Koronataistelussa on edetty toivonkipinästä aina uuteen pettymykseen – psykologi nostaa esiin kolme seikkaa, joita pohtia omassa ajattelussa

Lähes kaksi vuotta kestänyt pandemia koettelee monen jaksamista. Viimeisimpänä huolta herättävät heikentynyt tautitilanne Suomessa sekä uuden, uhkaavalta vaikuttavan omikronmuunnoksen leviäminen eteläisestä Afrikasta.

Psykologi: Koronaan kannattaa suhtautua pitkänä prosessina
Psykologi: Koronaan kannattaa suhtautua pitkänä prosessina

Tänä syksynä näytti jo hetken siltä, että olemme menossa kohti normaalia: koronarokotukset etenivät hyvin, etätyö- ja maskisuosituksista luovuttiin ja koronapassi vapautti myös ravintoloiden aukioloaikoja.

Mitä pitemmälle syksy on edennyt, sitä huonommaksi tautitilanne on kuitenkin Suomessa kääntynyt. Tartuntamäärät ovat kasvussa, tehohoito on äärirajoilla ja rajoituksia on palautettu. Nyt huolta herättää uusi omikronmuunnos, joka on lähtenyt leviämään eteläisestä Afrikasta.

Koronapandemiaa on kestänyt lähes kaksi vuotta, ja se koettelee monen jaksamista. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin psykologi Jan-Henry Stenberg ja erityisasiantuntija Maarit Lassander valtioneuvoston kansliasta kertoivat Ylen aamussa ja radion Ykkösaamussa, millaiset ajatukset auttavat jaksamaan koronapandemian keskellä.

Ajattele realistisesti

Jo koronapandemian alkuvaiheessa asiantuntijat arvioivat, että pandemian kestoa mitataan ennemminkin vuosissa kuin kuukausissa.

Psykologi Jan-Henry Stenbergin mukaan pandemiaan kannattaakin suhtautua pitkänä prosessina, jossa parempi ja huonompi tautitilanne seuraavat toisiaan.

– Tämä on aaltomaista liikettä. Välillä voidaan elää vapaammin ja siitä kannattaa nauttia. Välillä joudutaan kiristämään rajoituksia, ja sen kanssa on hyvä oppia elämään.

– Kannattaa realistisesti miettiä, kuinka kauan se voi kestää eikä hypätä omien toiveidensa mukaiseen johtopäätökseen.

Elä tässä hetkessä, älä tulevaisuudessa

Koronapandemia on rajoittanut niin matkustamista, harrastuksia kuin läheisten tapaamistakin. Vaikka mieli tekisi jo suunnitella elämää koronan jälkeen, on tarpeellista muistaa tehdä nykyhetkestä mielekästä.

– Että ei odotettaisi niin paljon sitä, että kaikki rajoitukset poistuvat vaan mietitään, miten voitaisiin tehdä elämästä mielekästä tässä hetkessä. Se on meidän hyvinvoinnin kannalta erittäin tärkeää, että eletään enemmän nyt eikä ensi vuonna, erityisasiantuntija Maarit Lassander sanoo.

Stenberg muistuttaa, että koskaan ei tiedä, mitä elämässä tapahtuu. Ilman koronapandemiaakin ihminen voi koska tahansa sairastua vakavasti.

– Elämässä kannattaa kiinnittää huomio siihen hyvään, mitä nyt on ja tehdä omien arvojen mukaisia ratkaisuja.

Keskity hyviin asioihin

Jokainen reagoi koronatilanteeseen ja sen pahenemiseen oman persoonallisuutensa mukaan. On luonnollista, että uutiset uudesta, uhkaavasta virusmuunnoksesta aiheuttavat huolta ja pettymystä.

– Osa ihmisistä osaa käsitellä pettymyksen tunnetta paremmin ja päästä siitä yli. Mutta on ihmisiä, joilla se purkautuu turhautumisena ja kiukkuna, Jan-Henry Stenberg sanoo.

Jaksamiseen auttaa myös ajatus siitä, että tilanne on nyt erilainen kuin vuosi sitten. Korona-aika on osoittanut, että ihmiset ovat sitkeitä ja sopeutuvaisia.

– Nyt on rokotteet käytössä ja meidän kyvykkyys vastata näihin haasteisiin on suurempi. Siitä haluaisin olla toiveikas ja kiitollinen, Maarit Lassander sanoo.

– Kannattaa keskittyä niihin asioihin, jotka ovat itselle tärkeitä ja läheisiin ihmissuhteisiin. Kiitollisuutta vaalien voi löytää elämään tässäkin tilanteessa parhaan sävelen, Stenberg päättää.

Lue lisää: