HUSin Asko Järvinen Ykkösaamussa: "Jos omikron pääsee leviämään, variantin tuloa Suomeen ei voida estää"

Koronaviruksen deltavariantin aiheuttamat tartunnat yltyvät, ja uutena uhkana leviää omikronvariantti. Ylilääkäri Asko Järvinen arvelee, että rajoituksia ja koronapassia tarvitaan läpi talven.

HUSin ylilääkäri Asko Järvinen muistutti Ylen Ykkösaamussa, että kaikki koronan muunnokset ovat levinneet nopeasti. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Koronaviruksen vastikään havaitun uuden variantin, omikronin, aiheuttama huoli on lisääntynyt nopeasti, sanoo HUSin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen.

Toistaiseksi omikronin vaikutuksia voidaan kuitenkin pelkästään arvailla, Järvinen sanoi Ylen Ykkösaamussa. Hän arvelee, että ensi viikon aikana tietoa alkaa kertyä enemmän.

Tällä hetkellä tiedetään, että omikron todennäköisimmin leviää nopeammin kuin delta, mutta tiedossa ei vielä ole, onko aiheutunut tauti pahempi tai läpäiseekö omikron rokotusten antaman suojan deltaa helpommin.

Aiempien muunnosten perusteella tiedetään, ettei Suomi kykene estämään omikronin tuloa myös tänne, jos muunnos pääsee maailmalla leviämään, Järvinen sanoi.

– Kaikista rajatarkastuksista ja muista varotoimista huolimatta variantit ovat levinneet hyvin nopeasti, hän muistutti.

Kun Britanniasta lähtenyt alfavariantti tuli Suomeen viime joulun paikkeilla, täällä ajateltiin, että meillä oli onnea, koska variantti tunnistettiin sairastuneen näytteestä heti ja jäljitys pääsi saman tien käyntiin.

– Alfa muodostui kuitenkin valtavirukseksi kahdeksassa viikossa eli aivan samassa ajassa kuin muuallakin maailmassa. Torjuntatoimilla ei kyetty estämään sitä, tartuntahuippua varmaankin kyllä, Järvinen totesi.

Voit katsoa koko lähetyksen tästä:

Infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen Ylen Ykkösaamussa.
Infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen HUSista vierailee Ykkösaamussa lauantaina.

Takapakki, ei nollapiste

Asko Järvinen arvelee, että Suomeen tullessaan myös omikron kyetään tunnistamaan yhtä nopeasti kuin alfa tai delta, mutta rajoittamiskyvyn suhteen hän ei ole enää yhtä optimistinen.

Taistelua COVID-19:ää vastaan ei kuitenkaan tarvitse tällä kertaa aloittaa nollapisteestä, Järvinen lohdutti.

Isolla osalla väestöstä on kuitenkin molemmat rokotukset. Todennäköisesti ne antavat jonkinlaista suojaa myös omikronia vastaan, hän sanoi.

– Tiedämme myös, että rokotetta pystytään ainakin teknisesti muokkaamaan kohtalaisen nopeasti, ja rokotusten tuotantokapasiteettikin on aika korkea. Eli emme me kyllä nollapisteessä millään muotoa ole.

Takapakki omikron kuitenkin voi olla, jos tämänhetkiset uhkakuvat toteutuvat, Järvinen myöntää.

Tärkeintä olisi juuri nyt, että ulkomailta tulevat välttäisivät kontakteja. Variantti ei välttämättä tule suoraan Etelä-Afrikasta, vaan mutkan kautta, levittyään jo muualle – kuinka laajalle, sitä ei vielä tiedetä.

Rokotukset suojelevat joulua

Tällä hetkellä on tärkeää keskittyä jatkamaan deltan tehokasta torjumista, Asko Järvinen korosti. Deltan aiheuttamat tartunnat ovat Suomessa nousussa. Huippua ennustetaan joulun paikkeille, ja Järvinen arvioi, että koko talvikausi mennään nykyisissä merkeissä.

Täysin rokotetut voivat silti viettää joulua keskenään normaalisti, hän sanoi.

– Omikron aiheuttaa pienen epävarmuustekijän, mutta tällä hetkellä näyttää, että joulu voi olla koko lailla normaali.

Rokottamattomat ovat toinen juttu. Heidän tartuntojaan on nyt enemmän kuin kertaakaan koko epidemian aikana.

– Tämän epidemian erikoispiirre on, että aika pienen väestönosan sairastaminen johtaa isoihin määriin tehohoitopotilaita, Järvinen selitti nykyistä tilannetta.

Kun lähes kolmannes väestöstä on vailla täyttä rokotussuojaa, se riittää epidemian etenemiseen. Vauhti on jopa vähän yllättänyt; rokotetut eivät aina kykene katkaisemaan tartuntaketjuja aivan niin hyvin kuin kuviteltiin, hän kertoi.

Syökö korona terveydenhoidon tason?

Koronapandemian rasitus terveydenhoitojärjestelmälle kärjistyy tehohoidossa. Tilannetta HUSissa on helpottanut se, että tehohoitopotilaat jakautuvat Suomessa aiempaa tasaisemmin, mutta aika rajoilla mennään, kertoi Järvinen.

– HUSissa on jouduttu jo avaamaan näille eristystä vaativille potilaille uusi yksikkö. Se vähentää jo muuta leikkaushoitoa.

Koronapotilaiden hoito ylipäätään on kallista. Kanadalaisen laskelman mukaan hoitojakson kustannukset ovat samaa luokkaa kuin munuaissiirrossa.

Kestääkö Suomen terveydenhoito koronaepidemian pitkittymistä ja hoitotarpeiden muuttumista jopa pysyviksi, kun resurssit on mitoitettu koronaa edeltäneen ajan mukaan?

– Sen huolen takia on tehty laskelmia. Olemme nähneet, että vaikka rokottamattomat saataisiin ottamaan rokote ja pois sairaalahoidosta, niin meille jää silti pysyvää sairaalahoidon tarvetta, joka johtuu rokotussuojan läpäisevistä tartunnoista, Järvinen kertoi.

Hän arvioi, että Suomessa joudutaan lisäämään kapasiteettia niin teho- kuin muussakin hoidossa. Yksi ongelma on iso: henkilöstön riittävyys. Pahimmillaan voi käydä jopa niin, että terveydenhoidon yleinen taso heikkenee.

– Niin isoista potilasmääristä ei puhuta, että se vaikuttaisi koko terveydenhoitoon kovin voimakkaasti, mutta jossakin määrin voi vaikuttaa. Ellei resurssia kyetä takaamaan, jonot voivat kasvaa ja terveydenhoidon toimenpiteet hidastua, ja arviovirheitäkin voi tulla hieman enemmän.

"Toivottavasti hoitohenkilökunnan pinna kestää"

Kapasiteetin rakentaminen vie jonkin verran aikaa. Asko Järvinen toivoo, että pinna kestää odottamisen.

– Ennen kaikkea toivon, että pinna kestää hoitohenkilökunnalla, joka tuntuu nyt olevan sangen kovilla. Kaikkialla on henkilöstöstä pulaa, ja ihmiset joutuvat tekemään usean työt ja ottamaan paikkausvuoroja, Järvinen sanoi.

Järvinen peräsi kaikilta myös sopeutumista siihen, että seuranamme on uusi tauti. Sopeutuminen tarkoittaa hänen mukaansa pitkälti rokottautumista. Sen sijaan joidenkin ryhmien velvoittaminen rokotteen ottamiseen on vaikea kysymys, hän myönsi.

– Sillä saadaan aika vähän hyvää aikaan. Ihmisten asenteita ei saada sillä muutettua vaan ehkä kärjistettyä. Toki terveydenhoidossa sitä joudutaan pohtimaan, koska ihmiset altistavat siellä muita taudin riskille hoitaessaan heitä. Näin on toimittu influenssan osalta.

Lasten rokotuksiin vinkkiä Yhdysvalloista

Suomessa keskustellaan parhaillaan siitä, tulisiko rokotukset laajentaa 5–12-vuotiaiden ikäryhmään, ja toisaalta siitä, missä iässä olisi paikallaan kolmas koronarokotus.

Asko Järvinen toivoo työrauhaa kansalliselle rokotusasiantuntijaryhmälle KRARille sen punnitessa hyötyjä ja haittoja kertyneen tiedon perusteella.

– Toivon, että ulkopuolinen paine, tuleepa se meiltä asiantuntijoilta, yleisöltä tai poliitikoilta, olisi harkinnasta mahdollisimman irti. Mutta kyllä siltä näyttää, että kolmas rokotuskierros on tulossa ainakin ikääntyneille, puhutaanko sitten 40:stä tai 50 ikävuodesta.

Lasten rokottaminen on Euroopan lääkevirastossa ja myös Yhdysvalloissa arvioitu turvalliseksi ja tehokkaaksi.

– Amerikassa on jo aloitettu. Me voimme katsoa, tuleeko sieltä haitallisia tai vaarallisia signaaleja, Järvinen sanoi.

Koronavuodet ovat olleet lapsille pitkät

Asko Järvinen uskoo, että uudelleen kiristymässä olevilla rajoituksilla on merkitystä, etenkin ravintoloiden rajoituksilla. Kahden vuoden aikana on tullut se ymmärrys, että rajoitteita on tarvittu, Järvinen kertoi omasta suhtautumisestaan.

– Tämä on siinä mielessä myös poliittinen epidemia. Tiedämme, että siellä missä rajoituksia on uskallettu tehdä, tautitaakka on ollut vähän vähäisempi. Mutta mikä milloinkin on oikea aika ja oikea rajoitus? Siihen ei vieläkään ole hirveän hyviä vastauksia.

Lasten elämään kohdistuvat rajoitukset ovat hankalia ja ehkä tehottomiakin, Järvinen sanoi.

– Muutama ikäluokka lapsista on joutunut kasvamaan aika toisenlaisissa oloissa. Vuosi, puolitoista on lapsen elämässä pitkä aika. Nyt on kertynyt tietoa siitä, että koulut ovat harvoin merkittävä tartunnanlähde.

Rajoitusten haitat ovat olleet suuremmat kuin hyödyt, Järvinen sanoi. Lisäksi kouluihin on satsattu hyvin paljon jäljityskapasiteettia, minkä hyödyt Järvinen niin ikään kyseenalaisti haastattelussaan Ylen Ykkösaamussa.

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 28.11. klo 23:een asti.

Lue lisää: