Mikkeliläinen kaveriporukka auttaa vähävaraisia perheitä, eivätkä he ole ainoita – järjestöjen keräystulos jäänee silti viime vuoden ennätyksestä

Suomalaisten avustusinto oli jo ehtinyt laantua, mutta koronan aiheuttama hätä nosti joulukeräysten tuoton ennätyslukemiin viime vuonna. Tänä jouluna tuskin päästään yhtä suuriin lukemiin.

Kolme naista seisoo vierekkäin ja muodostaa käsillään sydämen. He ovat mikkeliläiset Sini Tarikka, Emmi Nykänen ja Pauliina Hokkanen.
Mikkeliläiset Sini Tarikka (vas.), Emmi Nykänen ja Pauliina Hukkanen kuuluvat porukkaan, joka ostaa yhdessä joululahjoja vähävaraisille lapsille.

Pari vuotta sitten mikkeliläinen Emmi Nykänen perusti kavereidensa kanssa porukan, joka hankkii yhdessä lahjoja vähävaraisille lapsille.

– Viime vuonna ostimme jääkiekkopelin, parit kuulokkeet ja älykellon. Toissa vuonna hankimme mikrofonin, koska eräs nuori halusi aloittaa podcastien tekemisen.

Nykänen tovereineen käy valitsemassa sopivat lahjatoiveet Hope-yhdistyksen joulukuusesta itsenäisyyspäivän jälkeen, kun helposti toteutettavat lahjat on jo käyty poimimassa.

– Joulu on monelle lapselle yksi vuoden kohokohdista. Siihen latautuu paljon odotuksia. Toivomme pystyvämme karsimaan edes osan pettymyksistä pois hankkimalla näitä vähän arvokkaampia lahjatoiveita, jotka jää helposti sinne Hopen kuuseen killumaan, sanoo Pauliina Hukkanen.

Mikkelin Hopen asiakasperheissä on noin 500 lasta, joista jokainen on esittänyt kaksi lahjatoivetta. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Porukka ei ole ajatuksineen yksin. Koronapandemian myötä viime vuoden joulukeräykset tuottivat kotimaan vähäosaisten hyväksi ennätyksellisen paljon.

Esimerkiksi Pelastakaa Lapset ry keräsi viime jouluna 2,9 miljoonaa euroa, mikä on yli miljoona euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Pelastusarmeijan perinteisen Patakeräyksen tuotot nousivat neljänneksellä 1,25 miljoonaan. Hopen tuotot lähes tuplaantuivat 2,3 miljoonaan euroon.

– Tämä kertoo ihmisten hyvästä tahdosta ja siitä, että suomalaiset ovat äärimmäisen hädän hetkellä valmiita auttamaan toisiaan, sanoo viestintä- ja varainhankintajohtaja Sanna Kuusisto Pelastakaa Lapset ry:sta.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Oletko koskaan miettinyt, saadaanko eri keräysten avulla jokaiselle lapselle? Entä kuinka realistisia ovat lasten ja nuorten toiveet? Toimittaja Emilia Pakkala kokosi yhteen neljä kiinnostavaa pointtia joulukeräyksistä.

Arviot tämän vuoden keräystuloksesta varovaisia

Ennen koronapandemian alkua suomalaisten lahjoitusinto ehti jo hiipua, kertoo Taloustutkimuksen Hyväntekeväisyys 2020 -tutkimus (siirryt toiseen palveluun).

Joulupuu ry:n hallituksen puheenjohtaja Doris Tuohimaa arvioi, että auttamishalu on kasvanut muun muassa siksi, että perheiden ja nuorten ahdinko on tullut median kautta voimakkaasti esille.

– Kun itselläkin on saattanut olla vaikeaa koronan takia ja rajoitukset ovat tuntuneet inhottavilta, niin on pystynyt paremmin samaistumaan siihen, miltä joidenkin elämässä tuntuu ihan päivittäin, Tuohimaa sanoo.

Viime vuonna Joulupuu-keräykseen annettiin 72 000 lahjaa. Uusi verkkolahjoituskampanja e-Joulupuu tuotti noin 360 000 euroa.

Hopen takahuoneessa odottavat laatikot, joissa lasten saamat lahjat toimitetaan perheisiin. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Koronan myötä suomalaiset haluavat kohdistaa avun lähelle, usein omalle paikkakunnalle. Esimerkiksi kehitysmaihin suuntautuvan Toisenlainen lahja -keräyksen tuotot säilyivät viime vuonna ennallaan, kertoo Kirkon Ulkomaanapu.

Jos viime vuosi oli ennätyksellinen, niin arviot tämän vuoden keräystuloksesta ovat varovaisia.

Pelastusarmeija tavoittelee perinteistä miljoonan euron tulosta. Hopen toiminnanjohtaja Eveliina Hostila arvioi, ettei tänä jouluna päästä viime vuoden tasolle.

– Mutta luvut tulevat olemaan korkeammat kuin vuonna 2019, hän kirjoittaa sähköpostissaan.

Ylen haastattelemista järjestöistä ainoastaan Joulupuu-keräys tavoittelee viime vuotta suurempaa keräystulosta, 100 000 pakettia ja viime joulun tasolla olevaa verkkolahjoituspottia.

Lahjoittajilta toivotaan aktiivisuutta tänäkin jouluna, sillä pitkittynyt koronakriisi heijastuu edelleen monen suomalaisen elämään.

– Koronakriisi on lisännyt lasten ja nuorten eriarvoistumista ja syrjäytymisriskiä. Asiantuntijat arvioivat, että koronakriisin vaikutukset lapsiperheisiin ovat vasta osittain näkyvissä. Toivomme, että ihmisten hyvä tahto kantaa tänäkin jouluna, sanoo Sanna Kuusisto Pelastakaa Lapset ry:stä.

Osa lasten lahjatoiveista toteutetaan verkko-ostoksina. Mikkelin Hopen vapaaehtoinen Erja Hoberg avaa Postin tuomia paketteja. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Verkkokeräykset vetävät, mutta sosiaalisuutta kaivataan

Monelle järjestölle joulukeräys on vuoden tärkein kampanja. Sen tuloilla rahoitetaan myös tulevan vuoden toimintaa.

Koska ihmiset eivät korona-aikana ole liikkuneet kaduilla samaan tapaan kuin aiemmin, ovat lipaskeräykset ja feissaus menettäneet voimaansa. Siksi järjestöillä on aiempaa suurempi paine hankkia lahjoituksia verkon kautta.

Verkkokeräyksestä huolimatta Pelastusarmeija ei ole luopunut perinteisistä joulupadoista korona-aikanakaan. Keräyspisteet toimivat myös kohtauspaikkoina.

– Haluamme olla läsnä ihmisten elämässä, kohdata heidät ja toivottaa hyvää joulua. Kerääjinä on paljon vapaaehtoisia, joten tässä on myös sosiaalinen ulottuvuus, Pelastusarmeijan Viestintäsektorin päällikkö Esa Nenonen sanoo.

Toteutuneita lahjatoiveita Mikkelin Hopen keräyspisteessä. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Sosiaalisuuden nimiin vannovat myös Mikkelin lahjaringin jäsenet. Pauliina Hukkanen oli hankkinut lahjoja vähävaraisille lapsille aiemminkin, mutta halusi lähteä mukaan porukkaan yhteisöllisyyden vuoksi.

– Emmin luomassa ryhmässä on ihanaa yhteisöllisyyttä. Jokainen voi laittaa sinne haluamansa summan, omien voimavarojensa mukaan, Hukkanen sanoo.

Samalla tutustuu uusiin ihmisiin. Hukkanen ei esimerkiksi ollut tavannut ryhmään kuuluvaa Sini Tarikkaa ennen Ylen haastattelua. Saman pöydän äärellä istuessaan he ovat yhtä mieltä siitä, että hyväntekeväisyyden merkitys on vain korostunut suomalaisessa yhteiskunnassa.

– Hyväntekeväisyyttä tekemällä korostuu se, että kaikkein pienimmätkin muistetaan, eikä ketään unohdeta, Tarikka sanoo.

Ryhmää motivoi lahjojen ostamiseen myös se, ettei kyse ole pelkästään joulusta. Parhaimmillaan lahja antaa lapselle mahdollisuuden uuteen harrastukseen.

– Ainakin itselläni on ajatus, että voitaisiin napata toiveita, joista lapsella on iloa vuosiksi eteenpäin, Sini Tarikka sanoo.

Voit keskustella aiheesta 1.12. klo 23.00 saakka.