Suomi palauttaa jokia luonnontilaan kiihtyvällä vauhdilla – Tainionvirta vapautuu vesivoimasta Päijänteen taimenille

Valtion rahoituksen turvin Suomessa on vireillä yli 40 hanketta, jossa poistetaan virtavesistä patoja. Joet palautetaan luonnontilaan, jotta uhanalaiset vaelluskalat saavat lisääntymisalueita.

Virtaankoskella padon purkamisen jälkeen vaelluskalat voivat uida Tainionvirran kuohuissa pitkälle yläjuoksulle kutemaan. Kuva: Mika Moksu / Yle

Päijänteen taimenet ovat hakanneet päätään Virtaankosken patoon Sysmässä jopa sata vuotta, kun ne ovat pyrkineet kudulle Tainionvirran yläjuoksulle. Uhanalaiseksi taantunut kalalaji saa nyt uutta toivoa, kun vesivoimala vaihtaa omistajaa, ja Tainionvirran ennallistaminen pääsee käyntiin.

Virtaankosken voimalan säännöstelypato on tarkoitus purkaa. Tilalle kaavaillaan pohjapatoa huolehtimaan siitä, että vedenkorkeus ylävirralla pysyisi nykyisellään, mutta kalat pääsisivät nousemaan kutupuuhiin. Taimenen lisäksi joen vapauttamisesta hyötyy vaellussiika. Kaloille avautuu vapaa vaellusreitti aina Etelä-Savon ja Keski-Suomen alueilla sijaitsevalle Suonteelle asti.

Virtaankosken voimalan ostaa Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön omistama Hiitolanjoen Voima Oy. Kaupan tarkoituksena on, että voimalan pato puretaan ja koski ennallistetaan. Lisäksi on tarkoitus tehdä Nuoramoisten koskeen kalatie.

Hiitolanjoen esimerkki vauhditti Tainionvirran vapauttamista, sillä Virtaankosken Voiman taustalla on samoja henkilöitä kuin Hiitolanjoella.

Kalastusbiologi Hannu Salo Pohjois-Savon Ely-keskuksen Järvi-Suomen kalatalouspalveluista toteaa, että hanke on erittäin merkittävä Kymijoen vesistössä.

– Uskomme ja toivomme, että Tainionvirrasta tulee Päijänteen taimenelle erittäin tärkeä lisääntymisalue. Sellainen kuin se oli ennen patojen rakentamista, hän painottaa.

Valtion rahat vipuna

Tainionvirran ennallistamisen ja Virtaankosken voimalan purkamisen tärkein taustatekijä on valtion rahoitus. Kuluvalla hallituskaudella vaelluskalojen lisääntymisoloja parannetaan noin 15 miljoonalla eurolla. Eri vaiheissa vireillä olevia kalatie- ja padonpurkuhankkeita on nelisenkymmentä.

Voimalan omistava yhtiö on myymässä Sysmän Virtaankosken voimalan Etelä-Karjalan virkistysalueyhdistykselle. Tähtäimessä on voimalan purkaminen. Kuva: Mika Moksu / Yle

Kuuluisin esimerkki on Etelä-Karjalassa Simpeleellä sijaitsevan Hiitolanjoen vapauttaminen. Isoja hankkeita ovat myös Kuusinkinjoen kunnostus Kuusamossa ja Saramonjoen ennallistaminen Nurmeksessa.

Valtion varoja on mahdollista saada enintään 50 prosenttia kunnostuksen kokonaiskustannuksista. Rahoituksesta vastaa maa- ja metsätalousministeriö. Tainionvirran kohdalla tarkkaa summaa ei vielä tiedetä, mutta kyseessä on miljoonaluokan hanke.

– Valtion rahoitusta tarvitaan, sillä kyse on yksityisen omaisuuden muuttamisesta uuteen käyttöön. Pienillä vesivoimaloilla, kuten Virtaankoskella, on aikanaan ollut suuri merkitys alueen energiantuotannossa ja teollistumisessa. Valtion rahalla saadaan vivutettua mukaan yksityistä rahaa, muistuttaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.)

"Padonpurku on hopealuoti"

Tainionvirran vapauttamisen suurin yksityinen rahoittaja tällä hetkellä on Maailman luonnonsäätiö WWF yhdessä Lassi Leppisen säätiön kanssa. Hankkeeseen tulee rahaa "satoja tuhansia". WWF:n meri- ja sisävesiasioista vastaava ohjelmajohtaja Sampsa Vilhusen mielestä Tainionvirta on sisämaan tärkeimpiä ennallistamiskohteita, sillä se hyödyttää Suomen toiseksi suurimman järven uhanalaista taimenpopulaatiota.

– Padon purkaminen on hopealuoti, luonnon näkökulmasta se toimii nopeasti ja pysyvästi. Kerran puretun padon tilalle ei rakenneta uutta, Vilhunen painottaa.

WWF on ollut mukana jo kymmenissä padonpurkuhankkeissa. Sekä Vilhunen että ministeri Leppä sanovat, että virtavesien kunnostaminen on vahvassa myötätuulessa. Poliittinen hyväksyntä on laajaa ja vesistökunnostusten myönteinen näkyvyys on madaltanut kynnystä uusien töiden aloittamiseen.

Vilhusen mukaan merkittävä syy on myös siinä, että ely-keskukset ovat kiinnittäneet aiempaa tarkemmin huomiota vesivoimaloiden kalatalousvelvoitteisiin. Esimerkiksi kalateitä vaaditaan entistä useammin patojen rinnalle.

Virtaankosken voimalaa ei saa tällä hetkellä käyttää sähköntuotantoon, koska kalatie puuttuu. Kuva: Mika Moksu / Yle

Vaiheikkaasta historiasta kohti vapaata tulevaisuutta

Tainionvirta on ollut padottuna 1910-luvusta alkaen. Vesivoiman tekeminen virran varrella on ollut vaiherikasta kautta historian, mutta erityisesti 2000-luku on ollut kiharainen. Voimala on ollut pois tuotannosta vuodesta 2012. Kalastusviranomaiset velvoittivat voimalayhtiön rakentamaan padon ohi kalatien, ennen kuin sähköntuotantoa voisi jatkaa. Asiaa on käsitelty useissa oikeusasteissa.

Kalatie on kallis, ja toimettomana seisova voimala on tuottanut vain tappiota omistajalleen. Omistajia on epäilty myös vesiluparikkomuksesta, mutta syytteitä ei koskaan nostettu ja esitutkinta lopetettiin vuonna 2014.

Nyt Virtaankosken Voimalla on edessään uusi lupaprosessi, joka tähtää voimalan purkamiseen. Se vie parhaassakin tapauksessa vuoden. Koskien kunnostuksiin menee oma aikansa. Villeinä syntyneitä taimenia voidaan odottaa Tainionvirrasta vasta useiden vuosien kuluttua.

– Aiemmin kunnostettuja koskia joudutaan kunnostamaan uudelleen, ja poikas- sekä mäti-istutuksilla luodaan uusi vaeltava taimenkanta. On jopa vuosikymmenten asia, että sellainen muodostuu, muistuttaa kalastusbiologi Hannu Salo.

Pian vaelluskalat voivat uida Sysmässä Tainionvirran kuohuissa pitkälle yläjuoksulle. Mika Moksu haastattelee kalastusbiologi Hannu Saloa Pohjois-Savon Ely-keskuksen Järvi-Suomen kalatalouspalveluista ja maa- ja metsätalousministeriön projektikoordinaattoria Matti Vaittista.

Juttua muokattu 30.11.2021: Korjattu tieto Nuoramoisten kosken padosta, koskeen kaavaillaan kalatietä, ei padon purkamista.