Ankara työvoimapula vaivaa Yhdysvaltoja, Britanniaa, Saksaa ja Ranskaa – jokainen yrittää lievittää ahdinkoa omalla tavallaan

EU:ssa työntekijä on nyt kuningas monella alalla – esimerkiksi Ranskassa avoimia työpaikkoja on liki miljoona. Tilanne on tukala yrityksille, mutta työntekijöille se voi tietää hyvää, arvioi asiantuntija.

Jari Mäkinen kertoo, miksi työvoimapula koettelee nimenomaan Bordeaux'n aluetta Ranskassa.
Jari Mäkinen kertoo, miksi työvoimapula koettelee nimenomaan Bordeaux'n aluetta Ranskassa.

HELSINKI / BORDEAUX. Ranskassa, kuten monessa muussakin EU-maassa, on nyt työnhakijan markkinat. Maassa oli syksyllä noin miljoona avointa työpaikkaa, eniten hotelli- ja ravintola-alalla, kuljetuksessa, rakennusalalla ja hoivatöissä.

Suurin pula on Bretagnessa ja Bordeaux’n alueella, missä paikkoja on avoinna nyt 20 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Bordeaux'ssa suurin tarve on teknologiasektorilla.

– Melkein kaikki rekrytoivat, jotkut haluaisivat palkata jopa tuhansia ihmisiä lähivuosien aikana, sanoo La French Tech Bordeaux’n apulaistoimitusjohtaja Philippe Métayer Ylelle.

– Kilpailu työntekijöistä on maailmanlaajuista, hiljaista taistelua.

Massiivisesti uusia työpaikkoja perustavat digimaailman kansainväliset jättiläiset imevät mukanaan osaajia, mikä heikentää samalla pienempien mahdollisuuksia kasvaa.

– Kun työntekijöistä käydään kisaa, eivät enää pelkät näyttävät toimistotilat riitä, jatkaa Métayer.

– Työssä pitää olla mukavaa, työajoissa joustoa ja työllä pitää olla merkitystä. Etenkään nuorille työ sinällään ei ole enää itsetarkoitus, vaan sen pitää olla sopusoinnussa omien arvojen kanssa.

Palkkojen korotuksia, etätyötä ja oleskelulupaa vailla olevat töihin

Ikäluokkien pieneneminen ja suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle on ollut jo kauan tunnettu ilmiö, mutta koronapandemia näyttää eräissä maissa kiihdyttäneen eläköitymistä ja siten työvoimapulaa.

Politico-lehti kertoi (siirryt toiseen palveluun) lokakuussa kehittyneiden maiden järjestön OECD:n tutkimuksesta, jonka mukaan sen 38 jäsenmaassa oli nyt 20 miljoonaa ihmistä vähemmän töissä kuin ennen pandemiaa. Näistä lähes puolet ei etsikään töitä. Verrattuna vuoteen 2019 OECD-maissa oli kolme miljoonaa nuorta enemmän, jotka eivät olleet töissä tai koulutuksessa.

Otimme selvää, mistä työvoimapula johtuu Yhdysvalloissa, Britanniassa ja Saksassa, ja miten sitä yritetään paikata.

Yhdysvalloissa eläkeikäiset käyttivät tilaisuutensa

Yhdysvalloissa koronapandemia sai aikaan yllättävän seurauksen: työssä olleet, mutta jo eläkkeeseen oikeutetut alkoivat jäädä suurin joukoin eläkkeelle. Näin tekivät erityisesti suuriin ikäluokkiin kuuluvat naiset.

Talouslehti Financial Times kertoi (siirryt toiseen palveluun) marraskuun lopulla, että työssä olevien määrä on nyt neljä miljoonaa ihmistä vähemmän kuin ennen pandemian alkua. Työvoimaan kuuluvien osuus on laskenut lähes kaksi prosenttiyksikköä.

Yhdysvaltain hallinto tuki koronan takia työnsä menettäviä ihmisiä suurilla summilla. Taloustieteilijät ovat arvioineet, että suoraan ihmisille annettu tuki on ollut yksi selittävä tekijä sille, etteivät ihmiset ole palanneet töihin. Eräissä muissa maissa, kuten Suomessa, tuki annettiin yrityksille, jotta nämä kykenivät pitämään kiinni työntekijöistään.

Onko Yhdysvaltain työmarkkinoilla "kitkaa"?

Koronatukien maksaminen lopetettiin syyskuussa. Yhdysvalloissa uskottiin, että pienentyvät tulot saisivat työnsä menettäneet hakeutumaan taas töihin, olihan työpaikkoja taas runsaasti tarjolla. Silti USA:n työmarkkinoilta puuttuu edelleen miljoonia työntekijöitä.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn ekonomisti Sanna Kurronen. Kuva: Arttu Timonen / Yle

Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn ekonomisti Sanna Kurronen arvioi, että Yhdysvalloissa työmarkkinoiden "kitka" vaikuttaa huomattavasti siihen, miten työpaikat ja työntekijät kohtaavat.

Kitkalla Kurronen tarkoittaa sitä, että työntekijät ovat ikään kuin työpaikkojen välissä ja on tekijöitä, jotka hidastavat uuteen työhön siirtymistä.

– On vaikka oltu kotona ja autettu lasten koulutehtävissä tai muutettu vanhempien luo ja jatkettu opintoja. Kestää aina aikansa lopettaa se mitä on tehnyt ja aloittaa uusi.

Kurronen muistuttaa, ettei Yhdysvalloissa ole lomautusjärjestelmää, mikä helpottaisi vanhaan työpaikkaan palaamista. Hän uskoo kuitenkin, että tilanne vähitellen helpottaa.

Financial Timesin mukaan esimerkiksi asuntojen hintojen nousu on mahdollistanut joillekin eläkkeelle jäämisen, kun vanha, arvokkaaksi muuttunut asunto on vaihdettu halvempaan. Lisäksi kahta työtä tekevien määrä on laskenut. Vähentynyt maahanmuutto tuntuu etenkin matalapalkka-aloilla.

Työvoimaa houkutellaan nyt tosissaan

Yhdysvalloissa työnantajat ovat alkaneet jo kilpailla osaavasta työvoimasta ja palkkataso on noussut selvästi. Samaan aikaan tosin inflaatiokin on lähtenyt nousuun.

Työnantajat pyrkivät parantamaan työehtoja muutenkin. Kurronen kertoo työpaikkoihin keskittyvän LinkedIn-palvelun tutkimuksesta, jonka mukaan etätyömahdollisuutta tarjoaviin työpaikkoihin tulee 2,5 kertaa enemmän hakemuksia kuin työpaikkoihin, joissa ei ole etätyömahdollisuutta.

– Etätyö mahdollistaa jopa alemman palkkatason. Näin on esimerkiksi Kalifornian Piilaaksossa, jossa vuokrat ovat huimaavia. Jos työn voi tehdä muualla, ei tarvitse niin suurta palkkaa, Kurronen kertoo.

Työstä pois jääneillä ei ole paniikkia etsiä heti uutta työtä, vaan ihmiset katsovat rauhassa, minkä työn ottaisivat vastaan.

Britanniassa brexit toi kaksinkertaisen ongelman

Britanniassa koronapandemia sattui samaan aikaan maan EU-eron, brexitin kanssa. Kuten Yhdysvalloissa, Britanniassakin on havaittu paljon eläköitymistä.

Eläkkeelle ovat jääneet varsinkin yli 60-vuotiaat naiset, jotka ovat olleet työssään paljon tekemisissä ihmisten kanssa, eli koronan uhka osaltaan vaikuttaa eläkepäätökseen, kertoo Sanna Kurronen.

Britannian EU-ero on ajanut paljon ulkomaalaistyövoimaa pois Britanniasta, mutta samaan aikaan lisännyt työvoiman tarvetta, Kurronen toteaa. Vientiyrityksissä on nyt menossa brexitin "alkusähläys", kun ne joutuvat opettelemaan esimerkiksi tulliselvitysten tekoa.

Kurronen uskoo, että firmat oppivat aikanaan hoitamaan byrokratiansa, mutta työvoiman lisätarve kestää kauan.

Mielenosoitus siivoojien oikeuksien puolesta Lontoossa marraskuussa 2021. Britannian työmarkkinoita ei ole juurikaan säädelty, minkä seurauksena työpaikkoja on ollut paljon, mutta ne ovat olleet heikosti palkattuja. Kuva: Belinda Ciao / AOP

Palkat kovassa nousussa

Britanniassa palkat ovat jo nousseet vuositasolla kuusi prosenttia, mikä on 2000-luvulle poikkeuksellista, Kurronen kertoo. Samaan aikaan tosin inflaatiokin on noussut, joten reaalitasolla palkkojen nousu ei ole samaa luokkaa.

Työnantajat ovat myös heränneet parantamaan työoloja esimerkiksi suurissa vaikeuksissa olevalla kuljetusalalla. Työehdot olivat kuljetustöissä aiemmin kehnot ja korona heikensi niitä entisestään.

64-vuotias kuorma-autokuski kertoo Financial Timesille, kuinka koronan takia yleiset vessat ja tienvarren burgeripaikat suljettiin, "ettei enää saanut edes lämmintä juotavaa".

Romanialainen kuljetusalan työntekijä pitää taukoa Britannian Folkestonessa helmikuussa 2019. Kuva: Neil Hall / EPA / AOP

Britannian johdolla on suuri työ täyttää suuri työvoima-aukko, sillä ulkomaalaisia työntekijöitä poistuu maasta edelleen. Britanniassa oli ennen brexitiä ja koronaa suuri määrä työntekijöitä esimerkiksi Itä-Euroopasta. Heitä on vaikeaa saada takaisin Britanniaan, sillä myös Itä-Euroopassa on nyt työvoiman tarvetta.

Saksa haluaa 400 000 maahanmuuttajaa vuodessa

Saksassa työvoimapula liittyy erityisesti ikääntyvään väestöön. Maassa on ollut piilevää työvoimapulaa jo kauan, mutta pandemian aikana tilanne kärjistyi.

Kurrosen mukaan työmarkkinoilta ovat poistunut varsinkin parhaassa työiässä olevia naisia.

– Ensimmäinen selitys, mikä tulee mieleen on perhevastuiden lisääntyminen. Naiset yleensä joustavat, kun kotitöiden määrä lisääntyy.

Saksan liittovaltion työvoimatoimisto arvioi, että maasta puuttuu 1,2 miljoonaa työntekijää, mutta todellinen tarve on vielä suurempi. Eniten tarvitaan sosiaali- ja terveysalan, rakennusalan ja kuljetusalan työntekijöitä, kertoo Suomen Berliinin-lähetystö sähköpostitse Ylelle.

Rakennustyöntekijä puristaa kadulle hatustaan hikeä aurinkoisena päivänä Berliinin Bernauerstrassella. Kuva: Alexander Becher / AOP

Työvoimavirasto arvioi, että vuositasolla maa tarvitsisi 400 000 maahanmuuttajaa, jotta pahin työvoimapula tulisi katettua. Erityisesti toivotaan koulutettua työvoimaa.

Myös kielteisen oleskeluluvan saaneet töihin

Saksan uusi hallitus aikoo tehostaa koulutusmahdollisuuksia, jotta osaavaa työvoimaa saataisiin lisää. Myös naisia kannustetaan osallistumaan työmarkkinoille.

Maahanmuuttoa pyritään lisäämään monin keinoin. Ulkomaalaisille luodaan pisteytykseen perustuvia järjestelmiä, jotka helpottavat Saksaan töihin pääsyä eri aloille.

Saksaan kotoutuneita, mutta vailla oleskelulupaa olevia maahanmuuttajia yritetään saada työvoiman piiriin. Esimerkiksi lyhyet ulkomailla oleskelut eivät tulevaisuudessa johtaisi oleskeluluvan peruuttamiseen.

Berliinissä valmistettiin currywurstia elokuussa 2019. Kuva: Hayoung Jeon EPA / AOP

Väliaikaisen oleskelun salliminen eli niin kutsuttu Duldung [suom. sietäminen, suvaitseminen] laajenee. Duldung koskee esimerkiksi maahanmuuttajia, joille ei ole myönnetty pakolaisasemaa, mutta joita ei voi palauttaa kotimaahan. Duldung-periaatteella Saksassa asui Focus-lehden mukaan (siirryt toiseen palveluun) viime vuonna noin 200 000 ihmistä.

Hyvin kotoutuneet nuoret voisivat saada oleskeluluvan jo kolmen vuoden oleskelun jälkeen ja perheenyhdistämistä helpotetaan.

Tämän lisäksi ensi vuoden alusta kaikki Saksassa viisi vuotta asuneet henkilöt, jotka eivät ole syyllistyneet rikoksiin ja jotka sitoutuvat yhteiskunnan demokraattisiin perusarvoihin, saavat oleskeluluvan vuoden koeajalla.

Vierastyöläisinä Saksaan muuttaneiden henkilöiden perheenjäsenten kansalaisuuden saamista halutaan helpottaa madaltamalla kielitaitovaatimusta.

Työvoimapulasta hyötyä?

Pula työntekijöistä haittaa yritysten toimintaa, mutta sillä voi olla myös paljon myönteisiä vaikutuksia.

Sanna Kurronen arvelee tuottavuuden paranevan, kun yritykset oppivat toimimaan pienemmällä työvoimalla.

Työvoimapulasta kärsivälle alalle hakeutuva koulutettu työntekijä on nyt työmarkkinoilla kuningas. Hän voi odottaa palkkatason nousevan ja työehtojen paranevan, kun työnantajat kilpailevat hänestä. Työnantajien on opittava rekrytoimaan myös sellaista työvoimaa, joka ei täysin ole heidän toiveidensa mukaista.

Rakennustyömaa Los Angelesissa lokakuussa 2021. Kuva: Irfan Khan / Los Angeles Times

Onko työvoimapulasta hyötyä vai haittaa? Voit keskustella aiheesta 10.12. kello 23:een asti.

Lue lisää: