Pohjalaislääkäri opetteli suomen potilastyössä, mutta ei suosittele samaa kaikille: "Olen aina pitänyt itseni haastamisesta"

Hämmentäviäkin tilanteita syntyi, kun ruotsinkielisestä kylästä kotoisin oleva Tomas Björk hoiti potilaita ensimmäisessä suomenkielisessä työpaikassaan. Nyt hän on joustavasti kaksikielinen. Kielitaito on hoitotyössä tärkeä, mutta aina yhteistä kieltä ei löydy.

Sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten päivystysalueen ylilääkäri Tomas Björk.
Kuvaus ja editointi Juha Kemppainen.

Potilas oli purskahtaa itkuun, kun Tomas Björk kertoi joutuvansa lähettämään tämän silmälääkäriin, sillä näki tämän silmänpohjissa vain vilustuksen.

Onneksi potilas halusi kuulla uudestaan, mitä silmässä oikein näkyi.

– Selitin taas ihan pokkana, että vilustus. Sitten muistui mieleen, että oikea sana onkin vilahdus! muistelee Tomas Björk.

Hän selitti, että silmälääkäri tarvitaan laajentamaan mustuaista, jotta silmänpohja näkyy kunnolla. Potilas rauhoittui, ja käynti päättyi onnellisesti.

Lähes kokonaan ruotsinkielinen Björk oli tuolloin ottanut vastaan työn suomenkielisen Kälviän terveysaseman lääkärinä. Nykyään hän on sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten päivystysalueen ylilääkäri Kokkolassa, jossa työpäivien pääkieli on suomi.

Kylmään veteen Björk hyppäsi aikanaan tarkoituksella, sillä hän pitää haasteista.

Koulussa opittu suomi unohtui käytön puutteessa

Pohjanmaalla Pedersören Kolpin kylässä noin 98 prosenttia asukkaista puhuu ruotsia. Siellä Tomas Björk syntyi ja kasvoi. Suomen- ja ruotsinkieliset puhuivat keskenään kukin omaa kieltään, joten käytännön kielikylpy jäi saamatta ja oppi koulusuomen varaan.

Lääkärin opinnot Uumajassa eivät kielitaitoa parantaneet, ja vielä ensimmäiset työvuotensa Pietarsaaressa Björk pärjäsi pitkälti ruotsilla. Mielessä muhi kuitenkin ajatus muutoksesta ja sen vuoksi mies otti vastaan viran Kälviältä.

– Ajattelin myös, että haluan oppia suomen kunnolla, sanoo Björk.

Tuoreimman tilaston mukaan Suomessa työskentelevistä lääkäreistä 87 prosentin äidinkieli on suomi ja vain runsaan 4 prosentin ruotsi.

Äidinkieli ei tietenkään anna kokonaiskuvaa siitä, mitä kieliä ihminen osaa. Terveydenhuollon ammattilaisilta vaaditaan tehtävien edellyttämää kielitaitoa joko suomen tai ruotsin kielessä - ei siis molemmissa. Sama vaatimus kohdistuu ulkomailla koulutettuihin.

Terveydenhuoltolain mukaan kaksikielisissä kunnissa palvelut pitää kuitenkin järjestää niin, että potilas saa palvelun valitsemallaan kielellä. Työnantaja voi siis vaatia lääkäriltä kummankin kotimaisen kielen taitoa, sillä vastuu lääkärin kielitaidosta on viime kädessä työnantajalla.

Sairaala ei ole kaikkien mieleen, mutta Tomas Björkille se on työpaikka, jossa tunne on jopa kotoisa. Kuva: Juha Kemppainen / Yle

Sanakirja tukena pöytälaatikossa

Alku Kälviällä oli odotetun vaikea ja töihin meno jännitti Tomas Björkiä aluksi joka aamu. Hän muistutti itseään siitä, että oli ennenkin selvinnyt tiukoista paikoista laittamalla itsensä likoon ja yrittämällä parhaansa.

– Olin päättäväinen: tämänkin minä opin, sanoo Björk.

Potilaat ottivat suomea hapuilevan lääkärin vastaan lämpimästi ja auttoivat sanojen löytämisessä. Eivätkä nauraneet, vaikka suusta pääsi sammakoitakin.

– Sanakirja oli pöytälaatikossa koko ajan. Mutta mitä enemmän tein töitä, sitä vähemmän tarvitsin sitä.

Björk ei silti suosittele kaikille samanlaista rysäystä, vaan myöntää että aika oli aluksi raskasta.

Koulussa opittu suomi alkoi kuitenkin palata mieleen melko nopeasti ja hiljalleen alkoi luistaa myös small talk.

