Yli kolmen miljardin euron investoinnit jumissa lupabyrokratiassa – yritykset vaativat enimmäiskäsittelyaikoja lakeihin

Yritykset ovat tyytymättömiä etenkin muutoksenhaku- ja valitusmenettelyihin.  Investoinnin mahdollistavaa lupaa odottavien yritysten määrä on pysynyt ennallaan, mutta odottavien investointien arvo on aiempaa suurempi.

Lupajonoissa nyt olevat investoinnit toisivat EK:n laskennallisen arvion mukaan noin 9 000 työpaikkaa. Kuva: Riikka Pennanen / Yle

Elinkeinoelämän keskusliitto katsoo, että lupakäsittelyn hitaus ja vaikea ennakoitavuus ovat Suomen vakavimpia investointien esteitä. Investoinneilla tarkoitetaan muun muassa koneiden, laitteiden ja jopa uusien tuotantolaitosten hankkimista tulevien tuottojen saamiseksi.

EK arvioi, että vähintään 3,2 miljardin euron arvoiset investoinnit ovat nyt pysähdyksissä, koska viranomaiskäsittely on kesken. Vuoden 2018 lopussa vastaava summa oli 2,7 miljardia euroa.

– Meillä on selkeästi tulossa investointiaalto ja sen takia olisi tärkeä, että meidän lupajärjestelmä olisi sellainen, että asiat etenevät nopeasti. Niin, että päästään todella investoinneissa eteenpäin. Nyt jonot ovat kohtuuttoman pitkät, sanoo EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

Investointilupajärjestelmän uudistaminen on suurelta osin Suomen omissa käsissä, katsoo EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies. Kuva: Rami Moilanen / Yle

Samalla yritysten tyytymättömyys lupajärjestelmää kohtaan on kasvanut.

Liiton uudessa kyselyssä 37 prosenttia yrityksistä antoi lupajärjestelmien toimivuudelle arvosanan heikko ja 15 prosenttia arvosanan hyvä. Vuoden 2018 lopussa vastaavat osuudet olivat 29 ja 18.

Kaikkein tyytymättömimpiä yritykset olivat muutoksenhaku- ja valitusmenettelyihin. 54 prosenttia yrityksistä arvioi niiden toimivuuden heikoksi ja 14 prosenttia antoi arvosanan hyvä.

Toiseksi eniten moitteita sai lupien viranomaiskäsittely, johon tyytymättömiä oli 45 prosenttia ja tyytyväisiä oli 17 prosenttia.

Tilanteen korjaamiseksi yritykset vaativat muun muassa enimmäiskäsittelyaikojen määräämistä ja viranomaisten yhteistyön parantamista.

Suuri osa yritysten hankkeilleen tarvitsemista luvista koskee muun muassa maankäyttöä, rakentamista ja ympäristövaikutuksia. Lupien käsittelyajoissa on paljolti kyse viranomaisten voimavaroista.

– Mitä paremmin meidät on resurssoitu lupakäsittelyä hoitamaan, sitä paremmin me pystytään myöskin tuottamaan niitä tässä nykyisessä järjestelmässä. Pitkässä juoksussa on varmasti muita toimenpiteitä alkaen lainsäädännöstä ja lupaviranomaisten rakenteiden uudistamisesta, toteaa ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski.

Teollisuuden pyrkimykset ja ympäristön- ja ilmastonsuojelu on sovitettavissa yhteen, uskoo ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski. Kuva: Rami Moilanen / Yle

Myös Suomen ympäristökeskus julkaisi tänään oman selvityksensä (siirryt toiseen palveluun) ympäristölupien käsittelyajoista. Sen mukaan viranomaisten työkuorman ohella käsittelyä hidastavat muun muassa hakemusten puutteet.

Vaikka EK:n kyselyssä hankkeiden yhteisarvo on aiempaan verrattuna kasvanut, on investointilupaa odottavien yritysten määrä pysynyt ennallaan.

EK selvitti yritysten kokemuksia muun muassa kaavoitusta ja ympäristövaikutusten arviointia koskevissa asioissa. Lupajärjestelmää koskevissa analyyseissä oli mukana vastauksia 224 yritykseltä. Vastaukset kerättiin loka-marraskuussa 2021.

Selvityksen perusjoukon muodostivat 706 yritystä, jotka kyselyn ajankohtana työllistivät vähintään 10 henkilöä ja joiden yhteenlaskettu työntekijämäärä oli noin 70 000. EK:n mukaan tulokset ovat suuntaa antavasti yleistettävissä yli 10 henkilön yrityksiin.