Nuorten koulutustaso laskenut huipulta teollisuusmaiden keskikastiin

Suomalaisten nuorten koulutustaso on heikentynyt melko nopeasti. Toisin kuin yleisesti ajatellaan, nuoret aikuiset eivät välttämättä ole koulutetumpia kuin eläkkeelle siirtyvät ikäluokat. Ammattijärjestön mukaan yksi lääke koulutustason nostoon voisi olla korkeakoulupaikkojen lisäämisen ohella oppivelvollisuuden pidentäminen.

Nuorten koulutustaso on laskenut huippuvuosista ja on joiltan osin heikompi kuin työelämästä lähtevien koulutustasoa. Kuva: Silja Viitala / Yle

Sosiaali- ja terveysalan järjestö SOSTE haluaa muuttaa kuvaa yhä koulutetummista töihin siirtyvistä ikäluokista ja kääntää nuorten koulutusasteen lasku. Järjestön mukaan suomalaiset nuoret eivät välttämättä ole koulutetumpia kuin työelämästä poistuvat ikäluokat.

Ammattijärjestö on huolissaan melko nopeasti tapahtuneesta koulutustason heikentymisestä ja haluaa isoja muutoksia nuorten koulutustason nostoon. 2000-luvun alun huippuvuosista suomalaisten nuorten koulutustaso on tippunut niin, että työmarkkinoilta poistuvat ikäluokat ovat jo lähes yhtä koulutettuja kuin työmarkkinoille tulevat.

Järjestön mukaan suomalaiset nuoret ovat nyt heikommin koulutettuja kuin nuoret talousjärjestö OECD -maissa keskimäärin.

Suomalaisten koulutustilastojen mukaan perusasteen varassa olevien osuus on samalla tasolla 20–24 ja 60–64 -vuotiaissa. Lisäksi korkeasti koulutettujen osuus 55–64 -vuotiaissa on ollut useita vuosia korkeampi kuin osuus 25–34 -vuotiaissa.

Koulutustason kasvun pysähtyminen näkyy järjestön mukaan työvoimapulassa. SOSTE:n tekemän yhteenvedon mukaan koulutettua työvoimaa on jo monessa maassa suhteessa enemmän kuin Suomessa. Esimerkiksi maailman koulutetuimmissa maissa on kaksinverroin koulutettuja nuoria ikäluokasta Suomeen verrattuna.

– 2000-luvun alun nuoret, jotka aikanaan kuuluivat maailman koulutetuimpien joukkoon, näyttävät tällä hetkellä jäävän Suomen kaikkien aikojen koulutetuimmaksi ikäryhmäksi, ennakoi SOSTEn erityisasiantuntija Aleksi Kalenius.

Järjestön mukaan koulutuspolitiikan tavoite, jonka mukaan joka toisella nuorella on korkeakoulututkinto vuonna 2030, on jäämässä haaveksi.

Jotta tavoite edes lähenisi, järjestön mukaan pitää arvioida riittääkö oppivelvollisuuden pidennys 18 vuoteen vai pitäisikö velvollisuuden kattaa koko toisen asteen tutkinto. Lisäksi korkeakouluihin pitää saada tuhansia uusia aloituspaikkoja muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluihin.

26.11.2021 klo 12.18 Juttuun korjattu ja täsmennetty ilmaisu liittyen nuorten koulutustasoon muihin verrattuna. Koulutustaso on nyt vertailumaiden keskitasoa.

Lue myös: