Sairaanhoitopiiri haki salaa Länsi-Pohjan miljardiulkoistuksen purkua – hakemus jätettiin keväällä omistajakunniltakin piilossa

Valtava soteulkoistus Meri-Lapissa on jälleen tapetilla. Sairaanhoitopiiri hakee purkua omille ulkoistamispäätöksilleen, mutta asiat on valmisteltu salaisina, eikä niistä ole kerrottu edes sopimusosapuolille.

Länsi-Pohjan keskussairaalan toiminnasta vastaa miljardin euron ulkoistussopimuksella kuntien ja Mehiläisen yhteisyritys. Asiasta on taisteltu vuosia ja nyt sairaanhoitopiiri hakee ulkoistuksen purkua KHO:sta. Kuva: Antti Ullakko / Yle

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri hakee Meri-Lapin sote-ulkoistuksen purkua. Sairaanhoitopiiri on jättänyt korkeimmalle hallinto-oikeudelle hakemuksen sairaanhoitopiirin hallituksen kahden päätöksen purkamisesta.

Toisessa niistä tehtiin palveluiden hankintapäätös ja toisessa hyväksyttiin Mehiläinen Länsi-Pohjan kanssa tehty palvelusopimus.

Sopimuksen allekirjoittivat sairaanhoitopiiri, Mehiläinen Länsi-Pohja sekä alueen kunnista Kemi, Keminmaa, Tornio ja Simo. Vaikka kunnat ovat sopijapuolia, ei niille ole kerrottu purkuhakemuksesta.

– Kunnille ei ole sairaanhoitopiirin puolesta toimitettu asiasta minkäänlaista infoa, vahvistaa Kemin kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen.

Kemin kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen vahvistaa, ettei ulkoistussopimuksen purkuhakemuksesta kerrottu omistajakunnille. Kuva: Juuso Stoor / Yle

Hallintopäätösten purkuhakemus on kirjattu oikeudessa saapuneeksi 30. maaliskuuta. Samana päivänä sairaanhoitopiirin hallitus käsitteli salaisena asiana palvelusopimuksen kohtaa 5.4, joka koskee sopimuksen irtisanomista erityistilanteissa.

Länsi-Pohjan sotekiistassa on kyse miljardiluokan sote-ulkoistuksesta, jossa koko keskussairaala ja iso osa neljän kunnan perusterveydenhuollon palvelutuotantoa siirrettiin kuntien, sairaanhoitopiirin ja Mehiläisen perustamalle yhteisyritykselle 15 vuoden sopimuksella vuonna 2017.

Asia on hiertänyt myös hallitusta ja sotelakiin on kirjattu mahdollisuus Meri-Lapin soteulkoistuksen purkamiseen.

Kaupunginjohtaja: "Vaikutukset kuntalaisille voivat olla isot"

Kemin kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen luonnehtii sairaanhoitopiirin toimintaa ja päätösten salaamista poikkeukselliseksi.

– Yleensä asioita hoidetaan yhdessä. Silloin on luonnollisesti lähtökohtana, että sopijaosapuolet tietävät missä mennään ja mitä tehdään. Jos johonkin muuhun ratkaisuun päädytään, niin kyllähän se kieltämättä aika poikkeukselliselta kuulostaa, hän sanoo.

Ylen tavoittamat asiasta päättäneet sairaanhoitopiirin hallituksen jäsenet eivät kommentoi asiassa valittua toimintatapaa. Yle ei ole tavoittanut purkuhakemuksen allekirjoittanutta sairaanhoitopiirin johtaja Riitta Luosujärveä.

Länsi-Pohja Mehiläinen Oy on antanut oman vastineensa purkuhakemukseen korkeimmalle hallinto-oikeudelle elokuussa. Yhtiön toimitusjohtaja Lasse Männistö ei perjantaina halunnut kommentoida keskeneräistä asiaa.

Matti Ruotsalainen arvelee, että purkuhakemuksen hyväksymisellä olisi suuria vaikutuksia Meri-Lapin palveluihin.

– Vaikutukset voivat olla aika isot kuntalaisille palveluiden järjestämisen suhteen. Sellaisessa tilanteessa olisi myös aikamoisia riskejä taloudellisten vastuiden suhteen, hän arvelee.

Ruotsalainen viittaa mahdolliseen 90 miljoonan euron sopimussakkoon.

Yle ei tavoittanut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin johtajaa Riitta Luosujärveä kommentoimaan. Kuva: Kyösti Vaara / Yle

Ylen saamien tietojen mukaan tietoa asiasta alkoi tulla kuntiin kesällä ja Kemi, Keminmaa, Tornio ja Simo esittivät sairaanhoitopiirin hallitukselle purkuhakemuksen perumista. Silloinen hallitus päätti äänestyksen jälkeen, että hakemusta ei peruta.

Syksyllä sairaanhoitopiirille valittiin uusi hallitus. Ylen tietojen mukaan kunnat aikovat käyttää omistajaohjausta, jonka tavoitteena on saada uusi hallitus perumaan purkuhakemus.

– Kemissä asia on valmistelussa, Ruotsalainen myöntää.

Kemin ja Tornion kaupunginhallitukset ja Simon kunnanhallitus ovat päättäneet omistajaohjauksesta salaisena kohtana maanantaina. Keminmaan kunnanhallitus on päättänyt siitä tiistaina.

Purkuhakemuksella tutut perustelut

Korkeimmalle hallinto-oikeudelle jätetyssä hakemuksessa päätösten purkua perustellaan seikoilla, jotka ovat olleet jo aiemmin julkisuudessa ja joita eri viranomaiset ovat käsitelleet.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto katsoi aiemmin, että hankintapäätös sisälsi virheitä. Keskeiset asiat olivat hankinnasta ilmoittaminen, hankinnan kohteen muuttaminen ilmoituksen julkaisun jälkeen ja sopimushinnan muuttaminen ilman uutta kilpailutusta.

Yksi sopimukseen tehty muutos oli palvelun hinnan halpuminen kunnille noin 2,2 miljoonalla eurolla vuodessa.

Lisäksi marraskuussa 2017 tehdyssä hankintapäätöksessä tapahtui hakemuksen mukaan virhe, kun kaksi hallituksen jäsentä jäävättiin. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies katsoi myöhemmin, että arvio esteellisyydestä oli virheellinen.

Perusteluissa puututaan myös päätösaikatauluun ja ulkoistamisen laajuuteen.

Lapin AVI katsoi aikanaan omassa selvityksessään, että ulkoistamisprosentti jäisi alle silloisen lain salliman 50 prosentin. Sairaanhoitopiirin omien laskelmien mukaan ulkoistuksen osuus olisi kuitenkin ollut noin 62 prosenttia.

Sairaanhoitopiiri pitää sopimusta myös perustuslain vastaisena, koska päivystyksestä ei ole vastannut virkasuhteessa oleva lääkäri.

Länsi-Pohja Mehiläinen Oy pitää KHO:lle jättämässään vastineessa mitätöintiperusteita kestämättöminä ja osin yksilöimättöminä. Yhtiön mukaan oikeuden tulisi hylätä hakemus kokonaisuudessaan.

Yhteisyrityksen mukaan sopimuksen mitätöinti vaarantaisi alueen asukkaiden oikeuden riittäviin ja laadukkaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Lisäksi lainvoimaisten päätösten purkaminen loukkaisi merkittävässä määrin omaisuuden suojaa.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella soteulkoistuksista Yle Tunnuksella lauantaihin 27.11. kello 23 saakka.