Suomen parasta paikallislehteä tehdään yhdessä lukijoiden kanssa: "Mikään ei kerro oman alueen asioista niin hyvin kuin paikallislehti"

Uutismedian liiton mukaan paikallisuus on erittäin tärkeää lehtien lukijoille. Suomen parhaaksi palkitussa Alasatakunta-lehdessä tiedetään, miten euralaisten arki tuodaan esiin lehden joka sivulla.

Alasatakunta-lehden aamupalaveri Eurassa 26. marraskuuta. Lehteä tehdään vahvasti paikalliset tapahtumat ja henkilöt keskiössä. Kuva: Jari Pelkonen / Yle

Millaista on tehdä maan parasta paikallislehteä?

On otettava huomioon paikalliset uutiset, ihmiset ja ilmiöt.

– Mikään ei kerro oman alueen asioista niin hyvin kuin paikallislehti, sanoo Alasatakunta-lehden toimituspäällikkö Mirja Linnemäki.

Lukijat ovat aktiivisesti yhteyksissä Alasatakunnan toimitukseen. Heidän voisi sanoa jopa osaltaan osallistuvan lehden tekoon.

– Saamme lukijoilta paljon vinkkejä tapahtumista ja oman alueen uutisista, Linnemäki sanoo.

Eurassa ja Säkylässä sekä osittain Raumalla ja Pöytyällä kaksi kertaa viikossa ilmestyvä Alasatakunta voitti hiljattain parhaan paikallislehden palkinnon Uutismedian liiton järjestämässä paikallislehtikilpailussa.

– Lehden kaikki jutut ovat vahvasti lokalisoituja, mutta samalla jutut onnistuvat herättämään myös ulkopaikkakuntalaisten mielenkiinnon, todetaan palkitsemisperusteluissa.

Toimittaja Tapio Termonen kävi Alasatakunta-lehden aamupalaverissa perjantaina katsomassa, miten juttuideat syntyvät.

Nuoria lukijoita kaivataan

Myös paikallislehdissä hamutaan nuoria lukijoita.

Kun tiedetään, että nuoriso lukee uutisensa puhelimella, on digitalisaatio isona kehityskohteena myös paikallislehdissä.

– Teemme kehityssuunnittelua sen suhteen, että saisimme myös nuorempia lukijoita. Erityisesti digipuolelle on laitettu panoksia, kertoo Alasatakunnan toimitusjohtaja Heikki Nurmela.

Uutismedian liiton jäsenenä olevia paikallislehtiä on Suomessa 134 kappaletta.

Eikä maasta löydy montaa lehteä, jotka eivät olisi jäseninä, kertoo Uutismedian liiton markkinointi- ja tutkimusjohtaja Sirpa Kirjonen.

Kirjonen iloitsee siitä, että vaikka korona-aika on iskenyt ikävästi myös monen pienemmän lehden mainostuloihin, yksikään liiton jäsenenä oleva lehti ei ole lopettanut.

– Julkaisupäivissä on ollut joitain muutoksia. 14 lehdessä siirryttiin kahdesta julkaisusta yhteen per viikko.

Yksi lehti, Loviisan Sanomat, jopa lisäsi julkaisupäiviä kahdesta kolmeen kertaan viikossa.

Koronasta huolimatta lehdet ovat pitäneet suhteellisen hyvin kiinni lukijoistaan. Haasteita on ollut myynnin puolella.

– Ennakoin, että vuosi 2021 näyttäytyy vielä jonkin verran alhaisempana kokonaismyyntinä, kun tuo mediamainonta matelee edelleen. Tilausmyynnissä lehdet ovat pitäneet hyvin tilaajansa, Kirjonen sanoo.

Turkulaisen koronatauko jatkuu

Vaikka lehtiä ei olla lopetettu, korona on pakottanut ainakin yhden lehden jäämään määrittelemättömän mittaiselle tauolle.

Turussa ilmestyvä kaupunkilehti Turkulainen ilmoitti huhtikuussa 2020 (siirryt toiseen palveluun) jäävänsä julkaisutauolle koronatilanteen vuoksi.

Ilmaisjakelulehti on tauolla edelleen, eikä tarkkaa tietoa ole seuraavasta ilmestymispäivästä. Lehden toimituksesta kolme henkilöä on työllistynyt muualle konsernin sisällä, samoin kaksi henkeä myyntipuolelta.

– Lehteä ei olla lopetettu. Elämme tilanteen mukaan. Kuten nyt on nähty taas koronatilanteen pahenemisesta, tällaisia asioita on vaikea ennakoida, kertoo Turkulaista julkaisevan Etelä-Suomen Media Oy:n paikallisjohtaja Karri Kannala.

Turun Tienoon päätoimittaja Matti Lehtonen on oppinut lukemaan tavaamalla Turun Tienoota lapsena. Lehtosen mielestä paikallislehdet ovat sillä tavalla hyperpaikallisia, mihin esimerkiksi maakuntalehdet eivät pysty. Kuva: Kalle Talonen / Yle

Lietolaisen Turun Tienoo -lehden päätoimittaja Matti Lehtonen sanoo, ettei lehdessä pidetty edes mahdollisuutena sitä, että lehti olisi jäänyt julkaisutauolle koronan takia.

– Talouspuoli oli hankala, kun ilmoitusten määrä putosi kolmasosan. Mutta lopettaminen tai tauolle jääminen olisi ollut 20 000 lukijamme pettämistä.

Paikallislehtien merkityksen ja aseman Lehtonen näkee vahvana.

– Sellaista hyperpaikallisuutta, mitä paikallislehdissä on, ei juuri esimerkiksi maakuntalehdissä näe. Juuri siltä omalta kadulta ei kukaan muu kerro kuin se paikallislehti.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella 27.11. klo 23 asti.

Lue myös: