Siiri Railio on sählännyt koko elämänsä – vasta aikuisena todettu ADHD antoi kaivatun selityksen

Suomessa on arviolta ADHD-oireisia aikuisia noin 2,5–3,4 prosenttia koko väestöstä. ADHD-liiton arvion mukaan valtaosa, 75–80 prosenttia heistä on ilman diagnoosia.

Siiri Railio elää muusikkomiehensä Antti Railion kanssa seitsemänlapsisen uusperheen arkea. Hänellä ja kolmella lapsista on diagnosoitu ADHD. Kuva: Anne Elhaimer / Yle

Kun Siiri Railio ajatteli hiljattain lämmittää perheen iloksi paljun, vajaan kahdeksan tunnin jälkeen lopputulos oli, ettei tästä tule mitään.

Koko päivän kuitenkin sattui ja tapahtui. Kirves osui melkein polveen klapien pilkkomisessa. Kaikki tulitikut tuhlaantuivat, kun Railio yritti keskittyä tulen sytyttämiseen. Vesihanasta irtoili palasia vimmaisen vääntelyn takia.

Siiri Railiolla diagnosoitiin muutama vuosi sitten ADHD. Tarkkaavaisuus-ylivilkkaushäiriö on syynä siihen, että arki ja hyvät suunnitelmat ovat välillä kovasta yrittämisestä huolimatta hallitsematonta kaaosta.

– Helpotti hirveästi, kun itse sain diagnoosin. Ymmärrän nyt itseäni eri tavalla, enkä ota sellaista kuormitusta, että ajan itseni esimerkiksi taas burnoutiin.

Hän on myös tyytyväinen nykyiseen lääkkeeseensä, kunhan ei unohda ottaa sitä.

– Päässä ei rullaa jatkuva pyörä, vaan olen tasaisempi ja rauhallisempi, vaikka ei se [lääke] mikään rauhoittava ole.

Seinäjokelainen Railio elää muusikkomiehensä Antti Railion kanssa seitsemänlapsisen uusperheen arkea. Lasten ikä vaihtelee 15 vuodesta vuoteen. Heistä kolmella on diagnosoitu myös ADHD.

Kuuntele lisää elämästä ADHD:n kanssa.

Siiri Railio sai ADHD-diagnoosin 29-vuotiaana.

Kaksi piikkiä aikuisten tutkimuksiin hakeutumisessa

ADHD-liiton mukaan 30–60 prosentilla ADHD-lapsista oireet jatkuvat aikuisiksi asti. Kysessä on kehityksellinen häiriö, eikä siihen esimerkiksi aikuinen voi yhtäkkiä "sairastua".

Aikuisiällä ADHD-diagnoosin saaneiden määrästä ei ole tarkkaa tilastoa, mutta esimerkiksi noin 23 000 aikuiselle maksettiin lääkekorvauksia ADHD:n hoidossa lääkkeenä käytettävistä psykostimulanteista.

Hyvin harvalla 1980-luvulla tai sitä aikaisemmin syntyneellä on diagnoosi lapsuusajalta.

ADHD-liiton havaintojen mukaan ensimmäinen piikki aikuisten diagnosoinneissa tulee siinä vaiheessa, kun siirrytään vaativampiin opiskeluihin eli esimerkiksi yliopistoon tai ammattikorkeakouluun. Toinen selvä piikki on silloin, kun omat lapset ovat siinä iässä, että heidän mahdollista oireiluaan ruvetaan selvittämään.

Yli 60-vuotiaille diagnooseja tehdään todella vähän verrattuna muihin.

Lue seuraavaksi:

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun tiistaihin 30.11. kello 23:een saakka.