Lehdistö ja Posti täysin eri linjoilla uudistuvasta postilaista – kovin kiista siitä, mitkä ovat kolme jakelupäivää

Media-ala pitää mahdottomana sitä, että haja-asutusalueilla postin jakelupäivät voisivat vaihdella. Postialan työntekijät vaativat joustavuutta, jotta alan kokoaikaiset työpaikat voidaan säilyttää.

Myös postilähetysten keräily muuttuisi ehdotuksen mukaan kolmipäiväiseksi, eli monet kirjelaatikot tyhjennettäisiin nykyistä harvemmin. Kuva: Antti Eintola / Yle

Uuden postilain lausunnoissa annetaan kritiikkiä ja ymmärrystä ehdotetulle kolmipäiväiseen postin yleispalvelua koskevaan jakeluun siirtymiselle.

Postilain luonnoksen lausuntoaika (siirryt toiseen palveluun) päättyi sunnuntaina. Yleispalveluvelvoitteeseen kuuluvaa jakelua halutaan harventaa, koska kirjepostin määrä on laskenut nopeasti viime vuosina. Lehdet halutaan kuitenkin yhä jakaa haja-asutusalueille viitenä päivänä viikossa erillisen tuen avulla.

Posti kommentoi lausunnossaan, että "yleispalvelun jakelupäivien keventäminen kolmeen päivään ja sanomalehtijakelun tukeminen valtionavustuksella ovat välttämättömiä toimia jakelun turvaamiseksi asiakkaille lähivuosina paperipostin vähentyessä voimakkaasti."

– Yleispalvelua on uudistettava, jotta sitä kyetään ylläpitämään myös jatkossa ilman valtion tukea. Hallituksen esitysluonnoksessa todetaan suoraan, ettei viisipäiväiselle jakelulle ole enää kannattavuusedellytyksiä, Posti kirjoittaa.

Vaikka harventuvalle jakelulle riittää ymmärrystä, moni myös harmittelee sen aiheuttamaa haittaa heille, jotka eivät kykene käyttämään kaikkia digitaalisia palveluita.

– Esitys on heikennys erityisesti iäkkäimmälle väestölle, joka käyttää ikäluokista vähiten internetiä ja vastaavasti hyödyntää eniten paperipostia ja painettuja sanomalehtiä, huomauttaa Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry.

Milloin posti jaeltaisiin kolmipäiväisessä järjestelyssä?

Posti toivoo, että se voi järjestää kolmipäiväisen jakelun joustavasti, eikä yleispalvelun sääntelyä tule sen mukaan kiristää sitomalla jakelupäiviä tiettyihin viikonpäiviin. Tällöin jakelupäivät voisivat vaihdella. Samaa painottaa voimakkaasti myös Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry.

PAU kirjoittaa sopineensa Postin kanssa jakelumalleista, joilla alan kokoaikatyötä voitaisiin säilyttää myös kolmipäiväisessä mallissa.

– Jotta Posti Oy:n ja PAU ry:n sopimat jakelumallit pystyvät takaamaan jakeluhenkilöstölle kokoaikaisen työn, vaatii se kolmipäiväisen jakelun toteuttamista siten, että lainsäädännöllä ei sidota kiinni jakelupäiviä niin, että ne ovat kaikille postinsaajille samat.

– Sidotut jakelupäivät tarkoittaisivat, että postinjakajille olisi tarjolla vain osa-aikaista työtä. Matalapalkka-alalla osa-aikainen työ ei elätä, PAU kirjoittaa.

PAU muistuttaa lakimuutoksen tuovan muutoksia henkilöstön tarpeeseen.

– Siirtymisen kolmipäiväiseen jakeluun arvioidaan tarkoittavan 600–900 henkilövuoden vähennystarvetta jakelutyötä tekevästä henkilöstöstä.

Myös Palvelualojen työnantajat Palta kannattaa yleispalvelun keventämistä kolmeen päivään, sekä määräaikaista sanomalehtien jakelutukea haja-asutusalueille.

Esitysluonnoksessa ehdotetaan, että yleispalvelun tarjoajan tulisi ilmoittaa Liikenne-ja viestintävirastolle keräily-ja jakelupäivänsä sekä niissä tapahtuvat muutokset vähintään kuusi kuukautta ennen keräilyn ja jakelun aloittamista kyseisinä päivinä.

Palta näkee jakelupäivien sitomisen tiettyihin kiinteisiin viikonpäiviin ongelmallisena. Kuuden kuukauden ilmoitusvaadetta voidaan pitää myös tarpeettomana velvoitteena yleispalvelulle, varsinkin kun yleispalvelukirjeet käsittävät vain noin kolme prosenttia kaikista postilähetyksistä.

Media-alalta kritiikkiä vaihteleville jakelupäiville

Media-ala on vaihtelevista jakelupäivistä täysin päinvastaisella kannalla Postin ja PAU:n kanssa.

– Yleispalvelun jakelupäivät on määriteltävä postilaissa pitävästi vähintään kolmeksi. Yleispalvelun jakelupäivien tulee olla kiinteät, yhteneväiset ja joka viikko samat koko maassa, kirjoittaa Medialiitto lausunnossaan.

Sen mukaan "lehtien tilaajille, mainostajille ja kustantajille on välttämätöntä, että lehti ilmestyy kuluttajalle sovittuna määräpäivänä".

– Jakopäivien vuoroviikkomalli ja jakopäivien vaihtelu eri alueilla sekoittavat järjestelmän. Jakelun vuoropäivä- ja -viikkomallit tulisikin nimenomaisesti kieltää, Medialiitto vaatii.

Media-alan näkemyksiä käsitelleessä Suomen Lehdistö -lehden uutisessa (siirryt toiseen palveluun) pidetään alalle vaikeana sitä, jos jakelukäytännöt vaihtelevat paljon alueellisesti.

– Jakelupalvelun ostamisen prosessi monimutkaistuisi etenkin useana päivänä viikossa ilmestyvillä lehdillä, jos jakelut vaihtelisivat verkosta toiseen vuoroviikoin, kommentoi Uutismedian liiton järjestöpäällikkö Ilona Hannikainen haastattelussa.

Luonnoksessa ehdotetaan määräaikaista valtionavustusta turvaamaan sanomalehtien jakelu viitenä päivänä viikossa niille alueille, joilla se ei ole taloudellisesti kannattavaa ja joilla ei ole nykyisellään varhaisjakelua viitenä päivänä viikossa.

Tämä tuki saa pääosin kiitosta, mutta lausunnoissa pidetään eriarvoistavana sitä, että tuki koskee vain lehtiä, jotka jaellaan 5–7 päivänä viikossa.

Myös Journalistiliitto katsoo, että jakelutuki on ehdoton edellytys sille, että postilakia muutetaan ja siirrytään kolmipäiväiseen jakeluun. Mediapolitiikan kannalta on myös olennaisen tärkeää määritellä, mitkä nuo kolme jakelupäivää ovat.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan syksyllä 2022.

Korjaus 14.52 Palta ei pidä kuuden kuukauden ilmoitusvaadetta tarpeellisena.

Lue myös