Nyt se viimein tapahtuu: Olkiluoto 3 alkaa tuottaa sähköä – näin ydinvoimasysäys vaikuttaa kuluttajiin ja Suomeen

Tutustuimme reaktoriin viime hetkellä ennen sen suunniteltua verkkoon kytkemistä, katso videot jutusta. Ydinreaktio käynnistetään tammikuussa, ja voimalan on tarkoitus toimia täydellä teholla kesäkuussa.

Tässä käynnistetään ydinreaktio tammikuussa
Tässä käynnistetään ydinreaktio tammikuussa

Naisten pukuhuoneen eteisen lattiasta puuttuvat kaakelit. Turbiinihallissa odottaa poiskuljettamista vielä jokunen rakennusteline ja pino työmaatarvikkeita.

Pikku juttuja. Muuten Olkiluoto ydinvoimalan 3. reaktori on vihdoin valmis. Polttoainekin on jo ladattu.

Alunperin reaktorin käynnistämistä piti juhlia 2009. Nyt kaksitoista ja puoli vuotta myöhemmin kolmosreaktion kustannusten arvioidaan (siirryt toiseen palveluun) nousseen noin 11 miljardiin euroon. Se on kahdeksan miljardia enemmän kuin suunnitteluvaiheessa arvioitiin.

Laskusta puolet on maksanut tilaaja eli Teollisuuden voima TVO. Loput ovat rakentajakonsortiolle eli ranskalaiselle Arevalle ja saksalaiselle Siemensille koituneita tappioita.

Wikipedian mukaan (siirryt toiseen palveluun) Olkiluoto 3 on maailman viidenneksi kallein rakennus. Enemmän ovat maksaneet esimerkiksi Mekan suuri moskeija ja Olkiluodon sisarvoimala Ranskan Flamanville 3. Sen piti (siirryt toiseen palveluun) valmistua kahdeksan vuotta sitten.

Ydinreaktio on tarkoitus käynnistää tammikuussa, eikä ulkopuolisia kuten toimittajia ja kuvaajia enää päästetä tänne. Olkiluodossa reaktorihalli on punainen tila eli korkeimman riskin alue radioaktiivisuuden vuoksi.

Tällä tietoa Olkiluoto 3:n työntekijät käynnistävät ydinreaktion tammikuussa. Helmikuussa generaattorista aletaan ohjata sähköä verkkoon. Kesäkuussa yksikön pitäisi käydä täydellä teholla.

Ainakin näin pitäisi kaiken käytettävissä olevan tiedon mukaan tapahtua ja näin erittäin todennäköisesti tapahtuu, TVO:n yhteiskuntasuhdepäällikkö Juha Poikola sanoo. Voimalan käynnistyminen on viivästynyt niin monta kertaa, että kukaan hankkeessa mukana ollut ei uskalla luvata mitään sataprosenttisesti.

Jos laitostoimittajat eli Areva ja Siemens eivät saa OL3-projektia valmiiksi helmikuun loppuun mennessä, ne ovat sitoutuneet maksamaan viivästyksestä lisäkorvauksia TVO:lle.

Olkiluodon saarelta tulee ensi kesänä 30 prosenttia Suomen sähköstä. Samalla hiilidioksidivapaan sähköntuotannon osuus nousee verkkoyhtiö Fingridin mukaan lähelle 90 prosenttia. Viime vuonna hiiletöntä sähköä oli jo 85 prosenttia Suomen tuotannosta.

Ydinreaktio aloitetaan johtamalla reaktorin sydämeen neutroneja. Polttoainesauvoissa sisällä oleva uraani halkeaa ja kuumentaa sauvat, jotka lämmittävät vettä. Syntynyt höyry ohjataan eri vaiheiden kautta voimalaitoksen turbiiniin. Olkiluodossa käytetään nelimetrisiä polttoainesauvoja.

Lue juttu ja katso video Olkiluoto 3:n ydinpolttoaineen valmistuksesta Saksan Lingenissä: Harvinainen vierailu ydinpolttoainetehtaalle: Yle seurasi Olkiluoto 3:n uraanisauvojen valmistusta Saksassa

Ydinvoimala on kuin iso vedenkeitin. Siinä kuuma vesi höyrystyy, höyry pyörittää turbiinia, turbiini pyörittää generaattoria ja generaattori tuottaa sähköä.

Vedenkeittimestä poiketen ydinvoimalan vesi kiehuu ketjureaktiossa. Uraani halkeaa teräksisissä polttoaineputkissa pienemmiksi atomeiksi ja neutroneiksi, jotka ovat hieman uraania kevyempiä. Massaero synnyttää energiaa, joka kuumentaa putket. Kuumenneet putket kiehuttavat vettä.

Olkiluoto kolmosen sähköteho on 1 600 megawattia eli suurin piirtein saman verran kuin Olkiluoto ykkösen ja kakkosen yhteensä. Reaktorin käynnistyttyä ydinvoiman osuus Suomen sähköntuotannosta hyppää 27 prosentista 40:een.

Miten käy sähkön hintojen?

Normaalin markkinalogiikan mukaan sähkön hinnan pitäisi laskea, kun tarjontaa tulee lisää. Olkiluodon tapauksessa se on epävarmaa, sillä samaan aikaan sähkön kulutus kasvaa.

Esimerkiksi teollisuus vetäytyy pikkuhiljaa polttoenergian käytöstä ja sähköistää prosessejaan ilmastonsuojelun vuoksi.

– Kun sähkön kulutus lähtee rajuun nousuun, niin tuotantoa tarvitaan yhä enemmän, eli ei se hinnan ennustaminen ole kovin helppoa, sähköverkkoyhtiö Fingridin johtaja Jussi Jyrinsalo sanoo.

Laitoksen liittäminen verkkoon voi kuitenkin tasoittaa hintoja, kun sähköä saadaan sen jälkeen aiempaa useammasta lähteestä.

Reaktorissa voi liikkua vain erikoisvarusteet päällä. Radioaktiivisuus tarttuu pölyyn, minkä vuoksi paikat pidetään putipuhtaina. Kännyköitä, koruja tai kelloja ei saa olla turvallisuussyistä. Esineet voisivat joutua sähköntuotantoprosessiin ja sotkea sitä.

Miksi hanke viivästyi 12,5 vuotta?

Olkiluoto 3:n toimittajat ovat ranskalainen Areva ja saksalainen Siemens, joiden muodostama konsortio on yhdessä vastuussa viivästyksistä.

Areva myi suomalaisille vain puoliksi valmiin suunnitelman. Esimerkiksi suomalaiset lupakäytännöt ja tilaajan eli TVO:n tarkkuus tulivat sille yllätyksenä.

Käytännössä ranskalaiset ovat vastanneet voimalan reaktorin ja saksalaiset turbiinin rakentamisesta.

Siemensin turbiini olisi töitä johtaneen Dragos Stefanin mukaan ollut valmis jo vuosikymmen sitten. Kun reaktori viivästyi eikä putkiin ollutkaan tulossa höyryä, osa turbiinista jouduttiin purkamaan ja panemaan säilöön. Jos laitetta ei käytetä, se tuppaa ruostumaan.

Tosin viime kuukausina juuri turbiinin käynnistysongelmat ovat viivästyttäneet laitoksen kytkemistä verkkoon.

Laitoksen perusratkaisut tehtiin 2000-luvun alussa käytössä olleen tekniikan mukaan. Matkan varrella reaktorin energiankäyttöä, polttoaineenkulutusta, huollettavuutta ja turvallisuutta on edelleen kehitetty.

Olkiluoto 3:ssa on varauduttu myös reaktoriytimen sulamiseen – niin kävi Fukushimassa vuonna 2011 – ja kaksinkertainen suojarakennus on mitoitettu kestämään suuren matkustajalentokoneen törmäys.

Olkiluodon kolmosreaktorin päällä on kaksi kuorta. Voimalaa rakensi parhaimmillaan noin 4 500 työntekijää 60 eri maasta. Esimerkiksi seiniä, pintoja ja putkistoja maalasi yli 200 kreikkalaista työntekijää. Täältä johdetaan helmikuusta alkaen sähköä kytkentäkentän kautta valtakunnan sähköverkkoon monien liitäntäasemien kautta.

Mitä Olkiluoto 3:n käynnistyksestä seuraa?

Uusi reaktori tekee Suomesta entistä omavaraisemman sähkön suhteen. Nettotuonti pienenee.

– Vajaa viidennes sähköstä tuotiin viime vuonna ulkomailta. Kun tässä sivussa myös tuulivoimaa tulee vuosittain verkkoon ainakin tuhat megawattia, niin parin vuoden päästä olemme jo energiaomavarainen maa, Fingridin Jyrinsalo laskee.

Kun maan sähköntuotantopaletti on monipuolinen, se tuo vakautta. Ydinvoima täydentää nyt voimakkaasti lisääntyvää tuulisähköä säävaihteluissa.

Myös ydinvoimalaitoksilla esiintyy vikoja, ja niitä joudutaan ajamaan alas huoltojen ajaksi. Tuolloin tuuli- ja vesisähkö paikkaavat puolestaan ydinvoiman tarvetta.

Sähköä käyttävälle teollisuudelle sähkölähteiden monipuolisuus tuo varmuutta.

– Olkiluoto 3 yhdistettynä jatkuvasti hurjalla volyymillä kasvavaan tuulivoiman määrään tuo Suomelle mahdollisuuden houkutella investointeja, Jyrinsalo sanoo.

– Toivottavasti tämä nyt imee tänne teollisuutta, joka haluaa hyödyntää puhtaan ja halvan sähkön omissa prosesseissaan. Tänne kolkuttelevat monenlaiset investorit, koska Suomessa on hyvät edellytykset paljon sähköä käyttävälle teollisuudelle.

Mitä ydinsähkö korvaa?

Kun verkkoon liitetään uusi tuotantolaitos, jokin muu tuotanto käy yleensä tarpeettomaksi.

Hiilidioksipäästöistä on tullut tänä vuonna erittäin kalliita. Teollisuuden pitää hankkia jokaista ilmakehään laskettua hiilidioksiditonnia vastaan päästöoikeus.

Noin viikko sitten ylitettiin yhtenä haamurajana pidetty 70 euron hinta. Korkeimmillaan hiilidioksiditonnin päästäminen ilmakehään maksoi alkuviikosta 73 euroa.

Yhteisillä sähkömarkkinoilla seurataan tunti tunnilta, missä sähkö on halvinta. Kun päästöoikeuksien hinta nousee, ei kannata ostaa hiilipohjaista sähköä vaan esimerkiksi ydin- tai tuulivoimaa.

Olkiluoto 3:n kytkeminen verkkoon tekee todennäköisesti ainakin Viron palavan kiven eli öljyliuskeen poltosta niin kallista, että se vähenee. Olkiluodon tuottama sähkö korvaakin ennen kaikkea polttamalla tuotettua sähköä naapurimaissa.

– Onhan meillä Suomessakin sitä jonkin verran, mutta meidän tuotantomme alkaa olla jo aika hiilidioksidivapaata, Jyrinsalo sanoo.

Vieläkö ydinvoimaloita rakennetaan jatkossa?

Ydinvoiman kilpailukyky on heikentynyt, koska sen rakentaminen on kallista ja hidasta.

Kun uusiutuvien energiamuotojen rakentamiskustannukset ovat romahtaneet, ydinvoiman kulut ovat vain kasvaneet muun muassa turvallisuusvaatimusten lisäännyttyä.

Ydinvoimaa tarvitaan kuitenkin jatkossakin Euroopassa tukemaan uusiutuvien energiamuotojen tuotantoa, kun maat pyrkivät kohti hiilineutraaliutta.

– Jos näitä [ydinvoimaloita] opitaan rakentamaan, niin mikä estää, ettei näitä opittaisi tekemään myös sarjatyönä. Vaihtoehtona puhtuaan modulaarisista, pienemmistä ydinvoimalaitoksista, jotka olisivat vielä enemmän sarjatyötä, Jyrinsalo sanoo.

Pienydinvoimaa kehitetään myös Suomessa. Esimerkiksi Ranska investoi (siirryt toiseen palveluun) sen kehittämiseen juuri miljardi euroa.

– Se voi tulevaisuudessa tarjota tavan tehdä ydinvoimaa jopa niin, että se on säädettävissä. Että voimaloita voi pitää päällä tai pois tilanteen mukaan.

Olkiluoto 3:ssa on koekäytetty turbiineja viikon verran. Reaktorihallista turbiinihalliin johdettu höyry pyörittää turbiinissa olevia siipiä (sininen rakennelma keskellä). Siivet ovat kiinni 67-metrisessä akselissa, joka pyörittää generaattoria 1 500 kierroksen minuuttivauhtia. Generaattori muuttaa liike-energian sähköksi. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Voit keskustella aiheesta maanantaihin 29.11. klo 23:een asti.

Aiheesta lisää: