"Joulu huolettaa" – Jorvin teho-osasto Espoossa on nyt täynnä, mutta sinne on jo matkalla uusi koronapotilas

Teho-osastoilla pelataan nyt paikkashakkia. Uusille koronapotilaille etsitään paikkoja siirtelemällä potilaita ja lykkäämällä ei-kiireellisiä leikkauksia.

Teho-osastojen henkilökunta on ollut kovilla ja nyt näyttää siltä, ettei joulu tuo hengähdystaukoa. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Teho-osaston ylilääkärin Tero Varpulan työpäivä on ollut jälleen kiireinen.

Espoon Jorvin sairaalan teho-osasto on viimeistä paikkaa myöten täynnä. Ja uusi potilas olisi tulossa.

– Paikkashakkia pelataan koko ajan. Yksi potilas saatiin siirrettyä toiselle osastolle ja näin vapautui paikka, Varpula selittää.

Varpulan mukaan paikkajärjestelyt kuuluvat tehohoidon arkeen. Poikkeuksellista on se, että potilaiden siirtelyt ovat nyt jatkuvia.

– Pari viime viikkoa ovat olleet erityisen kiivaita. Tilanteen säätäminen on mennyt päivittäiseksi.

Jorvissa on jo jouduttu siirtämään ei-kiireellisiä leikkauksia. Jos tilanne huononee entisestään, edessä on uusia supistuksia.

– Vielä enemmän joudutaan supistamaan aikataulutettua kirurgiaa ja vapauttamaan sieltä hoitohenkilöstöä. Haaste on se, että koko hoitoketjun tulisi toimia. Se on vähän kuin peiton jatkamista toisesta päästä.

Potilassiirrot helpottaisivat Jorvin tilannetta, sillä tauti koettelee Etelä-Suomea kovemmalla kädellä kuin muuta maata. Varpulan mukaan viime talven ja kevään aikana potilaita siirrettiinkin Jorvista muihin sairaaloihin. Nyt samaa harkitaan.

– Se on vain työläs ja raskas prosessi. Ei ihan yksinkertaisesti toteutettavissa.

Jouluun on aikaa alle kuukausi, eikä epidemia ei näytä laantumisen merkkejä. Teho-osaston työntekijöiden osalta se saattaa tarkoittaa lomien jäämistä varsin lyhyiksi.

– Joulu huolettaa. Toistaiseksi päivittäinen toimintahuumori on pysynyt hyvin yllä, mutta kyllä tämä ihmisten jaksamista koettelee.

Jorvin teho-osastolla on hoidettu noin 250 koronapotilasta. Heistä vain yksi on ollut täysin rokotettu, sanoo ylilääkäri Tero Varpula. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Tehohoitopaikat riittäisivät, jos potilaat jakautuisivat tasaisesti ympäri maata

Sairaaloiden teho-osastojen kapasiteetti riittää vielä tässä tilanteessa tehohoitoa tarvitsevien hoitoon, arvioi anestesiologian ja tehohoidon professori Matti Reinikainen Ylen aamun haastattelussa.

Suunta on hänen mukaansa kuitenkin huolestuttava.

– Eilen tehohoidossa oli 49 potilasta. Se on suurin lukema sitten viime kevättalven. Viimeiset kaksi viikko on ollut nouseva kehityssuunta.

Kriittisenä rajana on pidettu noin 50 tehohoitopotilasta. Raja on laskennallinen ja vastaa noin 20 prosenttia Suomen kaikista tehohoitopaikoista.

– Kun 20 prosenttia ylittyy, alkaa olla paikkapulaa. Jäljellä olevat paikat eivät tahdo riittää muiden potilaiden hoitoon ja täytyy alkaa erikoisjärjestelyin lisätä tehohoitokapasiteettia. Käytännössä tämä tarkoittaa muun sairaanhoidon, erityisesti ei-päivystyksellisen leikkaustoiminnan supistamista, Reinikainen sanoo.

Erikoisjärjestelyihin on jouduttu turvautumaan muun muassa HUS:in alueella.

Diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtosen mukaan HUS:issa mentiin tehostettuun valmiuteen jo pari kolme viikkoa sitten.

– Tällä hetkellä alkaa olla jo osastopaikoista pulaa. Ollaan jo seuraavan valmiusasteen rajalla.

Matti Reinikaisen mukaan 50 koronapotilasta ja vähän enemmänkin saataisiin hoidettua ilman vakavaa haittaa, jos potilaat jakautuisivat tasaisesti eri puolille maata. Näin ei kuitenkaan ole, vaan paine kohdistuu Etelä-Suomeen.

Tehohoitoa tarvitsevista koronapotilaista noin puolet on pääkaupunkiseudulla, Kymenlaaksossa, Päijät-Hämessä ja Etelä-Karjalassa. Lisäksi Turussa TYKS:in alueella on kovaa kuormitusta.

– Näillä seuduilla tilanne on jo aika tukala ja ei-päivystyksellistä leikkaustoimintaa on jouduttu jo vähentämään, Reinikainen kuvailee.

Reinikaisen mukaan peruttavat tai lykättävät leikkaukset pyritään valitsemaan niin, että niiden siirtyminen ei aiheuta vakavaa terveyshaittaa.

– Toki tämä on harmillista ja pidemmän päälle mahdollisesti haitallistakin.

Hallituksen uusia tiukempia koronarajoituksia professori Matti Reinikainen pitää hyvinä.

– Täytyy muistaa, että kiristyvät rajoitukset vaikuttavat epidemiatilanteeseen viipeellä. Eli on odotettavissa, että sairaanhoidon tarve kasvaa tulevina viikkoina.

Lue lisää: