Viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari: Jäitä hattuun sensuuripuheille Viestikoekeskus-tapauksessa

Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-tapauksesta tarvitaan lisää tietoa, jotta johtopäätöksiä voi tehdä, sanovat STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen ja professori Päivi Korpisaari.

Miten julkaisematon juttu voi päätyä syytteen alaiseksi?
Miten julkaisematon juttu voi päätyä syytteen alaiseksi?

Kolmea Helsingin Sanomien toimittajaa uhkaa vankeusrangaistus Viestikoekeskus-tapauksessa. Syyte koskee sekä julkaistua artikkelia että julkaistavaksi aiottua artikkelikokonaisuutta.

Julkaisemattomaien juttujen johtaminen oikeuskäsittelyyn on herättänyt mediakentällä ihmetystä ja pelkoja itsesensuurista.

Helsingin yliopiston viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari ymmärtää tapauksen poikkeuksellisuuden huomioiden toimittajien huolen, mutta kehottaa laittamaan "jäitä hattuun".

– Tässä on maalattu hirveän suuria uhkakuvia sananvapaudelle, että ennakkosensuuri iskee ja joutuuko toimittajat nyt vankilaan.

– Muistuttaisin siitä, että harvoin mikään sananvapausasia on jo yrityksenä rangaistava ja että syytekynnys on aina alempi kuin tuomitsemiskynnys. Oikeusvaltiossa tuomioistuin sitten ratkaisee sen teon rangaistavuuden.

Päivi Korpisaari ja STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen olivat vieraina Ylen Viimeinen sana -ohjelmassa.

Estikö poliisi jatkojuttujen julkaisemisen?

Kysymys julkaisemattoman materiaalin päätymisestä syytteeseen ei ole kuitenkaan yksinkertainen.

Julkisuudessa esimerkiksi apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe on luonnehtinut, että tällaisessa tapauksessa raja rikoksen rankaisemattoman valmistelun ja sen rangaistavan yrittämisen välillä on kuin veteen piirretty viiva, jonka tuomioistuin joutuu lopulta arvioimaan.

Olennaista on esimerkiksi se, mitä Helsingin Sanomat on aikonut julkaista ensimmäisen jutun jälkeen ja miten toimitus on lopulta päätynyt siihen, että lehti ei ole julkaissut mahdollisia jatkojuttuja tai niihin liittyneitä tietoja. Rappe on esittänyt, että julkaisutoiminta olisi pysähtynyt sen takia, että poliisi tuli siihen väliin.

– Se on keskeistä tässä yrityksen rangaistavuudessa, että onko tekijä itse vapaaehtoisesti luopunut yrittämästä vai luopunut ulkoisen pakon seurauksena, sanoo professori Päivi Korpisaari.

STT:n vastaava päätoimittaja ja Päätoimittajien yhdistyksen puheenjohtaja Minna Holopainen muistuttaa, että median ensisijainen tehtävä on kertoa, ei jättää kertomatta. Tiukoissa paikoissa toimitus harkitsee viimeiseen asti julkaisemista.

– Sitä kautta oudoksun vähän tätä syytettä, koska ei ole tiedossa, että poliisi olisi konkreettisesti mennyt estämään tämän teon. Se olisi uutinen, jos näin on.

Toistaiseksi Minna Holopainen on ohjeistanut STT:n toimitusta, että käynnissä oleva tapaus ei vaikuta siihen, mihin aiheisiin toimittajat tarttuvat. Jutun valmistelu tai pohdinta ei ole syytteen alla.

– Journalismiin kuuluu rohkeus myös. Me ei voida heti säikähtää, jos nostetaan sellaisia syytteitä, joita itse vähän oudoksumme.

Oikeudenkäynnin julkisuus on tärkeää

Viestikoekeskus-tapaus on saanut jo ennen oikeudenkäynnin alkamista monet tahot varpailleen. Esimerkiksi JSN ja Päätoimittajien yhdistys ovat ottaneet kantaa oikeudenkäynnin julkisuuden puolesta. JSN:n mukaan avoimuus on tärkeää juuri siltä osalta, millä edellytyksellä salaiseksi merkityn materiaalin julkaiseminen olisi rangaistavaa.

Sekä Päivi Korpisaari että Minna Holopainen painottavat, että tapauksesta tarvitaan lisää faktoja, jotta siitä voi muodostaa paremman kokonaiskuvan.

Voit katsoa koko ohjelman jutun pääkuvaa klikkaamalla tai alta: