Junayhteys Ruotsiin toteutuu: Laurila-Tornio-Haaparanta -ratahankkeelle rahat, rakentaminen voi alkaa vuoden päästä

Hankkeen kustannusarvio on 24 miljoonaa euroa, josta Väyläviraston osuus on 10 miljoonaa, Huoltovarmuuskeskuksen 10 miljoonaa ja Ruotsin valtion rahoitusosuus on neljä miljoonaa euroa. Hankkeen suunnitteluun on myönnetty EU:n CEF-tukea.

Hanke parantaa rautatiekuljetusten kustannustehokkuutta ja teollisuuden kilpailukykyä sekä mahdollistaa matkustajajunaliikenteen Suomen ja Ruotsin välillä Kuva: Antti Ullakko / Yle

Pitkään odotettu Laurila–Tornio–Haaparanta-ratahanke käynnistyy rahoituksen varmistumisen myötä. Hankkeessa sähköistetään Laurila–Tornio–Haaparanta-rataosuus, mikä avaa junayhteyden maitse Suomesta Ruotsiin.

Myös rajan ylittävä osuus Haaparannassa sähköistetään Suomen rautateiden sähköjärjestelmällä.

Hanke parantaa rautatiekuljetusten kustannustehokkuutta ja teollisuuden kilpailukykyä sekä mahdollistaa matkustajajunaliikenteen Suomen ja Ruotsin välillä osana Euroopan laajuista TEN-T-ydinverkkoa.

Projektipäällikkö Terhi Honkarinta kertoo, että parhaillaan laaditaan ratasuunnitelmia, jotka asetetaan nähtäville talven aikana ja pyritään saamaan hyväksyttyä kesään mennessä.

– Tämänhetkisen aikataulun mukaan rakentaminen voitaisiin aloittaa aikaisintaan loppuvuodesta 2022. Pääosa töistä ajoittuu vuosille 2023 ja 2024, Honkarinta kertoo viraston tiedotteessa.

Sähköistyksen lisäksi hankkeessa rakennetaan rajan ylittävän matkustajaliikenteen edellyttämät turvalaitteet, tehdään ratasiltoihin sähköistyksen ja rakenteiden kunnon edellyttämiä muutoksia sekä päivitetään Tornion ratapiha- ja matkustajalaiturijärjestelyjä. Myös Laurilan ja rajan välistä tasoristeysturvallisuutta parannetaan.

Luukkaanperän ja Yli-Raumon tasoristeysjärjestelyistä järjestetään uusi yleisötilaisuus 15. joulukuuta. Ratasuunnitelmien jälkeen siirrytään kohti tarkempaa rakentamissuunnittelua ja toteutusvaihetta.

Matkustajaliikenne edellyttää erillisiä päätöksiä

Tornion ja Haaparannan alue on kansainvälisten kuljetuskäytävien solmukohta ja osa vireillä olevaa Euroopan laajuista TEN-T-ydinverkkokäytävän laajennusta Perämerenkaaren ympäri.

Väylävirasto tähdentää, että alueen kautta kulkevat useat merkittävät Pohjois-Suomen ja -Ruotsin kansainväliset liikennekäytävät, jotka liittävät Barentsin alueen Keski-Euroopan liikennekäytävään sekä edelleen Kaukoitään.

Ruotsin kautta kulkeva reitti on yksi vaihtoehto Suomen ulkomaankaupan kuljetuksille. Hanke mahdollistaa matkustajajunaliikenteen Suomen ja Ruotsin välillä, mutta Väyläviraston mukaan liikenteen avaaminen edellyttää erillisiä päätöksiä.

Mahdollinen matkustajajunaliikenteen avaaminen rajan yli laajentaisi työssäkäyntialueita Perämeren alueella.

Tornion kehitysjohtaja Sampo Kangastalo on investointipäätökseen tyytyväinen :

Laurila-Tornio-Haaparanta-ratahanke on saatu käynnistettyä, sillä sen rahoitus on nyt varmistunut. Hankkeen kustannusarvio on kaksikymmentä-neljä miljoonaa euroa, josta Väyläviraston osuus on kymmenen miljoonaa, Huoltovarmuuskeskuksen kymmenen miljoonaa ja Ruotsin valtion rahoitusosuus neljä miljoonaa euroa

Tärkeä reitti huoltovarmuuden kannalta

Ratahanke toteutetaan Väyläviraston, Huoltovarmuuskeskuksen ja Ruotsin väyläviraston eli Trafikverketin yhteishankkeena.

Huoltovarmuuskeskuksen mukanaolo hankkeessa perustuu laissa säädettyyn huoltovarmuuskeskuksen tehtävään varmistaa elintärkeiden teknisten järjestelmien toimivuus.

Varautumispäällikkö Outi Nietola toteaa, että huoltovarmuuden kannalta meriliikenteen toimivuus on kriittistä kaikissa tilanteissa ja meriliikenteen vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa maareitti Ruotsin kautta voi osin korvata meriliikennettä.

– Valtioneuvoston päätöksessä huoltovarmuuden tavoitteista toimivat logistiset palvelut ja verkostot on tunnistettu erityisiksi painopisteiksi, mitä tulee kriittisen infrastruktuurin toimintakyvyn turvaamiseen, Outi Nietola sanoo.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella junayhteydestä Yle Tunnuksella tiistaihin 30.11. kello 23 saakka.