Pelkäsin rokotetta koronaa enemmän

Koronarokotustaan lykänneet kertovat Ylelle, miksi epäröivät rokottautumista ja miksi lopulta päättivät ottaa sen.

“Onpas tyhmä syy.”

“Turhaan pelkäät paljon testattua rokotetta.”

“Älä ota sitä, jos se kerran niin paljon ahdistaa.”

Tähän tapaan Katarinalle, 23, vastattiin, kun hän kysyi somessa, ovatko muut ahdistuneisuushäiriöstä kärsivät epäröineet koronarokotteen ottamista.

– Olen altis salaliittoteorioille, sillä ahdistuksen takia yliajattelen asioita ja löydän kaikesta jotain epäilyttävää, Katarina sanoo.

Asian arkaluontoisuuden vuoksi hän esiintyy jutussa pelkällä etunimellään.

Koko pandemian ajan Katarina on seurannut tarkasti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n viestintää ja koronauutisia. Niiden rinnalla hän on selannut keskustelufoorumeja, blogeja sekä tuttujen ja tuntemattomien Facebook-kirjoituksia. Nyt hän sanoo, ettei välttämättä olisi kannattanut.

Kertomukset rokotteen aiheuttamista vakavista ja pitkäkestoisista haittavaikutuksista saivat Katarinan pelkäämään. Kun rokotteita alettiin jakaa ikätovereille, hän päätti odottaa ja seurata, mitä oireita muut saavat.

Kun sukulaiset kyselivät, joko hän on hakenut rokotteensa, Katarina valehteli, ettei ollut edes huomannut olevansa vuorossa. Hän aikoi välttää koronan ja rokottautumisen linnoittautumalla kotiinsa. Hänen onnekseen aikuislukion kurssit oli mahdollista tehdä etänä eikä juuri mihinkään ollut pakko mennä.

Kesäkin kului neljän seinän sisällä.

Niin pitkään kuin Katarina saattoi pysytellä lähinnä kotona, hän arvioi rokotteen mahdolliset haittavaikutukset suuremmiksi kuin riskin sairastua koronaan. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Sitten Katarina sai tietää saaneensa opiskelupaikan. Syksyllä hän aloittaisi sosionomin koulutuksen. Katarina iloitsi hetken ja sitten ahdistui. Hän ymmärsi, ettei lähiopetukseen osallistuminen ilman rokotetta olisi vastuullista tai turvallista.

Yle kysyi koronarokotteen ottamista epäröineiltä lukijoilta, mikä sai heidät muuttamaan mielensä. Kuuntele tästä Takaisin Pasilaan -podcastin jakso, jossa käymme läpi vastauksia.

Yli 400 ihmistä kertoi Ylelle, mikä sai mielen muuttumaan ja miksi rokotus alunperin epäilytti. Takaisin Pasilaan -podcastin toimitti Marjukka Mattila. Vieraana toimittaja Miika Koskela.

Päätös syntyi pop up -rokotuspisteellä

Katarina ei varannut aikaa, koska uskoi peruvansa sen joka tapauksessa. Hän jatkoi asian lykkäämistä, kunnes aikataulut olisivat tarpeeksi väljiä, jotta hän voisi sairastua, jos haittavaikutuksia tulisi.

Kerran hän sattui kauppakeskuksessa pop up -rokotuspisteelle ja hetken mielijohteesta käveli sisään.

– Onneksi jono ei ollut niin pitkä, että olisin ehtinyt harkita asiaa uudestaan.

Itse pistos meni hyvin, ja Katarina selvisi pienillä flunssan kaltaisilla jälkioireilla.

Koulussa hän ei kehdannut kertoa, että hänellä on vain yksi rokoteannos. Valtaosa kurssikavereista oli tuplarokotettuja, ja he pitivät asiaa itsestäänselvyytenä.

– Kun on ollut bileitä, en ole voinut sanoa, että minulla ei ole rokotetta, en voi tulla.

Katarinan piti jäädä pois muihin syihin vedoten. Parin viikon päästä hänelläkin on viimein rokotepassi ja sen myötä lupa kulkea ja mennä.

Eilen hän nimittäin otti toisen rokotteen.

Katarina otti toisen koronarokoteannoksen 29. marraskuuta. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Kaikki rokotetta välttelevät eivät ole rokotevastaisia

Yli 12-vuotiaista suomalaisista lähes 82 prosenttia on saanut tähän mennessä kaksi koronarokoteannosta. Suomessa on kuitenkin edelleen lähes 1,4 miljoonaa rokottamatonta.

Vaikka rokotustahti on hidastunut, psykologien mukaan (siirryt toiseen palveluun) ei voida olettaa, että kaikki nyt rokottamattomat olisivat rokotevastaisia. Osa pohtii päätöstään edelleen.

Lääketieteellisen aikakauskirja Duodecimin mukaan (siirryt toiseen palveluun) rokotushalukkuuteen vaikuttavat yhteiskunnan asenneilmapiiri ja rokotepuhe mediassa sekä kunkin omat käsitykset tautiin ja rokotuksiin liittyvistä riskeistä. Lisäksi usko salaliittoteorioihin voi vähentää rokotushalukkuutta ja rokotteen ottamisen helppoudellakin on merkitystä.

Tilastokeskuksen Kansalaispulssi-kyselyn (siirryt toiseen palveluun) mukaan suomalaiset pitävät suojaa vakavaa tautimuotoa vastaan tärkeimpänä syynä ottaa rokote. Muiden suojeleminen koronaviruksen tartunnalta on vastaajille lähes yhtä tärkeää.

Lähes 30 prosenttia saman kyselyn vastaajista kertoo, että mahdolliset haittavaikutukset ovat vaikuttaneet rokottautumiseen suhtautumiseen.

Yle kysyi lukijoilta ajatuksia koronarokotteen ottamisesta. Moni rokotekantaansa epäröivistä kertoi punnitsevansa vastakkain koronan aiheuttaman taudin haittoja ja rokotteen mahdollisten sivuvaikutusten haittoja.

Näitä asioita on pohtinut myös Tiina Peltola, 51. Hänellä on rokotteista aikaisempia huonoja kokemuksia.

Tiina Peltola lepää sohvalla kahden koiransa kanssa. Krooninen väsymysoireyhtymä ilmenee uupumuksena, joka pahenee vähäisestäkin fyysisestä tai henkisestä rasituksesta eikä lievity levolla. Kuva: OIli Perttula

Sikainfluenssarokotuksen jälkeen voimat romahtivat

Peltola sairastaa kroonista väsymysoireyhtymää (ME/CFS). Hän sai diagnoosin vuonna 2018, mutta oireet alkoivat jo vuonna 2010 – noin kaksi kuukautta sen jälkeen, kun hän oli saanut Pandemrix-rokotteen sikainfluenssaa vastaan.

– Yhtenä päivänä voimat vain romahtivat. Aiemmin remontoin ja hoidin lapsiperheen askareita aamusta iltaan ja sitten en jaksanut enää edes vähäisiä kotitöitä.

Sairautta ei ole todettu rokotehaitaksi, mutta ajallisen yhteyden sekä vertaisten vastaavien kokemusten vuoksi Peltola epäilee rokotteella olleen osuutta sairastumiseen.

THL:n tutkimuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) kroonisella väsymysoireyhtymällä ja Pandemrix-rokotteella ei ole yhteyttä. Norjalaistutkijoiden mukaan (siirryt toiseen palveluun) varsinaisella sikainfluenssaviruksella sen sijaan on vaikutusta oireyhtymän syntyyn.

Peltola on seurannut koronaan liittyvää uutisointia ja tiedotusta mielenkiinnolla. Hänen mukaansa rokoteuutisointi on yksipuolista ja sen sävy syyllistävää.

– Vaikka olisikin niin, että hyödyt ylittävät reippaasti haitat, se ei poista sitä tosiasiaa, että aina joku sairastuu vakavasti.

Astra Zenecan valmistamasta koronarokotteesta ilmeni Suomessakin vakavia laskimotukostapauksia. Lisäksi Modernan ja Pfizerin mRNA-rokotteilla havaittiin olevan yhteys nuorten miesten sydänlihastulehduksiin. Vakavat haittavaikutukset ovat kuitenkin hyvin harvinaisia (siirryt toiseen palveluun).

Tiina Peltola viettää aikansa pääasiassa kotona ja uskoo, ettei hänen riskinsä saada koronatartunta ole kovin suuri. Kuva: Olli Perttula

Peltola sanoo, että kynnys rokottautumiseen olisi matalampi, jos hän voisi luottaa yhteiskunnan apuun harvinaisen vakavan ja pitkäaikaisen rokotehaitan sattuessa. Kokemus kroonisen väsymysoireyhtymän kanssa kamppailusta on vienyt luottamuksen siihe, että apua ja hoitoa saa. Siksi päätös on nyt vaikea.

Olo on kuin jatkuvassa krapulassa

Peltola on seurannut koronarokottautumisen etenemistä oman potilasryhmänsä parissa ja todennut vain harvan saavan pitkäaikaisia haittoja. Huolellisen harkinnan jälkeen hän kallistui itsekin ottamaan rokotteen. Vaakakupissa rokottautumisen puolesta painoi halu joskus matkustaa.

Halu matkustaa sai Peltolan ottamaan ensimmäisen koronarokotteen. Kuva: Olli Perttula

Reilu viikko ensimmäisen pistoksen jälkeen Peltola kuvailee vointinsa muistuttavan jatkuvaa krapulaa. Päätä särkee ja kuvottaa, pystyssä on hankala olla.

Toisen rokotteen ottamista hän harkitsee vielä.

– Jos tämä olo jatkuu, en uskalla ottaa toista rokotetta. Jos se helpottaa, olen myötämielinen.

Korjattu 1.12. klo 12.38 Hyvin harvinaisissa tapauksissa sydänlihastulehduksia on ilmennyt Modernan lisäksi myös Pfizerin rokotteella toisin kuin jutussa aiemmin kerrottiin.

Lue myös: