Black Fridayna psykologinen ostovimma kiihtyy, sanoo talouspsykologi – neljä vinkkiä auttaa pitämään ostokset hallinnassa

Black Fridayn kaltaisena ostospäivänä uhka hutiostoksista on tavallista suurempi. Taustalla vaikuttaa esimerkiksi laumakäyttäytyminen, kilpailuasetelma ja toisinaan valheellinen tunne säästämisestä.

Ostaminen saa aivomme erittämään mielihyvähormoneja ja adrenaalinia. Kampanjapäivinä ostamista kiihdyttävät psykologiset mekanismit ovat läsnä erityisen voimakkaasti. Arkistokuva Black friday -ostospäivältä vuodelta 2020. Kuva: Markku Rantala / Yle

Mielihyvähormoneja, adrenaliinia ja euforiaa.

Ostaminen saa usein aikaan voimakkaita mielihyvän ja jännityksen tunteita. Monesti kyse ei ole ostetusta tuotteesta, vaan itse ostokokemuksesta.

Mieltä kiihdyttävät mekanismit voivat liittyä ostamiseen minä tahansa hetkenä, mutta poikkeuksellisen voimakkaita ne ovat Black Fridayn kaltaisena ostohuuman päivänä.

Näin toteaa talouteen erikoistunut psykologi ja tietokirjailija Maarit Lassander. Hän sanoo, että ostosvimmaa kiihdyttää erityisesti alennuspäivään liittyvä kilpailuasetelma.

– Ihminen voi saada voittamiskokemuksen siitä, että ostaa rajatusti saatavilla olevan tuotteen hinnalla, jota muut eivät saa.

Juuri kilpailutilanne on hänen mukaansa yksi kaikkein yleisimmistä ihmisiin vaikuttavista psykologisista mekanismeista.

Alennustuotteiden rajattu saatavuus saa ihmiset tekemään kiireisiä ostospäätöksiä. Silloin harkinta jää vähäiseksi.

Sama mekanismi pätee sekä verkkokaupoissa että paikan päällä myymälöissä.

– Paikan päällä sitä voi voimistaa entisestään se, että muut ihmiset hyörivät ympärillä alennustuotteiden kimpussa.

Taustalla on tällöin ensinnäkin laumakäyttäminen eli taipumus tehdä samoja asioita kuin ympärillämme olevat. Kun näkee muiden tekevän ostoksia, samalla vahvistuu kilpailuasetelma.

Säästän, en tuhlaa!

Black Friday -ostospäivänä voi aidosti löytää tuotteita paljon keskivertoa edullisemmalla hinnalla.

Lassander toteaa, että kun alennusprosentit ovat suuria, ihmiselle voi syntyä ostaessa tunne vastuullisesta taloudenpidosta.

– Kun tuote on alennuksessa, ostaja voi kokea säästävänsä eikä tuhlaavansa.

Usein alennusmyynneistä kuitenkin ostetaan tuotteita, joita ei ennen kauppaan menemistä ollut tarkoitus hankkia. Lassanderin mukaan moni kokee ostamisesta jälkikäteen häpeää.

Jos ostettu tuote jää kaiken lisäksi kaapin pohjalle, jälkikäteen kokemus säästäväisestä ostamisesta väistyy.

Vinkit: Näin shoppailu pysyy alennuspäivänä aisoissa

Lassander antaa neljä vinkkiä, joilla kampanjapäivän ostokset pysyvät paremmin kontrollissa.

Ensinnäkin kannattaa miettiä hyvissä ajoin ennen ostoksille lähtemistä, mitä oikeasti tarvitseee. Itseltään voi esimerkiksi kysyä, ostaisinko tuotteen, jos se olisi normaalihintainen.

Toiseksi paikan päälle kauppoihin ei kannata lähteä, jos ei ole selkeää tarvetta tietylle tuotteelle. Kaupassa laumakäyttäytyminen ja kilpailutilanne voivat hämärtää harkintaamme.

Sama pätee verkkokauppoihin.

Kolmanneksi Lassander kehottaa hidastamaan ostamista. Jos aikoo ostaa jotakin, mitä ei ennalta suunnitellut, pahimmat virhehankinnat voi välttää, jos ostosta harkitsee edes lyhyesti.

– Itselleen voi esimerkiksi määrittää säännön, että aina ennen ostamista harkitsee esimerkiksi vähintään tunnin. Niin voi välttää impulsiivisimmat hankinnat.

Viimeiseksi Lassander varoittaa haksahtamasta suureen alennusprosenttiin.

Iso alennusprosentti voi synnyttää kokemuksen säästämisestä, mutta samalla voi tulla ostaneeksi tavaroita, joita ei todellisuudessa tarvitse.

Moni alennuksista on myös tehty näyttämään keinotekoisesti todellista suuremmalta niin, että hintaa nostetaan juuri ennen kampanjaa ja hinnan laskemista. Pahimmassa tapauksessa kyse ei ole suuresta aleprosentista huolimatta lainkaan normaalihintaa halvemmasta hinnasta.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 27.11. klo 22:een saakka.

Lue lisää: