Mitä oireita muunnos aiheuttaa, mistä uusia variantteja sikiää? Kokosimme kysymyksiä ja vastauksia omikronista

Mikä virusvariantissa mietityttää? Mitä muuta haluaisit tietää koronaviruksesta? Kokosimme yleisön meille lähettämiä kysymyksiä yhteen ja näin asiantuntijat vastasivat. Päivitämme uutista, kun kysymyksiä ja vastauksia tulee lisää.

Lentomatkustajia Helsinki-Vantaan lentokentällä 27.11.2021. Kuvituskuva Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

Uusi virusvariantti omikron herättää paljon kysymyksiä. Haimme vastauksia yleisön lähettämiin kysymyksiin. Vastaajina johtava asiantuntija Carita Savolainen-Kopra ja johtava asiantuntija Jari Jalava Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) , strategiajohtaja Pasi Pohjola sosiaali-ja terveysministeriöstä (STM) sekä ulkoministeriön viestintäosasto.

Päivitämme uutista myös uusilla kysymyksillä ja asiantuntijoiden vastauksilla.

Miksi tämä varianttien ryöppy näin yhtäkkiä? Onko voimakkaasti varioiva virus lähtenyt liikkeelle jostakin alun perin melko äskettäin?

Carita Savolainen-Kopra: Omikron-variantti havaittiin Botswanassa 11.11. ja Etelä-Afrikassa muutama päivä myöhemmin.

Miksi Suomessa menee kaksi viikkoa, että tiedetään, onko omikron vai ei? Monissa maissa testi valmistuu viidessä sekunnissa?

Carita Savolainen-Kopra: Omikron-varianttia voidaan alustavasti epäillä SGTF-PCR-testin perusteella. Tämä PCR on käytössä Suomessa esim. lentokentällä otettujen näytteiden analysoinnissa.

Varianttityypin varmistus vaatii sekvensoinnin. Sekvensointi voidaan toteuttaa ns. Sanger-sekvensoinnilla, jonka tulos valmistuu muutamassa päivässä. Koko genomin sekvensointi vie pidemmän ajan. Omikron-varianttia ei tunnisteta viidessä sekunnissa missään maassa.

Voiko käydä niin, että omikron palauttaa pandemian tavallaan takaisin alkupisteeseen?

Pasi Pohjola: Tätä arviota on nyt vielä hankalaa, sillä varmaa tietoa virusvariantin tartuttavuudesta tai minkälaisen taudinkuvan se aiheuttaa ei vielä ole. Ei ole myöskään tietoa siitä, millä tavalla rokotukset toimivat virusvarianttia vastaan.

Miksi omikron-variantti aiheuttaa maailmanlaajuista huolta? Mikä uhkakuva siihen liittyy?

Pasi Pohjola: Huoli liittyy siihen, että tämä on luokiteltu huolestuttavaksi variantiksi ja tarkempaa tietoa variantista ei ole. Eli tällä hetkellä maailmassa toimitaan enemmänkin riskien välttämiseksi ennen kuin tarkempaa tietoa virusvariantista saadaan.

Kuinka nopeasti omikronista tulee yleisin koronavirustyyppi Suomessa?

Pasi Pohjola: Tätä on mahdotonta arvioida. Aiempien huolestuttavien varianttien osalta kaikki eivät ole merkittävällä tavalla levinneet, esimerkiksi aiemmat Etelä-Afrikan ja Brasilian variantit levisivät lähinnä paikallisesti, mutta ei laajemmin maailmassa. Toisaalta delta-variantti levisi varsin nopeasti.

Onko mahdollista, että omikron tai tuleva variantti onkin "onnenpotku" eli lieviä oireita aiheuttava, helposti leviävä ja laumasuojaa vakavia variantteja vastaan vahvistava?

Carita Savolainen-Kopra: Periaatteessa se on mahdollista, mutta tämän hetkisen tiedon valossa asiaa ei voida vielä tarkemmin arvioida.

Onko etukäteen mahdollista tunnistaa tapoja, joilla se saattaa muuntua, ja näin varautua tarvittaviin rokotteisiin?

Carita Savolainen-Kopra: Tällaista työtä on tehty virusten evoluution ymmärtämiseksi, mutta luonnon ennustaminen on vaikeaa.

Miksi uuden muunnoksen nimi on omikron?

Carita Savolainen-Kopra: WHO:n asiantuntijaryhmä valitsi seuraavan kreikan kielen aakkosen, johon ei liittynyt aiempia mielleyhtymiä.

Toimitus: WHO nimeää uudet havaitut virusmuunnokset (siirryt toiseen palveluun) kreikkalaisten aakkosten mukaan. Lisäksi ne luokitellaan huolta aiheuttaviin variantteihin, Variants of Concern (VOC), tehostetun seurannan alaisiin variantteihin, Variants of Interest (VOI), sekä seurattaviin variantteihin, Variants Under Monitoring (VUM). Huolta aiheuttavia ovat tähän mennessä olleet alfa, beeta, gamma ja delta sekä uusin omikron. Lisäksi tehostetusti seurattavia variantteja ovat olleet lambda ja myy.

Voiko variantti olla tautina lievempi mutta immunisoivampi?

Carita Savolainen-Kopra: Yksinkertaista vastausta on vaikea antaa. Yleensä voimakkaammat oireet tuottavat paremman vasta-ainesuojan. Toisaalta emme vielä täysin tunne immuunisuojan muodostumista, mikä on vasta-ainesuojan rooli ja mitä lisäsuojaa tuo ns. soluvälitteinen immuniteetti.

Liittyykö HIV jotenkin tähän?

Carita Savolainen-Kopra: Periaatteessa se on mahdollista. Omikronin ajatellaan mutaatioprofiilin perusteella voineen kehittyä kroonista infektiota sairastavassa immuunipuutteisessa henkilössä. Esimerkiksi HIV voi aiheuttaa tällaisen immuunipuutoksen. Viruksen syntymekanismia ei varmuudella tunneta.

Mikä on se tärkein tekijä, että näitä uusia variantteja jatkuvasti sikiää?

Carita Savolainen-Kopra: Virusten luontainen ominaisuus muuntua, kun se kiertää väestössä.

Mitkä ovat uuden koronavariantin aiheuttamat oireet?

Carita Savolainen-Kopra: Alustavan tiedon perusteella väsymys, lihaskipu, päänsärky ja kurkun karheus. Tätä ei laajasti vielä tiedetä.

Antavatko nykyiset rokotteet suojan sitä vastaan?

Carita Savolainen-Kopra: Tätä selvitetään laboratoriotutkimuksilla parhaillaan Etelä-Afrikassa ja rokotevalmistajien keskuudessa.

Miksi lentoja estetään Etelä-Afrikasta virusvarianttin vedoten, vaikka variantti löytyy jo monissa Euroopan maissa ja WHO ei suosi lentokieltoja?

Jari Jalava: Ainoastaan eteläisen Afrikan maissa tiedetään maiden sisäistä omikron-virusmuunnoksen leviämistä. Vastaava ei ole raportoitu Euroopan maista. Euroopan maista on toistaiseksi raportoitu ainoastaan matkailuun liittyviä yksittäisiä tapauksia. Lentokiellot voivat kuitenkin laajentua omikron-virusmuunnoksen levitessä edelleen.

Testataanko kaikki maahantulijat?

Jari Jalava: Eteläisen Afrikan maissa (Etelä-Afrikka, Namibia, Botswana, Zimbabwe, Lesotho, Eswatini (Swazimaa), Mosambik ja Malawi.) oleskelleet ohjataan testeihin. Muuten toimitaan tartuntatautilain väliaikaisten sääntöjen mukaisesti.

Pasi Pohjola: Aluehallintovirastojen päätöksin kaikille niille, jotka riskimaista tulevat, tulisi tehdä pakollinen terveystarkastus, eli myös testata maahan tullessa.

Testaustakin ilmeisesti pitäisi roimasti lisätä?

Pasi Pohjola: Testauksen osalta olennaista on nyt kohdentaa testauksia erityisesti niihin, joilla voi olla riski tämän variantin tartuntaan, erityisesti rajoilla tapahtuva testaus. Sen sijaan olennaista testauksen osalta on yleisemmin se, että testausta toteutetaan riittävän laajasti, jotta tartuntaketjuja pystytään tehokkaasti katkaisemaan.

Onko rajojen sulkemisilla tai muilla toimenpiteillä tieteellisesti osoitettu vaikutus varianttien tukahduttamiseen tai hidastamiseen?

Jari Jalava: Rajojen sulkeminen henkilöliikenteeltä täydellisesti heti epidemian alkuvaiheessa on todennäköisesti tehokas toimenpide, jolla voidaan ehkä jopa kokonaan estää mikrobin kulkeutuminen maahan hetkellisesti. Käytännössä tällaista rajojen sulkemista ei voi toteuttaa pitkään. Yksikään maa ei ole nyt käynnissä olevan koronaviruspandemian aikana kyennyt estämään eri virusmuunnosten kulkeutumista alueelleen. Suurin osa maista toteuttaa osittaisen maahantulon rajoittamisen ja erilaisten terveysturvallisuustoimien (testaus, karanteenii ym.) yhdistelmää. Toimilla vähennetään rajan yli maahan tulevia tartuntoja.

Pasi Pohjola: Käytännön kokemukset ovat osoittaneet eri maista, että rajatoimien toteuttamisella pystytään vaikuttamaan matkustuksen kautta tuleviin tartuntoihin. Tieteellisiin tietoihin perustuen THL on mm. arvioinut sitä, millä tavalla rajatestauksella tai rajatestauksella ja sen jälkeen tehtävällä toisella testillä voidaan vähentää matkustukseen liittyvää tartuntariskiä. Eli toimilla voidaan rajata matkustuksen kautta tulevia tartuntoja ja myös variantteja.

Jari Jalava: Näillä toimenpiteillä on merkitystä, jos maan sisällä on vain vähän tartuntoja, mutta sisäisten tartuntojen kasvaessa rajatoimien merkitys vähenee. Suomi toteuttaa omikron-virusmuunnoksen torjuntaa maahantulopisteillä, koska meillä ei ole havaittu virusmuunnoksen leviämistä maan sisällä.

Muuttuuko kasvomaskisuositus FFP2 suuntaan kirurgisten maskien sijaan uuden variantin myötä?

Pasi Pohjola: Olennaista olisi nyt käyttää ylipäänsä kasvomaskeja, mikä on myös ECDC:n ja WHO:n näkemys. Alkuvuodesta ECDC arvioi FFP2 maskien käyttöä väestötasolla ja tieteellisen selvityksen pohjalta totesi, ettei ole perustetta suositella erityisesti FFP2 maskeja.

Tuleeko ulkoministeriö muuttamaan ja/tai kiristämään matkustussuosituksia Euroopassa? Missä tilanteessa?

Ulkoministeriön viestintä: Ulkoministeriön toimivaltaan kuuluvat ainoastaan matkustussuositukset. Päivityksissä huomioidaan THLn suositukset (siirryt toiseen palveluun) koronaviruspandemian osalta sekä maiden yleinen turvallisuustilanne.

Testauksista vastaa Sosiaali- ja terveysministeriö ja THL. Jokainen maa itse päättää, miten he rajoittavat muiden maiden kansalaisten maahantuloa. Eli suomalaisten maahantulo muihin maihin riippuu kyseisten maiden viranomaisten päätöksistä. Ennen matkaa matkailijan tulee itse selvittää kohdemaan maahantulonrajoitukset.

On ollut jo kauan tiedossa, että myös rokotetut saavat tartunnan ja tartuttavat, miksi sitä ei vieläkään tuoda tarpeeksi esille. Miksi koronapassilla pääsee johonkin tilaisuuteen, jossa sitten rokotetut voivat tartuttaa toisilleen koronan.

Pasi Pohjola: Rokotettujen saatuja tartuntoja on tuotu esille joka viikko STM:n ja THL:n koronatilannekatsauksissa torstaisin, eli kyseisissä infoissa on jo syksyn ajan käyty läpi ikäryhmäkohtaisesti mm. rokottamattomien ja rokotettujen ilmaantuvuuksia. Rokotettujen ja rokottamattomien ilmaantuvuus on myös yksi hallituksen hybridistrategian mittareista.

Jos ravintolassa on kaikki rokotettuja koronaa vastaan, niin miksi he pelkäävät, että sinne tulee terve rokottamaton?

Pasi Pohjola:Kaikista suurimmassa riskissä tuossa tilanteessa olisi se, joka rokottamattomana ravintolaan tulee. Rokotettukin voi olla tartuttava ja levittää virusta eteenpäin, jolloin rokottamattomalla on erityinen riski. Toki myös rokotettu voi saada tartunnan ja levittää sitä eteenpäin, vaikka pienemmällä todennäköisyydellä kuin rokottamaton.

Kuinka kauan tämä kaikki vielä kestää?

Pasi Pohjola: Tätä on mahdotonta arvioida, mutta aivan selvää on, että pandemia tulee muuttamaan muotoaan tilanteen edetessä ja tuleva vuosi varmasti tulee olemaan toisenlainen edelliseen verrattuna sen vuoksi, että esimerkiksi kesän ja kevään osalta kausivaihtelun tueksi on myös apuja väestön rokotesuojasta.

Lue lisää: