Kun raha on tiukassa, äidin mielessä pyörii vain lapset: "Tärkeintä on, että he saavat yhtä hyvän joulun kuin muutkin"

Suomessa on yli 100 000 lasta, joiden perheet elävät köyhyysrajan alapuolella. Etenkin jouluisin järjestöjen apu voi olla ratkaiseva perheiden toimeentulossa.

Jos perheellä on taloudellisesti tiukkaa, joulu voi olla iso pinnistys. Järjestöt auttavat tällaisia perheitä joka vuosi. Kuvituskuva. Kuva: Antti Ullakko / Yle

– Jääkaappi täynnä ruokaa ja lapsille lahjoja kuusen alla.

Lista loppuu siihen. Siinä asiat, jotka tekisivät kahden teini-ikäisen lapsen äidin joulusta täydellisen.

Eteläkarjalaisen Petran perheellä on ollut taloudellisesti tiukkaa jo pidempään. Petra ei esiinny jutussa omalla nimellään aiheen arkaluontoisuuden vuoksi.

Perheen isä käy töissä, mutta Petra opiskelee. Rahatilanne on syksyllä pahentunut entisestään. Erityisesti perheen nuoriso pyörii äidin mielessä. Miten tässä taloustilanteessa saadaan hyvä joulu?

Huono-osaisuus on muutakin

Turun yliopiston köyhyystutkija Mia Hakovirta kertoo, että Suomessa oli vuonna 2019 noin 128 000 lasta perheissä, jotka elävät köyhyysrajan alapuolella.

Näissä perheissä korostuivat yksinhuoltaja- ja maahanmuuttajaperheet, monilapsiset perheet ja kodit, joissa on pieniä lapsia.

Huono-osaisuus liitetään usein pieniin taloudellisiin resursseihin ja ylivelkaantumiseen, mutta kyse on myös muista hyvinvoinnin puutteista.

– Voi olla työttömyyttä, sairautta tai rajalliset sosiaaliset resurssit. Perheeseen voi kasaantua paljon matalasti kouluttautuneita. On vain vaikeuksia elää yhteiskunnassa niin kuin pidetään hyväksyttävänä tai toivottuna, Hakovirta selittää.

Useiden juhlien aikaa

Myös Etelä-Karjalassa asuvan Veran perheelle aika joulun ympärillä on taloudellisesti hyvin tiukkaa.

Perheeseen kuuluu vanhemmat ja neljä lasta, joista vanhin on 12-vuotias ja nuorin alle vuoden. Perheen isä on työtön, ja äitikin on kotona perheen pienimmän kanssa. Veran nimi on muutettu.

Kuusi, ruoat, lahjat, joulukalenterit... Jos tahtoo lapsilleen edes tavallisen suomalaisen joulun, hinta voi olla korkea. Kuvituskuva. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Suomalainen joulu on tullut Veran perheeseen vasta lasten kautta. Suuremmassa roolissa ovat venäläiset tärkeät juhlat, kuten uusi vuosi ja ortodoksinen joulu.

Monet juhlat tarkoittavat, että juhlapöytiäkin katetaan näihin aikoihin useampi. Marraskuun ja tammikuun välille osuu vielä usean perheenjäsenen syntymäpäivät.

– Lapset tahtovat järjestää synttärijuhlia, koska heitäkin on kutsuttu muiden juhliin. Haluan, että he ovat yhdenvertaisia muiden kanssa.

Lapsi voi tunnistaa köyhyyden syyt

Petran perheen teini-ikäiset lapset ovat tottuneet pyytämään vain yhtä joululahjaa.

– Lapset eivät ole koskaan oppineet lahjavuoreen, ja heille riittää se hyvä yksi lahja. Joskus kysytään vaikka sukulaisilta, lähtevätkö he mukaan suurempaan lahjaan, että saamme jotain kivaa järjestettyä.

Joulun aika voi olla ahdistavaa sille, jolla on taloudellisesti tiukkaa. Kuvituskuva. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Veran perheellä taas ei ole sukulaisia Suomessa. Perhe hankkii itse sen verran lahjoja, kun on varaa.

– Kyllähän siitä pettymys tulee, jos on saanut hyviä arvosanoja ja menestynyt harrastuksissa ja silti saa vähän. Lapset ovat ihmetelleet, ovatko he olleet tuhmempia kuin muut.

Turun yliopiston tutkija Mia Hakovirta on tutkinut lapsen kokemusta köyhyydestä.

Lapset pystyvät jo melko pieninä tunnistamaan elementtejä, joita köyhyyteen liittyy ja mitä syitä sen taustalla on. Lapsi voi keksiä omia keinoja ja strategioita pärjätä.

Sillä on kuitenkin merkitystä, kuinka paljon voimavaroja aikuisilla on tukea lapsiaan. Voimattomuuden tunne voi heijastua myös lapsiin.

– Köyhyys voi pidemmän päälle aiheuttaa näköalattomuutta ja toivottomuutta. On havaittu, että köyhien perheiden lasten unelmat ovat pienempiä.

Hyvä joulumieli kaikille

Suomen punaisen ristin (SPR) ja Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) yhdessä Ylen kanssa toteuttama Hyvä Joulumieli -keräys (siirryt toiseen palveluun) järjestetään tänä vuonna 25. kerran.

Nyt tavoitteena on kerätä 2,5 miljoonaa euroa, joka takaisi 70 euron lahjakortin 36 000 perheelle. Viime vuonna niitä jaettiin 25 000 kappaletta.

Veran perhe saa täydentävää toimeentulotukea ja apua eri järjestöiltä. Esimerkiksi viime vuonna perheen lapset saivat lahjoja Mannerheimin lastensuojeluliitolta.

Tänä vuonna Petran ja Veran perheet saavat Hyvä joulumieli -keräyksen lahjakortin. Lahjakortti auttaa perheitä joulun ruokaostoksissa. Vera kertoo, että ilman järjestöjen tukea perhe ei juhlisi.

– Tärkeintä on, että lapset saavat ihan yhtä hyvän joulun kuin muutkin, Vera kertoo.