Yle haastatteli Libyaan juuttunutta siirtolaista, joka onnistui pakenemaan vankeudesta: "Pidätettyjä kidutettiin ja tapettiin"

Libya on pysäyttänyt Välimerellä tänä vuonna kaksi ja puoli kertaa enemmän siirtolaisia kuin viime vuonna. Kiinni jääneet suljetaan pidätyskeskuksiin, joissa siirtolaisia kohdellaan raa'asti.

Afrikkalaisia siirtolaisia on paennut pidätyskeskuksesta Tripolissa.
Afrikkalaisia siirtolaisia on paennut pidätyskeskuksesta Tripolissa.

Libyan pääkaupungin Tripolin kaduilla on hiljaista, vain koirien haukuntaa kuuluu jostain kaukaa.

Kello on puoli viisi aamulla lauantaina 9. lokakuuta. Hämärästä yöstä ilmestyy kymmenittäin siirtolaisia, joiden kerrotaan paenneen pahamaineisesta Al-Mabanin pidätyskeskuksesta.

Sudanilainen Hassan Zakaria kävelee heitä vastaan, kuvaa kohtaamiset kännykällään ja lähettää myöhemmin videonsa Ylelle.

Yle ei ole voinut vahvistaa Zakarian videoiden tapahtuma-aikoja ja paikkoja riippumattomasta lähteestä, mutta joukkopaosta raportoitiin tuoreeltaan laajasti, myös Yle Uutisissa.

Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n edustajan mukaan libyalaiset vartijat ampuivat kuusi siirtolaista. Monet siirtolaiset käyttivät hyväkseen kaoottista tilannetta ja pakenivat pidätyskeskuksesta.

Kun siirtolaiset leiriytyivät kadulle, YK:n pakolaisjärjestö UNHCR lopetti toimintansa viereisessä rakennuksessa. Kuva: David Yambio

Zakaria ohjaa vaitonaiset pakenijat kadun varteen kyhättyyn leiriin, jossa on hänen mukaansa yli 3 000 ihmistä. Se on syntynyt YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n rakennuksen viereen.

Saharan eteläpuolisesta Afrikasta ja Lähi-idästä saapuneet siirtolaiset yrittävät nukkua pressujen, muovien ja vilttien alla läpi viileän talven.

He haluavat YK:lta apua (siirryt toiseen palveluun) päästäkseen mahdollisimman pian pois Libyasta. Sitä odotellessa he hakevat myös perustoimeentuloa ja suojaa rasistisilta hyökkäyksiltä Libyassa.

Libya on afrikkalaisille siirtolaisille tärkeä portti Eurooppaan. Välimeren ylitys on kuitenkin vaikeaa, kallista ja vaarallista, joten yhä useampi heistä juuttuu Libyaan vuosien ajaksi.

Tänä vuonna Libyan rannikkovartiosto on poiminut Välimereltä noin 30 000 siirtolaista (siirryt toiseen palveluun) ja palauttanut heidät takaisin Libyaan. Se on yli kaksi ja puoli kertaa enemmän kuin viime vuonna.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on rekisteröinyt Libyassa reilut 45 000 turvapaikanhakijaa, mutta yhteensä YK arvioi (siirryt toiseen palveluun) maassa olevan kaikkiaan noin 600 000 siirtolaista. Moni heistä haluaisi nyt pois, minne tahansa muualle.

Kuvaajan mukaan siirtolaiset eivät ole päässeet pesemään vaatteitaan kahteen kuukauteen. Kuva: David Yambio

Ihmissalakuljettajat myivät venekyydin 400–500 eurolla

Kohtalotovereitaan auttanut Zakaria on itsekin turvallista elämää etsivä siirtolainen, jonka kotiseudulla Etelä-Kordofanin osavaltiossa Sudanissa alettiin sotia vuonna 2011.

Zakaria kertoo Ylelle, että hänen kotitaloaan tulitettiin kranaateilla. Kaksi hänen veljeään kuoli.

– Tulituksen jälkeen yritimme paeta. Ihmisiä teloitettiin summittaisesti, Zakaria kertoo.

Nuba-vähemmistökansaan kuuluvana hänellä ei mielestään olisi koulutus- eikä uramahdollisuuksia Sudanissa edes rauhan aikana.

Kuva: Harri Vähäkangas / Yle

Zakaria saapui Libyaan kolme vuotta sitten, mutta joutui pian keskelle Libyan sisällissotaa. Nyt Libyassa on aselepo, mutta taisteluiden pelätään leimahtavan uudelleen.

Zakaria kertoo, että hän on yrittänyt päästä veneellä Eurooppaan kahdesti viime ja toissa vuonna. Ihmissalakuljettajat veloittivat venekyydeistä 400 ja 500 euroa, mikä yhteensä vastaa Sudanissa keskimääräistä vuosipalkkaa.

Molemmilla kerroilla Libyan rannikkovartiosto pysäytti veneen ja palautti siirtolaiset takaisin.

Ensimmäisellä kerralla Zakaria onnistui pakenemaan, kun rannikkovartioston vene toi hänet laiturille. Toisella kerralla hän joutui viikoksi pidätyskeskukseen, mutta eräs upseeri vapautti hänet pientä työurakkaa vastaan.

– Nyt haluaisin mihin tahansa turvalliseen maahan. Ei sen tarvitsisi olla Euroopassa, Zakaria sanoo.

Siirtolaisten mukaan harvalla on enää varaa hankkia ruokaa. Kuva: David Yambio

Turvapaikanhakijat protestoivat YK:n hitautta vastaan

Libyaan juuttunut Zakaria on sinnitellyt hengissä tekemällä satunnaisia työkeikkoja kaupoissa, rakennustyömailla ja sisustussuunnittelijana. Siirtotyöläisille maksetaan yleensä 10–20 euroa päivässä.

Lokakuun alun jälkeen Zakaria on tosin ollut työttömänä. Hän keskittyy kertomaan siirtolaisten ahdingosta maailmalle sosiaalisen median kautta (siirryt toiseen palveluun).

Zakarialla on varaa yhteen ateriaan päivässä. Hän asuu kadulla pakolaisjärjestö UNHCR:n palvelukeskuksen edessä. Tuhannet siirtolaiset leiriytyivät sinne lokakuun alussa protestoidakseen sitä vastaan, ettei heidän tilanteensa kiinnosta maailmaa eikä YK järjestä heille apua riittävän nopeasti.

Levottomuuksien takia UNHCR sulki keskuksen, mutta protestileiri on ollut paikallaan jo kaksi kuukautta.

Afrikkalaiset siirtolaiset osoittavat mieltä YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n rakennuksen edessä Tripolissa marraskuussa.

Mielenilmaus alkoi sen jälkeen kun Libyan turvallisuusjoukot pidättivät (siirryt toiseen palveluun) Tripolin kaduilta kovin ottein ainakin 4 000 siirtolaista. YK:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) siirtolaisia hakattiin ja ammuttiin. Pidätetyt teljettiin pahamaineisiin pidätyskeskuksiin.

Yle haastatteli uhria: Pidätyskeskuksessa kidutettiin ja tapettiin siirtolaisia

Libyan viranomaisten silmissä muualta Afrikasta ja Lähi-idästä saapuneet ovat ylittäneet rajan luvattomasti, ja heidät voidaan maan lain mukaan sulkea pidätyskeskuksiin (siirryt toiseen palveluun) vaikka kuinka pitkäksi aikaa.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin raportin (siirryt toiseen palveluun) mukaan pidätyskeskukset ovat täpötäysiä, ja kohtelu niissä on kaikin puolin raakaa.

Raportin mukaan pidätyskeskuksissa siirtolaisia pahoinpidellään ja raiskataan. Raportissa kerrotaan myös sähköshokeista ja kidutuksesta. Pidätetyillä teetetään pakkotyötä.

Ylen haastattelema nuori eteläsudanilainen siirtolainen David Yambio kertoo, että vuonna 2019 hän joutui epäonnistuneen venematkan jälkeen Karareemin pidätyskeskukseen Misratan kaupungissa, 200 kilometriä Tripolista itään.

– Se oli eräänlainen helvetti. Pidätettyjä kidutettiin ja tapettiin, Yambio kertoo.

Yambio kertoo saaneensa juomavettä vain vessanpöntöstä. Monet sairastuivat vakavasti.

– Sairaat jätettiin kuolemaan kuin eläimet, Yambio muistelee.

Libyassa on tarkoitus pitää jouluaattona vaalit, mikä on kiristänyt tilannetta. Maassa pelätään sisällissodan puhkeavan uudelleen. Kuva: David Yambio

Vangit lahjoivat vartijan salakuljettamaan sahan

Yambio kertoo, että hän yritti paeta vangittujen toveriensa kanssa, mutta ensimmäinen pakoyritys päättyi kolmen karkurin ampumiseen.

Myöhemmin Yambio ja hänen toverinsa lahjoivat 200 eurolla yhden vartijoista salakuljettamaan heille sahanterän. Se oli katkaistu neljään osaan ja piilotettu shampoopulloon.

Pidätetyt sahasivat vähitellen vessan ikkunan kaltereita poikki. Valvontakameroiden takia sahaa pystyi käyttämään vain sähkökatkojen aikana.

Pakenijoiden perään ammuttiin, mutta he selvisivät. Piinaa pidätyskeskuksessa oli kestänyt seitsemän kuukautta.

– Se oli taistelu vapaudesta. Kuolema tai orjuus, Yambio sanoo.

Koska riskinä oli tulla ammutuksi, vain osa pidätetyistä uskalsi edes yrittää pakoon ikkunan kautta.

Yle haastatteli siirtolaisia puhelimitse ja sosiaalisen median kautta. Yle ei ole saanut riippumatonta vahvistusta Yambion pakotarinalle, mutta hän on kertonut paostaan aiemmin Al-Jazeera-mediayhtiölle (siirryt toiseen palveluun).

Sittemmin Karareemin pidätyskeskus suljettiin, mutta loput pidätetyt vain siirrettiin muualle yhtä epäinhimillisiin oloihin (siirryt toiseen palveluun). Lisäksi Libyassa epäillään olevan lukuisia salaisia pidätyskeskuksia (siirryt toiseen palveluun), joista ei tiedetä mitään.

Pidätyskeskuksista voi päästä vapaaksi, jos pidätetyn sukulaiset keräävät riittävän suuret lunnaat (siirryt toiseen palveluun).

Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan siirtolaisten kohtelu Libyassa on rikos ihmisyyttä vastaan (siirryt toiseen palveluun). Samaa epäillään tuoreessa YK:n tutkimusraportissa (siirryt toiseen palveluun).

Lapset näyttävät käsillään, että siirtolaiset joutuvat Libyassa pidätetyiksi. Kuva: David Yambio

Eurooppa on ulkoistanut siirtolaisten käännytyksen Libyalle

Eurooppa ei ole osaton siirtolaisten kovaan kohteluun Libyassa. EU-maat ovat jättäneet (siirryt toiseen palveluun) siirtolaisten pelastamisen merestä kansalaisjärjestöjen harteille (siirryt toiseen palveluun).

Euroopan ihmisoikeustuomistuin päätti vuonna 2012 (siirryt toiseen palveluun), että Italia loukkasi siirtolaisten ihmisoikeuksia kun se palautti siirtolaisia pakolla Libyaan. Sittemmin sama likainen työ on ulkoistettu Libyalle (siirryt toiseen palveluun).

EU:n etelärajan vartijalla Italialla on Libyan kanssa sopimus laittoman siirtolaisuuden rajoittamisesta (siirryt toiseen palveluun). Sen myötä Libya saa Euroopalta rahaa siitä, että jarruttaa parhaansa mukaan siirtolaisten pääsyä Eurooppaan.

EU on hankkinut kalustoa (siirryt toiseen palveluun) Libyan rannikkovartiostolle. Välimeren yllä partioivat myös Euroopan raja- ja merivartioviraston Frontexin koneet. Niiden on raportoitu toimittavan tietoja (siirryt toiseen palveluun) siirtolaisten veneistä Libyan rannikkovartiostolle, joka pakottaa siirtolaiset takaisin Libyaan (siirryt toiseen palveluun).

Kaikkiaan EU on tukenut Libyaa viime vuosina 700 miljoonalla eurolla (siirryt toiseen palveluun), josta yli 300 miljoonaa on tarkoitettu siirtolaisuuden hallintaan (siirryt toiseen palveluun). Uutistoimisto AP:n tutkimuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) Libyan puolisotilaalliset joukot siivilöivät merkittävän osan avusta itselleen.

Kadulla alkaa olla kylmä, sillä Tripolissa yölämpötila on laskenut noin kymmeneen asteeseen. Kuva: David Yambio

Tutkija: Libya saatava taloudellisesti jaloilleen

Tutkijan mielestä siirtolaisten kohtelu Libyassa on iso ongelmavyyhti, johon ei ole helppoja ratkaisuja.

– Pitkällä tähtäimellä ratkaisu olisi saada Libya taloudellisesti jaloilleen, jolloin siirtolaisille löytyisi työtä, sanoo Libyaan erikoistunut tutkija Claudia Gazzini Ylen puhelinhaastattelussa.

Italialainen Gazzini työskentelee kansainväliselle International Crisis Group -ajatushautomolle.

Gazzinin mukaan yleisen mielipiteen takia ei ole realistista odottaa, että eurooppalaiset poliitikot ottaisivat Libyaan juuttuneet siirtolaiset avosylin vastaan. Pitäisi siis yrittää parantaa heidän kohteluaan Libyassa.

YK:n mielestä Libya ei ole siirtolaisille turvallinen maa, joten se pyrkii löytämään maita, jotka ottaisivat siirtolaisia vastaan laillista tietä. Työ etenee hitaasti.

Turvapaikanhakijoita Tripolin lentokentällä odottamassa YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n evakuointilentoa Italiaan 25. marraskuuta. Kuva: Tarik Argaz / UNHCR

Marraskuussa YK:n pakolaisjärjestö UNHCR lennätti turvapaikanhakijoita Nigeriin ja Italiaan. Keskiviikkona lähti evakuointilento Kanadaan, lauantaina on määrä lentää Ruotsiin ja ensi viikolla Ruandaan.

Vuodesta 2017 lähtien UNHCR on kuljettanut Libyasta lähes 7 000 afrikkalaista ja Lähi-idästä kotoisin olevaa siirtolaista muihin maihin.

Monelle evakuointitarjous tulee kuitenkin liian myöhään.

Ylelle lähettämällään videolla Hassan Zakaria etsi tuloksetta miestä, jota oli ammuttu sen jälkeen kun hän oli paennut Al-Mabanin pidätyskeskuksesta.

Hänet löydettiin vasta päivän valjettua, kuolleena kadulta.

Vielä paljon enemmän siirtolaisia kuolee Välimerellä – pelkästään tämän vuoden kuluessa hukkuneita on YK:n arvion mukaan yli 1 600 (siirryt toiseen palveluun).

Lue lisää: