Tämä koronarokotteen haittavaikutuksista nyt tiedetään Suomessa: Uusia vakavia oireita ei ole ilmennyt, tuhat hakenut korvauksia

Korvauksia on maksettu eniten lievistä ohimenevistä haitoista, kuten kuumeilusta ja rokotuskäden kivusta. Vakavat haittavaikutukset ovat edelleen erittäin harvinaisia sekä aikuisilla että lapsilla.

Sairaanhoitaja Celeste Wanyonyi (vas.) antoi toisen koronavirusrokotteen Dumitru-Mihai Trucmelille Helsingin Messukeskuksen koronarokotuspisteessä 15. lokakuuta 2021. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Suomessa on annettu yli 8 miljoonaa koronarokoteannosta ja samalla on kertynyt tietoa koronarokotteiden turvallisuudesta. Viesti näyttää selvältä: vakavat rokotehaitat ovat erittäin harvinaisia.

Yksi syy koronarokotteesta kieltäytymiseen täysin saattaa olla pelko rokotteen turvallisuudesta ja haittavaikutuksista. Rokotteen haittavaikutukset saattavat mietityttää myös kaksi rokotetta jo saaneita nyt, kun THL ilmoitti torstaina suosittelevansa kolmansia rokotuksia kaikille yli 18-vuotiaille.

Koronarokotteiden haittavaikutuksista ja haetuista korvauksista kertovat rokotteiden turvallisuutta valvovan viranomaisen Fimean ylilääkäri Maija Kaukonen, Tampereen yliopiston Rokotustutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet sekä Lääkevahinkovakuutusyhtiön toimitusjohtaja Tiina Hellgrén.

Mitä koronarokotteiden haittavaikutusta tiedetään tällä hetkellä?

Uusia vakavia haittavaikutuksia ei ole tullut esiin ja tuskin enää tulee.

Suomessa käytössä olevien koronarokotteiden haittavaikutukset ovat jo hyvin tiedossa, koska rokotteita on jo annettu niin paljon, maailmanlaajuisesti yli miljardi. Uusia haittavaikutuksia tuskin enää tulee esiin, sillä ne ilmaantuvat yleensä kahden viikon sisällä rokotuksesta ja hyvin harvoin kahden kuukauden päästä rokotuksesta.

– Mitään uutta sellaista ei ole tullut ilmi, että olisi syytä rajoittaa rokotteiden käyttöä, Fimean Maija Kaukonen sanoo.

Millaisia ovat yleisimmät oireet?

Ohimeneviä lieviä oireita.

Tyypillisimmät oireet ovat olleet lieviä: pistopaikan kipua ja punoitusta, huonovointisuutta, väsymystä, lämpötilan nousua, nivel- ja lihaskipua. Ne ovat merkkejä siitä, että kehon puolustusjärjestelmä aktivoituu ja alkaa tuottaa vasta-aineita. Oireet ovat hyvin samanlaisia kuin muissa yleisissä rokotteissa.

– Koronarokotteeseen liittyy haittoja, mutta niin liittyy kaikkiin muihinkin rokotteisiin ja lääkkeisiin, Maija Kaukonen sanoo.

Nuorilla haittavaikutukset ovat keskimäärin voimakkaampia, koska immuuni- eli puolustusjärjestelmä on vastaavasti voimakkaampi.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kuinka yleisiä vakavat haittavaikutukset ovat?

Harvinaisia.

Vakavia allergisia reaktiota on ollut yhdellä sadasta tuhannesta koronarokotteen saajasta. Kyseessä on siis hyvin harvinainen reaktio. Varotoimena koronarokotuksen saanutta kehotetaan odottamaan rokotuspaikalla noin viisitoista minuuttia, jotta mahdollisia vakavia allergisia reaktioita voidaan hoitaa saman tien. Jos sellasia on tullakseen, ne ilmaantuvat yleensä nopeasti.

Toinen harvinainen vakava oire on nuorilla miehillä esiintynyt sydänlihaksen tulehdus toisen rokotteen jälkeen. THL:n seurannan mukaan alle 30-vuotiailla rokotetuilla miehillä ja pojilla todettiin neljä ylimääräistä sydänlihastulehdusta 100 000:tta kohden. Samalla tavalla normaalisti virusinfektion aiheuttama sydänlihaksen tulehdus on tyypillisesti nuorten miesten tauti.

Lisäksi Euroopassa on ilmoitettu AstraZenecan Vaxzevria sekä Janssenin koronarokotteen saaneiden hyvin harvinaisista veren hyytymishäiriöistä. Näitä rokotteita ei enää käytetä Suomessa.

Haittavaikutus katsotaan vakavaksi, jos se on johtanut kuolemaan, hengenvaaraan, sairaalahoitoon, aiheuttanut pysyvän vamman, toimintakyvyn laskun tai synnynnäisen epämuodostuman.

Onko kolmas rokoteannos aiheuttanut erityisiä haittavaikutuksia?

Ei ole.

Tutkimusten ja Fimeaan saapuneiden ilmoitusten perusteella kolmannen rokoteannoksen haittavaikutukset ovat hyvin samanlaisia kuin kahdesta ensimmäisestä annoksesta. Suomessa kolmansia rokotuksia on tähän mennessä annettu lähes 300 000.

Lisäksi tietoa on muun muassa Israelista ja Yhdysvalloista, joissa kolmansia annoksia on annettu jo miljoonia. Siellä on ilmennyt hieman enemmän imusolmuketorvotusta esimerkiksi kainalossa. Imusolmukkeiden turvotus ei ole vakavaa, vaan se menee ohi ajan kanssa. Muuten kolmannen annoksen haittavaikutusten yleisyys on ollut samaa luokkaa kuin kahden ensimmäisen rokoteannoksen.

Mitä lasten rokotusten haittavaikutuksista tiedetään nyt?

Oireet ovat samanalaisia kuin aikuisilla.

Koehenkilöillä tehtyjen tutkimusten perusteella tiedetään, että lapset saavat samanlaisia oireita kuin aikuiset eikä uusia haittavaikutuksia ole ilmennyt. Esimerkiksi Yhdysvalloissa elintarvike- ja lääkevirasto FDA hyväksyi Pfizer-BioNTechin koronarokotteen käytön yli 5-vuotiaille lapsille (siirryt toiseen palveluun) lokakuun lopussa. FDA:n mukaan tutkimuksissa ei havaittu vakavia haittoja ja rokote todettiin olevan lapsillakin erittäin tehokas.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos päätyi torstaina suosittelemaan koronarokotetta 5–11-vuotiaille lapsille, jotka kuuluvat riskiryhmään. Aiemmin Euroopan lääkevirasto (EMA) hyväksyi Biontech-Pfizerin valmistaman Comirnaty-koronarokotteen käytön 5–11-vuotiaisiin lapsiin.

Kuinka monelle on maksettu korvauksia haitoista?

Muutamalle sadalle.

Marraskuun loppuun mennessä koronarokotteista oli tehty lähes 1 000 vahinkoilmoitusta Lääkevahinkovakuutusyhtiöön. Korvauksia on myönnetty 220 kappaletta, kielteisiä päätöksiä on 268 ja käsittelyssä on 458 vahinkoilmoitusta.

Korvauksia on maksettu eniten lievistä ohimenevistä haitoista, kuten kuumeilusta, rokotuskäden kivusta, allergisista reaktiosta, imusolmukkeiden turpoamisesta ja vyöruususta. Korvauksen suuruus on 600–1900 euroa tapausta kohden, minkä lisäksi on saatettu maksaa välttämättömiä sairaanhoitokustannuksia sekä ansionmenetyksiä.

Vakavimmat korvatut tapaukset liittyvät hyytymishäiriöhin, joita on tullut Astra Zenecan valmistamasta Vaxzevria-rokotteesta. Niitä on korvattu viisi kappaletta.

Miten koronarokotteiden turvallisuutta seurataan?

Haittailmoitusten sekä rekisterien avulla lähes reaaliaikaisesti.

Rokotteiden turvallisuutta valvoo Suomessa lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea. Sille tekevät ilmoituksia rokotteiden haittavaikutuksista niin terveydenhuollon ammattilaiset kuin yksityiset henkilöt.

Myös THL seuraa koronarokotteiden turvallisuutta terveysrekistereiden perusteella. Käytännössä verrataan rokotusrekisterin ja valtakunnallisten sosiaali- ja terveydenhuollon rekisterin tietoja keskenään. Näin voidaan seurata, tuleeko rokotetuille jotain tautia tai oiretta enemmän tai vähemmän kuin rokottamattomilla.

– Jos rokote aiheuttaisi jonkun taudin lisääntymistä, se pystyttäisiin huomaamaan lähes reaaliaikaisesti rekistereistä, sanoo Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet.

Rekistereistä selviää, että koronarokotteen saaneilla todennäköisyys menehtyä rokotuksen jälkeisinä viikkoina on pienempi kuin rokottamattomilla samana aikajaksona.

Kummassa on tilastollisesti isompi riski, koronan sairastamisessa vai rokotteessa?

Koronaviruksen aiheuttaman taudin sairastamisessa.

– Koronaviruksen aiheuttaman taudin sairastaminen on merkittävästi vaarallisempaa kuin rokotteen ottaminen, Fimean ylilääkäri Maija Kaukonen sanoo.

Kaukonen muistuttaa, että käytännössä koronavirustartuntaa on todella vaikea välttää, jos aikoo olla normaalisti mukana yhteiskunnassa.

Uutista muokattu 8.12.2021 klo 13:54: Täsmennetty lausetta koronarokotettujen ja rokottamattomien kuolleisuudesta.

Uutista korjattu 7.12.2021 klo 11:00: Toisin kuin jutussa aiemmin kerrottiin, sydänlihastulehduksia on ilmennyt 4:100 000 rokotettua nuorta miestä kohden, ei 1:5 000 miestä kohden.

Lue lisää: