Startup-yritysten suurtapahtuma Slush järjestetään Helsingissä synkästä koronatilanteesta huolimatta

Olen huolissani koronasta maailman mittakaavassa, mutta Slushin terveystuvallisuudesta en ole huolissani, Slushin toimitusjohtaja Miika Huttunen sanoo.

Kuva: Slush / Jussi Hellsten.

Kasvuyhtiötapahtuma Slush käynnistyy ensi keskiviikkona.

Viime vuonna Slush peruttiin jo huhtikuussa, tänä vuonna tapahtuma järjestetään synkkenevästä koronatilanteesta huolimatta.

Slushin toimitusjohtaja Miika Huttunen, mitä ajattelit aamulla, kun kuulit uudesta virusvariantista?

– Mietin, että kuinka kauan tämä oikein kestää. Olen huolissani koronasta maailman mittakaavassa, mutta Slushin terveystuvallisuuden suhteen en ole huolissani, Huttunen sanoo.

– Olemme valmistautuneet huomattavasti paremmin kuin mitä edes nykyrajoitukset edellyttävät.

Tapahtumassa on tarjolla maskeja, ja tartuntariski on huomioitu esimerkiksi ilmanvaihdon ja pintojen pyyhinnän osalta. Käteistä ei käytetä ja sisään pääsee vain EU:n koronapassilla.

– Meillä on myös yhteistyösopimus Mehiläisen kanssa siitä, että kansainväliset vieraat, joilla ei ole EU:n koronapassia, voivat käydä testeissä.

Huttunen arvioi, että koronatestejä tehdään todennäköisesti yli 500 kappaletta. Slush on myös ostanut yli 10 000 pikatestiä jaettavaksi sekä tapahtumassa että lippujen lunastamisen yhteydessä.

– Pikatestejä voi tehdä, jos haluaa esimerkiksi tarkistaa kuntonsa ennen paikalle saapumista.

Meillä oli takanamme valtava positiivinen aalto jo ennen Wolt-uutista, mutta se viimeistään antoi uskon, että suomalaisten ja eurooppalaisten startupien parhaat päivät ovat vasta edessä, Miika Huttunen sanoo. Kuva: Mårten Lampén / Yle

Vähemmän väkeä, enemmän yrittäjiä ja rahoittajia

Tänä vuonna Slushista päätettiin tehdä aiempaa pienempi. Tapahtuma on vain noin 8000 vierailijan kokoinen. Edellisessä Slushissa oli vieraita noin kolme kertaa enemmän.

Vieraiden määrä ei kuitenkaan ole Huttusen mukaan ainut eikä tärkein mittari. Slush on entistä merkittävämpi niiden silmissä, jotka hakevat rahoitusta sijoittajilta tai neuvoja vertaisiltaan.

– Eniten olen innoissani siitä, että tuossa joukossa on 1700 sijoittajaa ja yli 3200 startup-yritysten henkilöä.

Kuten alla oleva kaavio kertoo, yksittäisten startup-yritysten määrä on selvästi aiempaa pienempi, mutta sijoittajia on koronasta huolimatta vain muutama sata vähemmän kuin edellisessä Slushissa vuonna 2019.

Ja kuten Huttunen huomauttaa, vuonna 2013 väkeä oli suunnilleen yhtä paljon kuin tällä kertaa, mutta startupien määrä oli paljon pienempi ja sijoittajien määrä vain murto-osa tämänkertaisesta.

Vuosi ylä- ja alamäkiä

Virallinen päätös Slushin järjestämisestä tehtiin vuosi sitten joulukuussa. Kevättalvi ja kevät oli Huttusen mukaan vaikeinta aikaa, kun yhteistyökumppanit ja tapahtumaan pyydetyt puhujat panttasivat päätöksiään.

– Meille sanottiin, että katsotaan sitten kesän paikkeilla tilannetta uudelleen.

Keskustelut alkoivat sujua alkukesästä. Sen jälkeenkin oli vaikeita hetkiä – sellainen oli esimerkiksi delta-variantin ilmaantuminen elokuussa.

Koronapassia koskevan lain voimaantulo oli Slushin järjestäjille helpotus.

– Ennen kuin se oli laissa, meillä oli vaikeuksia kansainvälisten vieraiden kanssa. Koronapassi oli monelle edellytys, että he edes suostuivat tulemaan Helsinkiin.

Lippukauppa avattiin vasta syyskuun alussa – viisi kuukautta aikaisempia vuosia myöhemmin.

– Siitä huolimatta liput myytiin loppuun viidessä viikossa. Se kertoo, että yhteisöllä on valtavasti patoutunutta tarvetta nähdä toisiaan.

Seitsemän miljardin Wolt varastaa show'n

Suuren yleisön silmissä Slush on tänä vuonna mielenkiintoinen varsinkin ruokalähettiyhtiö Woltin vuoksi. Pari viikkoa sitten kasvuyhtiö myytiin Yhdysvaltoihin Suomen taloushistorian suurimmalla yrityskaupalla.

Wolt ja Slush on usein yhdistetty toisiinsa – olihan Woltin toimitusjohtaja Miki Kuusi aikanaan Slushin vetäjä.

Huttunen uskoo, että jättikauppa tulee vaikuttamaan Slushin tunnelmaan. Wolt on hänen mukaansa Slush-sukupolven "ensimmäinen massiivinen menestystarina".

Kauppa tuo Suomeen veroeuroja, mutta vaikutus ei jää siihen.

– Siinä tiimissä on valtava määrä ihmisiä, jotka ovat oppineet konkreettisesti miten yritys skaalataan miljardiluokkaan. Siellä on tuoteosaamista ja sijoittajakontakteja, jollaisia ei Suomessa ole aikaisemmin ollut, Huttunen sanoo.

Hän uskoo, että moni Woltilla vaurastuva sijoittaa rahojaan uusiin yrityksiin. Woltin esimerkki on Huttuselle myös henkilökohtaisesti tärkeä.

– Kun olin parikymppinen, Miki Kuusi määritteli Slushin toimitusjohtajana sen, mikä kunnianhimon tason pitää Suomessa olla, Huttunen kuvaa.

Huttunen seurasi vierestä ja pohti, voisiko tehdä jotain yhtä kunnianhimoista.

– Nyt kun minä olen Slushin toimitusjohtaja, Miki määritteli sen kunnianhimon tason uudestaan. Ja minä mietin, että voisinko joskus tehdä saman.

Voit keskustella artikkelista 27.11. kello 23:een saakka.

Lue myös: