Entinen junttikieli on taas muotia: 28-vuotias Sanni Inget puhuu murretta Instagramissa, ja tuhannet ihastelevat

Oululainen Sanni Inget ei häpeä leveää murrettaan, vaan kokee sen vahvuutena. Sosiaalinen media on kasvattanut murteiden suosiota, sanoo emeritusprofessori.

Sanni Inget seisoo kirjaston takana pimenevässä illassa
Oululainen Sanni Inget havainnollistaa, miltä suomalaiset etunimet kuulostavat Oulun murteella. Video: Janne Körkkö / Yle

Oulun kaupungin verkkomedia Mun Oulu (siirryt toiseen palveluun) kysyi taannoin lukijoiltaan Oulun murteen kauneinta sanaa. Selkeäksi voittajaksi nousi pölijä eli pöljä, joka tarkoittaa hölmöä, tolloa tai pöhköä.

Pölijä on myös oululaisen muusikon, toimittaja Sanni Ingetin suosikkisana Oulun murteessa.

– Käytän sitä paljon, varsinkin siskoni kanssa. Mutta tykkään myös käyttää "hilijaa"-sanaa eli murteellista versiota hiljaa-sanasta, hän kertoo.

28-vuotias Inget on herättänyt viime aikoina huomiota suosituilla Instagram-videoillaan (siirryt toiseen palveluun). Videoilla hän puhuu perinteistä Oulun murretta.

– Monet luulevat, että olen pelkkä somepersoona, mutta puhun ihan oikeasti leveää murretta, hän sanoo.

Sanni Ingetin innostus Oulun murteen käyttöön vahvistui hänen asuessaan ja opiskellessaan Etelä-Suomessa. Laajasalon opistossa erikoinen murre sai paljon huomiota opiskelukavereiden keskuudessa.

– Puheeni oli muiden mielestä hauskan kuuloista. Siitä lähti ajatus, että voisin viihdyttää ihmisiä tällä murteella.

Kuuntele, kun Inget vastaa murteella kysymyksiin toimittaja Marko Siekkisen haastattelussa:

Oululaisen suomen kielen emeritusprofessorin Harri Mantilan mukaan tänä päivänä murteen puhuminen on helpompaa kuin esimerkiksi parikymmentä vuotta sitten.

Murretta ei enää hävetä eikä sitä pidetä junttikielenä. Sosiaalinen media on tehnyt murteen puhumisesta hyväksyttyä ja nostanut niiden suosion kasvuun.

Hilkka on Hilikka ja Olga on Oloka

Sanni Inget haluaa tuoda Oulun murretta esittelevillä videoillaan esiin kotiseutunsa luonnetta. Aiheena ovat muun muassa urheilulajit ja suomalaiset etunimet oululaisittain äännettyinä.

– Oulussa pelataan "jalakapallua" ja "pilijartia". Täällä Hilkka on "Hilikka" ja Olga "Oloka", Inget sanoo ja naurahtaa.

Murteen puhumiseen Inget on saanut kannustusta pienestä pitäen. Hänen vanhempansa ovat kotoisin Oulun seudulta, ja kotona puhuttiin leveää murretta.

Sanni Ingetin mielestä murteen puhuminen tekee ihmisestä persoonallisen. Kuva: Janne Veikko Körkkö / Yle

Inget muistelee, että hänen nuoruudessaan murteella puhuminen oli noloa ja junttimaista. Yläasteella hän ihmetteli, miksi koulukaverit eivät enää puhuneet Oulun murteella.

– Kuulosti oudolta, kun ystävät, jotka olivat ennen puhuneet murretta, alkoivat puhua yhä enemmän kirjakieltä.

Kokemus ei ole tavaton.

Ennen murre oli jopa kiellettyä

Emeritusprofessori Harri Mantilan mukaan kouluissa saatettiin jopa vihata murteita 1960-luvulla. Hänen kouluaikanaan murteen puhuminen oli kiellettyä. Sanottiin, että se on sellaista halkopinon takana puhuttavaa kieltä.

– En usko, että nykyaikana ketään kielletään puhumasta murretta. Se on yksilön ominaisuus ja sellaisena sallittu. Murre ei saa tietenkään horjuttaa yleiskielen asemaa niissä tilanteissa, joissa sitä pitää käyttää, Mantila sanoo.

Hänen mukaansa sosiaalisella medialla on ollut suuri vaikutus murteiden suosion kasvuun.

Aiemmin murretta on puhuttu lähinnä yksityisissä tilanteissa ja tilaisuuksissa. Nykyään murteita käytetään paljon markkinoinnissa ja mainonnassa. Niillä voidaan luoda erilaisia mielikuvia.

– Kun murre on näkyvää ja sitä käytetään, se vaikuttaa asenneilmapiiriin. Murre on oman paikallisidentiteetin ja persoonallisuuden ilmaus, Mantila toteaa.

Samaa mieltä on Sanni Inget, jolle oma murre on kielen rikkaus.

– Murre kertoo, mistä on kotoisin. Se on juurruttanut minut enemmän tänne pohjoiseen, ja arvostan täällä olevia asioita entistä enemmän.

"Noin leveä murre ei sovi radioon"

Inget kertoo saaneensa paljon myönteistä palautetta murrevideoistaan. Oulun murteella puhumista pidetään hauskana.

Mutta kun Inget tekee puhetyötä toimittajana, silloin hän joutuu miettimään, kuinka leveää murretta voi puhua.

– Opiskeluaikana radiotyötä tehdessäni opettaja sanoi, että noin leveä Oulun murre ei sovi radioon. Kaikki eivät murteellisia ilmaisuja välttämättä ymmärrä.

Ingetin videot ovat keränneet Instagramissa tuhansia tykkäyksiä ja katseluita.

Videoiden aiheita kehitellessään Inget luottaa mielikuvitukseen ja huumoriin. Niiden avulla onnistuu yleensä herättämään seuraajien kiinnostuksen.

Puhutko sinä murretta vai yleiskieltä? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 1. joulukuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi: