Itä-Ukrainaan sotimaan lähteneet suomalaiset eivät Suomen lain mukaan välttämättä syyllisty rikokseen – ellei kyse ole terrorismista, sanoo professori

Venäjän johtamissa joukoissa Itä-Ukrainassa taistelevista suomalaisista yksi sanoo sotivansa EU:ta vastaan. Rikosoikeuden professorin mielestä vierastaistelijat voivat muodostaa turvallisuusuhan. Hän perää keskustelua lainsäädännöstä.

Donetskissa propagandatehtävissä toiminut Janus Putkonen haastattelee suomalaista vierastaistelijaa, Petri Viljakaista. Kuva: Kuvakaappaus Janus Putkosen YouTube-kanavalta.

Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio myöntää, että Ylen artikkeli Itä-Ukrainassa Venäjän johtamissa joukoissa toimivista suomalaisista herättää ajatuksia.

– On se aika hurjaa, että suomalaisia taistelee tämänkaltaisissa rajuissa kriiseissä. Kyllähän nämä kaverit jonkinlaisen turvallisuusuhan palatessaan muodostavat, Nuotio sanoo mietteliäänä.

Yle selvitti Venäjän johtamissa joukoissa toimineiden suomalaisten julkisia kirjoituksia. Petri Viljakainen ja nimimerkki “Lauri Karhuovat kertoneet avoimesti taistelleensa Ukrainan hallituksen joukkoja vastaan.

Johan Bäckman kertoi Ylelle värvänneensä taistelijoita Itä-Ukrainaan Suomessa toimivan yhdistyksensä kautta. Janus Putkonen on sen sijaan toiminut propagandatehtävissä Venäjän kontrolloimilla alueilla Itä-Ukrainassa.

Johan Bäckman kertoo värvänneensä suomalaisia Itä-Ukrainaan pyörittämänsä niin sanotun Donetskin "edustuston" kautta. Kuva: Kuvakaappaus Janus Putkosen YouTube-tililtä.

Vierastaistelijaksi lähteminen ei ole rangaistava teko

Suomalaisten toiminta Itä-Ukrainassa on professorin mielestä hyvin ongelmallista. Nuotion mukaan Suomen lainsäädännössä voikin olla aukko, josta olisi hyvä keskustella.

Terrorismiin liittyen monet eri tehtävät on kriminalisoitu: värvääminen, rahoitus, koulutus ja aseellinen toiminta.

Vierastaistelijaksi lähtemistä ei sen sijaan ole kriminalisoitu, ellei ole kyse terrorismista.

– Sillä on valtava merkitys, voidaanko puhua terrorismista vai ei. Terrorismista on olemassa hyvin laaja kriminalisointi. Kun kyseessä on selvästi aseellinen toiminta muissa aseellisissa ryhmittymissä ja yhteyksissä, niin siihen on hirveän vaikea päästä oikeudellisesti kiinni, sanoo Nuotio.

Vierastaistelija saattaa silti rikkoa moniakin Suomen lakeja, kuten sotarikoksiin ja henkeen ja terveyteen liittyviä säädöksiä.

Niiden vieminen oikeuteen on kuitenkin todella hankalaa puutteellisen näytön takia.

– Onhan se erikoista, että aseiden kanssa heiluminen on tavallaan ok, vaikka toiminta hipoo monia pykäliä, mutta ei oikein täytä mitään.

– Tässä on mielestäni kysymys myös siitä, että pitäisikö Suomella olla vastuuta siitä, että meidän ihmiset eskaloivat tällaisia konflikteja eri puolilla maailmaa, Nuotio sanoo.

Hän pohtii, pitääkö suomalaisilla ylipäätään olla oikeus lähteä mukaan tämänkaltaisiin konflikteihin.

Petri Viljakainen taistelee Donbassissa Ukrainan hallituksen joukkoja vastaan. Kesäkuussa hän kertoi, että patruunoita ja aseita riittää. Kuva: Kuvakaappaus Johan Bäckmanin YouTube-kanavalta

Taistelevat EU:ta ja Natoa vastaan

Itä-Ukrainassa toimivat suomalaiset ovat kertoneet erilaisia motiiveja toiminnalleen.

Viljakainen kertoo taistelevansa EU:ta ja Yhdysvaltoja vastaan, koska nämä tukevat Ukrainan hallitusta.

Bäckman perustelee värväystoimintaansa sillä, että suomalaisten osallistuminen taisteluihin “on hyvää harjoitusta Nato-vastaiseen kamppailuun”.

– Tässä ollaan aika lähellä maanpetosrikoksia, kun mennään toisen maan armeijan palvelukseen. Mutta maanpetospykälä aktivoituu vain silloin, jos Suomi on konfliktissa ja on vihollisvaltio. Rauhan aikana ei ole vihollisvaltioita, Nuotio sanoo.

Valtiopetosrikoksissa sen sijaan horjutetaan Suomen poliittista vakautta, Nuotio selventää.

Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio pitää vierastaistelijoita koskevaa lainsäädäntöä osin puutteellisena. Kuva: Antti Lähteenmäki / Yle

Terrorismin sääntely tiukentui USA:n iskujen jälkimainingeissa

Terrorismin ja muun sotilaallisen toiminnan erottelu juontuu kansainvälisestä oikeudesta.

Terrorismi on Nuotion mukaan noussut kansainvälisessä oikeudessa erityisen sääntelyn kohteeksi viime vuosikymmeninä, etenkin terrorijärjestö al-Qaidan Yhdysvaltain iskujen jälkeen.

Muiden konfliktien osalta on pidättäydytty klassisessa sääntelyssä, kuten sotarikoksissa.

Kansainvälisessä humanitaarisessa oikeudessa pyritään rajoittamaan aseellisten selkkausten vaikutuksia: suojelemaan siviilejä ja sotavankeja. Sotiminen ei välttämättä itsessään ole rikos.

Nuotion mukaan tämä terrorismin ja humanitaarisen oikeuden jaottelu voi olla ongelmallinen. Konfliktit ovat muuttuneet ajoista, jolloin kansallisvaltiot sotivat avoimesti toisiaan vastaan.

Tutkijoiden mukaan Venäjä käy Ukrainan vastaista hybridisotaa (siirryt toiseen palveluun)Itä-Ukrainassa.

– Sodan ja rauhan väli ei ole enää aina niin selvä. On olemassa jäätyneitä konflikteja ja palkka-armeijoita, joissa kansallisuudella ei ole väliä.

– Missä raja kulkee, mikä on normaalia sodankäyntiä, mikä terrorismia. Rajanveto on häilyvää.

Rikosoikeuden professori pohtii, onko terrorismiin keskitytty jo liikaa ja sivuutettu muut vierastaistelijat lainsäädäntötyössä.

Ovatko Suomeen palaavat vierastaistelijat turvallisuusuhka?

Vierastaistelijoiden toiminta on Nuotion mielestä huomionarvoista sisäisen turvallisuuden näkökulmasta.

– Tulee mieleen, että kun nämä henkilöt palaavat Suomeen, niin minkälaisia ajatuksia pyörii mielessä. Tiedetään, että nuorten miesten sotiminen jättää jälkensä ja muokkaa toimintatapoja. Uskon, että Suojelupoliisi on kiinnostunut henkilöistä, jotka ovat olleet aseellisessa toiminnassa.

Nuotion mukaan Supolla on valtuudet seurata ja valvoa konfliktialueilta palaavia henkilöitä.

Supo ei kommentoi asiaa Ylelle vedoten vierastaistelijoiden yksityisyydensuojaan. Supon tiedossa on, että Itä-Ukrainassa on ollut suomalaisia.

Sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) ei halunnut kommentoida Ylelle Itä-Ukrainan suomalaisten vierastaistelijoiden toimintaa sisäisen turvallisuuden näkökulmasta.

Nuotion mukaan tämän päivän hybridisodista tehdään tutkimusta, mutta vierastaistelijakysymys ei ole noussut poliittiseen keskusteluun.

– Tällaiset tarinat saavat aikaan tarpeen ainakin keskustella näistä asioista enemmän, toteaa Nuotio.

Valtakunnansyyttäjä ei aloittanut rikostutkintaa

Turvallisuusbloggaaja Marko Enqvist teki tutkintapyynnön Bäckmanin ja Putkosen toiminnasta Ukrainassa jo vuonna 2016.

Valtakunnansyyttäjänvirasto päätti, että koska väitetyt rikokset tapahtuvat Ukrainassa, tutkintavastuu asiassa olisi Ukrainan viranomaisilla, jotka voivat tarvittaessa pyytää virka-apua Suomesta.

Ylen tietojen mukaan kukaan ei tutkinut asiaa.

Koviakin tuomioita Euroopassa

Euroopassa käytännöt vaihtelevat. Tuomioita on langetettu Venäjän puolesta sotineille vierastaistelijoille ainakin Liettuassa, Latviassa, Saksassa ja Britanniassa.

Tšekissä kolme miestä tuomittiin 15 vuoden vankeuteen. Heidän katsottiin osallistuneen "terrorististen tekojen valmisteluun" Ukrainaa vastaan.

Baltian maissa taisteluihin lähtö ilman kohdemaan puolustusministeriön lupaa on kiellettyä.

Suomalaisia vierastaistelijoita on ollut monissa konflikteissa, myös Ukrainan hallituksen joukoissa Itä-Ukrainassa (siirryt toiseen palveluun).

Terrorijärjestö Isisin vastaiseen sotaan Koillis-Syyriassa osallistui ainakin muutama suomalainen.

1990-luvun alussa Marco Casagranden osallistuminen Bosnian sotaan kroaattijoukoissa herätti sotarikosepäilyjä (siirryt toiseen palveluun).

Lue lisää:

Itä-Ukrainan sota on jatkunut jo vuodesta 2014 lähtien. Venäjän tukemien “kapinallisten” joukoissa on näkynyt vuosien varrella myös suomalaisia nimiä. Ylen toimittajat Jessikka Aro ja Antti Kuronen selvittivät neljän suomalaisen kytköksiä konfliktiin. Antti Kuronen kertoo Samille, mitä tiedetään motiiveista lähteä taistelemaan alueelle.