holopainen pohtii.

Aarreaitan vastaava ohjaaja Reija Holopainen ja johtaja Katri Ripatti ovat olleet ensimmäisten joukossa kokeilemassa virtuaalilasien kanssa järjestettävää koulutusta. Kuva: MIkko Savolainen / Yle

Avosylin-yhtymän tuottamissa virtuaalivideoissa käydään läpi erilaisia tilanteita eri ikävaiheista. Materiaalilla halutaan lisätä koulutettavien ymmärrystä sekä antaa eväitä empaattiseen kohtaamiseen.

Videot lähtevät liikkeelle siitä, kun sikiö on vielä äitinsä vatsassa. Niissä nähdään myös, miten kaltoinkohtelu vaikuttaa aivoihin.

Videoiden pohjalta käyty keskustelu voi antaa taitoja kohdata ja auttaa kaltoinkehtelua kohdanneita lapsia ja nuoria, Jukka Sihlman sanoo.

— Aikuiselle pieneltä näyttävät asiat voivat olla lapsen havainnoimana tosi isoja juttuja. Videot voivat tuoda ymmärrystä siitä, että traumoilla ja menneillä kokemuksilla on iso merkitys sille, miten lapsi reagoi ja käyttäytyy, kertoo koulutusjohtaja Jukka Sihlman.

Helppo hakea apua

Virtuaalitodellisuuden lisäksi sosiaalialalla ja lastensuojelussa on hyödynnetty erilaisia digitaalisia palveluita jo jonkin aikaa.

Pelastakaa lapset ry koulutti sosiaalialan työntekijöitä verkossa neljän vuoden ajan (siirryt toiseen palveluun).

Sen hankkeessa kokeiltiin uusia asioita matalalla kynnyksellä, joista osa toimi paremmin, osa huonommin. Esimerkiksi Youtubeen viedyn sossu-kanavan kautta ei onnistuttu, mutta Instagramissa nuoria tavoitettiin hienosti.

Jo olemassa olevia digitaalisia ratkaisuja kannustetaan ottamaan mukaan osaksi työtä.

— Digitaaliset palvelut ovat rinnakkain kasvokkain tehtävän työn kanssa. Ei myöskään tehdä digiratkaisuja digiratkaisujen vuoksi, vaan niin, että ne vastaavat lasten ja nuorten tarpeisiin, kehittämispäällikkö Hanna Tulensalo Pelastakaa lapset ry:stä summaa.

Sossut Tiktokissa

Erityisen hyödyllisiksi on koettu kaikki digitaaliset palvelut, jotka madaltavat nuorten kynnystä hakea apua. Moni asia on viety sosiaalisen median alustoille.

Sosiaalityöntekijöiden arjesta Tiktokissa kertovat @sossut ovat olleet niin suosittuja, että tiliä ylläpitävät Maija Haapala ja Camilla Jokela palkittiin tänä vuonna Lastensuojelun viestinnällinen teko -palkinnolla.

Sekasin-chattiin (siirryt toiseen palveluun) tuli viime vuonna yli 170 000 yhteydenottoa. Useimmiten yhteydenoton aiheena oli paha olo.
Chatin lisäksi Sekaisin kollektiivin alla toimivat myös ryhmächat ja discord-alustalla toimiva Sekasin Gaming.

Traumasta voi toipua

Traumasta voi toipua, sanoo trauma- ja kriisiterapiaan erikoistunut psykologi Aino Juusola.

Erityisesti väkivaltaisen trauman kokenut hakee usein syytä ja selitystä itsestään. Terapiassa on tärkeä saada trauman kokenut ymmärtämään, mitä hän on kokenut ja mitä hän käy läpi. Näillä lisätään myös trauman kokeneen kokemusta hänen omasta pystyvyydestään, mikä voi olla rikkoutunut traumakokemuksen myötä.

— Itseymmärrys poistaa myös syyllisyyttä ja häpeää. Pitää antaa tietoa, että väkivallan kokemus ei ole koskaan uhrin vika, Juusola sanoo.

Traumaterapiassa ajateltiin pitkään, että trauman kokenut tarvitsee pitkäkestoista psykoterapiaa. Osan kohdalla se onkin niin, mutta nykyisin tutkimusnäyttö tukee myös sitä, että lyhytterapiat ovat erittäin tehokkaita. Vanhempien tai tukihenkilön mukana olo hoidossa ennustaa parempaa hoitotulosta. Kuva: MIkko Savolainen / Yle

Oli kyse digitaalisesta chat-palvelusta tai kasvokkain kohtaamisesta, on niille yhteistä läsnäolo ja nuoren kuunteleminen.

— Tärkeintä on olla läsnä aikuisena nuorelle. Antaa nuoren olla sellainen kuin hän on ja tuoda omaa maailmantuskaansa ja huonoa oloa esille. Meidän pitää yrittää opettaa nuori sanoittamaan kokemiaan asioita. Ei voi pakottaa puhumaan, mutta voidaan yrittää löytää keinoja, joilla on helppo lähteä puhumaan asioista, ryhmäkoti Aarreaitan vastaava ohjaaja Reija Holopainen sanoo.