Suomalaiset vertaavat kaikkea Ruotsiin, mutta ruotsalaisille Suomi on harvoin verrokkimaa

Arkea maailmalta: Suomi voisi peilata saavutuksiaan välillä vaikka Norjaan, kirjoittaa Ylen Pohjoismaiden-kirjeenvaihtaja Kirsi Heikel.

Kirsi Heikel Kuva: Antti Haanpää / Yle, kuvankäsittely Harri Vähäkangas / Yle

TUKHOLMA Kun olin parikymmentä vuotta sitten aloitteleva juontaja Aamu-tv:ssä, vanhempi kollega antoi neuvon.

– Jos jutut loppuvat kesken, muista kysyä, miten asia on hoidettu Ruotsissa.

Painoin vinkin mieleen ja käytin sitä muutaman kerran.

Nyt ymmärrän, että jatkoksi olisi pitänyt osata kysyä: Entä miten Ruotsi on tässä onnistunut?

Me suomalaiset vertaamme herkästi Ruotsiin.

Yhteiskuntamme ovat samanlaisia, ja meillä on takana satojen vuosien yhteinen taival.

Vertaaminen on hyväksi. Taloudessa ja teollisuudessa on elinehto pitää kilpailijamaata silmällä.

Meillä on kuitenkin taipumus vertailla itseämme Ruotsiin pääasiassa kahdella tavalla.

Ensimmäinen on se, että heitämme tuhkaa päällemme ja toteamme, että taas on Ruotsi meitä edellä – kaikki toivo on siis mennyttä.

Toinen tapa on tehdä isoilla otsikoilla selväksi, miten päin seiniä Ruotsi on jonkun asian hoitanut. Tunnemme helpotusta siitä, että tältä on onneksi meillä säästytty. Loppuun laitetaan kuitenkin varoituksen sana, että näin voi käydä myös meille, jos emme ole valppaina.

On olemassa kolmas tapa, jonka soisi yleistyvän. Sen lähtökohtana on ymmärrys siitä, että Suomi ja Ruotsi ovat tasavertaisia.

Siitä on puhunut paljon Ruotsissa kautensa vastikään päättänyt ja maan kuin omat taskunsa tunteva suurlähettiläs Liisa Talonpoika.

– Suomalaiset eivät ymmärrä, miten paljon Ruotsissa Suomea arvostetaan, hän huokaa puhelimeen Helsingistä.

Se tuli päivänselväksi kolmen ja puolen vuoden lähettiläskauden aikana.

– Suomalainen koulu, pandemian hoito, kokonaismaanpuolustus ja ylipäätänsä tapamme toimia ison naapurin vieressä ovat ruotsalaisten silmissä suuria menestyksiä monien muiden asioiden ohella, hän sanoo.

Tukholman-suurlähettiläänä toiminut Liisa Talonpoika kertoo hämmästelleensä sitä, miten usein Suomi puuttuu ruotsalaismedian pohjoismaisista vertailuista. Kuva: Daniel Ivarsson

Talonpojan mukaan jotkut asiat on tehty Ruotsissa hyvässä tarkoituksessa, mutta ne eivät vain toimi.

– On hyvä, että Suomessa verrataan Ruotsiin, mutta sitä pitää tehdä kriittisesti.

Joissakin asioissa on opittavaa, joissakin ei.

Toisissa asioissa Suomella voisi olla opittavaa, vaikka asiat olisivatkin meillä kunnossa.

– Ruotsalaiset ihailevat oppimistuloksiamme, mutta sikäläisissä kouluissa lapsia kannustetaan ja rohkaistaan todella paljon. Sitä itseluottamusta soisin lisää meille, Talonpoika toivoo.

Ruotsi ei vertaile tekemisiään läheskään samalla innokkuudella Suomeen.

Talonpoika sanoo hämmästelleensä, kuinka usein Suomi puuttui ruotsalaismedian pohjoismaisista vertailuista.

Tämä tuli omaankin mieleeni, kun elinkeinoministeri Mika Lintilä tuskaili A-studiossa, että Suomen pitää saada Ruotsin kanssa yhteinen teollisuusstrategia pohjoiseen – muuten investoinnit menevät Suomelta ohi.

Ruotsissa en ole kuullut yhdenkään ministerin puhuvan mediassa siitä, että Suomi on saatava mukaan Pohjois-Ruotsin investointeihin.

Ruotsi vertaa talviurheilumenestystään tai terveydenhuollon laatuaan usein Norjaan. Tanska on parina, kun puhutaan kulttuurista tai maahanmuuttopolitiikasta.

Työllisyydessä Ruotsi peilaa itseään usein EU-maiden keskiarvoon, taloudessa Britanniaan tai Saksaan. Populaarikulttuurin saavutuksiaan Ruotsi vertaa Yhdysvaltoihin. Suomi on koulutuksen ihannemaa.

Ruotsalainen vertailu on harvoin syyllistävää. Sen tarkoitus on hakea inspiraatiota muista maista, kuvaa elinkeinoelämässä työskentelevä ruotsalaistuttavani.

Entinen Suomen Tukholman-suurlähettiläs lähettiläs Liisa Talonpoika heittää suomalaisittain radikaalin ajatuksen.

– Miksi emme voisi välillä hypätä yhden maan yli ja vertailla enemmän Norjaan? Suomi ja Norja ovat monella tavalla hyvin samankaltaisia.

Toinen hyvä vertailumaa on hänen mukaansa hänen entinen asemapaikkansa Hollanti, jossa toimii samanlainen päätöksenteon logiikka kuin Suomessa.

– Asenne on sielläkin se, että tehdään ja hoidetaan asiat.

Näin itsenäisyyspäivän kynnyksellä siis muistutus meille vertailuinnokkaille suomalaisille: rinta rottingille ja katse välillä kauemmaksi Ruotsista.

Mitä mieltä olet Suomen vertaamisesta Ruotsiin tai muihin maihin? Voit keskustella aiheesta tiistaihin kello 23:een asti.