Nykyään Björk tuntee itsensä lähes kaksikieliseksi. Hän osaa puhua suomeksi myös tunteista, kohdata omaisia ja osallistua kahvipöytäkeskusteluihin. Kun väsyttää, suomi on enemmän hakusessa.

Kielenvaihto vaatii silti aivojen kääntämistä eri moodiin. Sen huomaa siitä, että puhuttuaan koko päivän suomea töissä Björk löytää kotona sanoja paremmin suomeksi kuin äidinkielellään.

Kielitaitovaatimus kiristymässä osittain ensi vuonna

Lääkärien kynnys käyttää muita kieliä on ylilääkäri Tomas Björkin kokemuksen mukaan matala. Moni yrittää – ja puhuu paremmin kuin itse uskookaan.

– Eikä kukaan potilas ole vaatinut täydellisyyttä kieliasioissa, sanoo Björk.

Euroopan talousalueen ulkopuolella koulutuksensa saaneiden lääkärien kielitaitovaatimus kiristyy ensi vuoden alussa. Nämä lääkärit käyvät ennen laillistamista läpi Tampereen yliopiston järjestämän kolmiportaisen kuulustelun, jossa vaaditaan jatkossa parempaa kielitaitoa kuin laki edellyttää.

Ammattioikeutta koskevan lainsäädännön mukaan lääkäreiltä vaaditaan B1-tason kielitaitoa eli käytännössä sitä, että lääkäri hallitsee arkisiin tilanteisiin liittyvää sanastoa ja ymmärtää selkeää, yleiskielistä puhetta.

Tampereen yliopisto päätti syksyllä, että potilastenttiin tulevien on hallittava vaativampi B2-taso, sillä heikko kielitaito on johtanut tilanteisiin, joissa potilas ja lääkäri eivät ymmärrä toisiaan tarpeeksi hyvin.

Tomas Björkin mielestä on hyvin tärkeää, että potilas saa hoitoa äidinkielellään. Todella kriittisissä tilanteissa kieli on hänestä silti toissijainen: tärkeintä on pelastaa potilas – millä kielellä tahansa.

Tarvittaessa yhteinen kieli haetaan tulkin avulla, vaikka etäyhteydellä. Joskus päivystykseen tulee myös potilaita, joiden kieltä henkilöstö ei edes tunnista. Silloin on pakko turvautua elekieleen ja jopa kuvakortteihin, joiden avulla yritetään selvittää, mikä potilasta vaivaa.

Korteissa on kuvattuna yleisiä kipuja sekä tutkimus- ja hoitomuotoja. Kuva: Juha Kemppainen / Yle

Päätös uravalinnasta syntyi lapsena sairaalasängyssä

Lääkäriksi Tomas Björk päätti ryhtyä 11-vuotiaana jouduttuaan liikenneonnettomuuteen ja vietettyään viikon sairaalassa. Hoitava lääkäri jäi mieleen kilttinä isähahmona ja pieni potilas päätti olla isona juuri samanlainen.

– Ehkä se oli vähän lapsellinen ajatus, mutta pidin kiinni siitä. Tein valintoja, jotka mahdollistaisivat lääkärin uran. Ja sillä tiellä olen.

Kielihaaste ei jäänyt Björkillä viimeiseksi, vaan hän lähti Kälviältä päivystyksen vastuulääkäriksi Kokkolan pääterveysasemalle, sieltä keskussairaalaan eri tehtäviin ja lopulta erikoistumaan akuuttilääketieteeseen. Valmistuttuaan hän otti vastaan nykyisen virkansa päivystysalueen ylilääkärinä.

Eikä itsensä haastaminen rajoitu työaikaan. Tomas Björk harrastaa metsätöiden lisäksi urheilua lähes kaikissa muodoissa. Tavoitteena on olla joka päivä vähän parempi kuin eilen.

Asenne on vienyt miehen potilaaksi aikuisiälläkin, sillä luut eivät ole kestäneet kaikkia lajeja.

– Olenkin antanut itselleni maastopyöräilyssä elinikäisen kilpailukiellon, koska tykkään liikaa kilpailun tuomasta haasteesta, nauraa Björk.

Potilaana hän on tavannut myöhemminkin samanlaisia lääkäreitä kuin sen, joka määritti 11-vuotiaan Tomaksen uravalinnan.

– Itse yritän olla lämmin ja sydämellinen lääkäri. Olen ilokseni huomannut, että muutkin kollegat ovat potilaita kohtaan sydämellisiä ja kilttejä. Se tuntuu erittäin hyvältä.

Aiheesta voi keskustella sunnuntaihin 5.12. klo 22 saakka.