Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden tes-neuvottelut katkesivat: "Haimme jäsentemme ostovoimaa vahvistavaa palkkaratkaisua"

Osapuolet eivät kuitenkaan kerro, millaisista prosentuaalisista korotuksista on mahdollisesti keskusteltu.

Tunnelmat Teknologiateollisuuden työnantajien ja Teollisuusliiton neuvottelujen alkaessa olivat toiveikkaat
Tunnelmat Teknologiateollisuuden työnantajien ja Teollisuusliiton neuvottelujen alkaessa olivat toiveikkaat

Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton neuvottelut uusista työehtosopimuksista tyssäsivät tiistaina vajaan parin tunnin keskustelujen jälkeen. Päätös neuvottelujen keskeyttämisestä syntyi yhteistuumin.

– Me lähdimme hakemaan sellaista palkkaratkaisua, joka vahvistaa meidän jäsenten ostovoimaa ja työnantajan tarjoukset eivät olleet lähellekkään sitä. Ja tästä johtuen haarukka oli niin iso, että päädyimme yhteisesti siihen, että tässä yhteydessä neuvotteluja ei kannata jatkaa, kertoo Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto Ylelle.

Aalto ei kuitenkaan kerro, haettiinko esimerkiksi kuluttajahintojen vuosimuutosta eli inflaatiota suurempaa korotusta.

– Numeroita on tässä turha lähteä pyörittämään. Numerokeskusteluja käydään aikanaan työnantajan kanssa jahka päästään takaisin neuvottelupöytään.

Ensitiedon päänavaajana pidetyn Teollisuusliiton neuvottelujen katkeamisesta Aalto julkaisi Twitter-tilillään:

"Neuvottelut teknologiateollisuuden työehtosopimukseksi ovat keskeytyneet toistaiseksi. Valitettavasti neuvottelutulokseen ei päästy ja ala siirtyy 1.12. Lähtien sopimuksettomaan tilaan. Teollisuusliiton hallitus kutsutaan perjantaille 3.12 arvioimaan työmarkkinatilannetta"

Uutta neuvotteluaikaa ei toistaiseksi ole sovittu. Myös työnantajapuoli vahvisti, että kyse oli ennen kaikkea palkkaratkaisusta.

– Osapuolten näkemykset palkkaratkaisusta ovat niin kaukana toisistaan, sanoi Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi.

Työnantajapuoli korostaa talouden epävarmuustekijöitä

Ruohoniemen mukaan taloudessa eletään vahvaa suhdannevaihetta, kun korona-aikana patoutunut kysyntä purkautuu.

Yritysten tilauskirjat kasvavat myös sen vuoksi, että lähes valmiita tilauksia ei pystytä toimittamaan asiakkaille komponentti- ja materiaalipulan takia. Palkkaratkaisua tehtäessä pitää kuitenkin nähdä pidemmälle ja ottaa huomioon myös talouden epävarmuudet, joita on poikkeuksellisen runsaasti, hän totesi tiedotteessa.

Työehtosopimusneuvottelut katkesivat myös useilla muilla teknologiateollisuuden sopimusaloilla. Ammattiliitto Pron kanssa kuitenkin jatkettiin tiistai-iltana neuvotteluja teollisuuden sekä suunnittelu- ja konsulttialan sopimuksista. Aiheena oli erityisesti palkkaratkaisun muoto.

Myös tietotekniikan palvelualan sopimuksesta neuvotellaan Ylemmät Toimihenkilöt ry:n ja Tietoalan kanssa. Tässä pöydässä on vielä avoimia tekstikysymyksiä, Teknologiateollisuuden työnantajat tiedotti.

Alkuiltapäivällä neuvottelupöytiin käytiin varovaisen toiveikkaissa tunnelmissa.

– Semmoisilla tunnelmilla, että tarkoitus on keskustella asioita eteenpäin ja toivottavasti saadaan asiat sellaiselle mallille, että neuvottelutuloskin siellä sitten häämöttäisi, sanoiRuohoniemi.

– Isoimmat kysymykset liittyvät palkankorotuksen tasoon, muotoon ja sopimuskauden pituuteen, tiivisti Teollisuusliiton Aalto.

Työnantajapuoli liputti vahvasti paikallisen sopimisen puolesta.

– Ensisijaisena vaihtoehtona sopimuksissa on paikallinen sopiminen. Siinä voidaan sopia palkantarkistusten kohdentamisesta, ajankohdasta ja tasosta vapaasti. Toissijaisena ratkaisuna, jos paikalliseen sopimukseen ei päästä, siellä on perälauta, jossa on ne yksityiskohdat, joista neuvottelut on vielä auki. Eli miten siellä kohdentaminen tapahtuu ja mikä on sen kustannusvaikutus, totesi Ruohoniemi.

Korotusprosenteista täysi hiljaisuus

Mahdollisesti keskusteltujen palkankorotusten suuruudesta ei kuitenkaan lausuttu mitään ainakaan numeroilla.

– Osapuolet ovat esittäneet näkemyksiä asiasta, mutta ei sitä tarkemmin ole syytä julkisuuteen lausua, Ruohoniemi sanoi ennen tämänpäiväisiä neuvotteluja.

Koska työnantajapuolen neuvotteluosapuoli on vaihtunut aiemmasta Teknologiateollisuudesta Teknologiateollisuuden työnantajajärjestöksi, on keskusteltu myös siitä, onko vanhoilla työehtosopimuksilla niin sanottua jälkivaikutusta.

– Meidän näkemys on selkeä. Koska vanhojen sopimusten sopijaosapuolet eivät ole uudistamassa sopimusta, niin vanhoilla sopimuksilla ei voi olla jälkivaikutusta. Mutta samaan aikaan Teknologiateollisuuden työnantajien jäsenille olen viestinyt sillä tavalla että kannattaa noudattaa vanhojen sopimusten ehtoja siihen saakka kunnes uudet sopimukset ovat tulleet voimaan, Ruohoniemi tulkitsee.

Yleissitovuus jatkossakin monella alalla todennäköinen

Suuresta osasta sopimuksia on kuitenkin todennäköisesti tulossa perinteiseen tapaan yleissitovia.

– Teollisuuden työntekijöiden, toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksista tulee ihan varmasti yleissitovia. Samoin tulevasta malmikaivosten työehtosopimuksesta tulee yleissitova. Suunnittelu ja konsulttialan toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden sopimusten osalta jää nähtäväksi, mikä tulee olemaan [Työehtosopimuksen] yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätös. Ja näyttää sitten vahvasti siltä, että tietotekniikan palvelualan sopimus ei tule olemaan yleissitova, Ruohoniemi arvioi.

Teknologiateollisuuden työnantajiin kuuluu runsaat 900 yritystä. Työehtosopimuksen yleissitovuus tarkoittaa muun muassa sitä, että myös järjestäytymättömien työnantajien on sitä noudatettava. Yleissitovuuden kautta nyt neuvoteltavat sopimukset koskevat jopa 250 000 ihmistä.