Analyysi: Omikron toi esiin kuilun globaalissa rokotustahdissa – lääkeyhtiöitä on helppo syyttää, mutta rikkaiden maiden on katsottava peiliin

Pandemia pitkittyy, kun globaali suoja puuttuu. Lääkeyhtiöitä on helppo syyttää ahneudesta, mutta harva on kuitenkaan valmis luopumaan omista rokote-eristään, taloustoimittaja Elli-Alina Hiilamo kirjoittaa analyysissään.

Toisin kuin monessa muussa Afrikan maassa, Etelä-Afrikassa ei ole pulaa rokotteista. Ongelmaksi on muodostunut, etteivät ihmiset ole halukkaita ottamaan rokotetta. Kuvassa sairaanhoitaja Salome Nkoana Tembisan sairaalassa lähellä Johannesburgia. Kuva: Guillem Sartorio / AFP

Se tapahtui, mistä varoitettiin.

Kun eteläisestä Afrikasta alkoi viime viikolla tulla tietoja nopeasti leviävästä uudesta virusmuunnoksesta, ei voinut olla kovin yllättynyt.

Asiantuntijat ovat painottaneet jo ennen omikronia (siirryt toiseen palveluun), että alhainen rokotuskattavuus köyhissä maissa on riski myös rikkaille maille. Kun globaalia rokotekattavuutta ei ole, virusmuunnosten riski kasvaa. Kukaan ei ole turvassa, ennen kuin kaikki ovat, Maailman terveysjärjestö WHO on toistuvasti varoittanut (siirryt toiseen palveluun).

Tästä huolimatta globaalin rokotekattavuuden saavuttamisessa on epäonnistuttu ja pahasti. Rikkaat maat ovat rohmunneet rokotteita eikä niiden nykytuotanto riitä koko maailman tarpeisiin. Matalan tulotason maissa yhden rokotteen on saanut noin kuusi prosenttia väestöstä, kun rikkaissa maissa noin 68 prosenttia on saanut kaksi rokoteannosta.

Yhdeksi ratkaisuksi on esitetty rokotteiden patenttien rikkomista. Ajatuksena on, että rokotteiden saatavuus paranee, jos mikä tahansa tuotantoon kykenevä taho voisi alkaa valmistaa esimerkiksi Pfizerin ja Biontechin rokotetta ilman yhtiöiden lupaa.

Maailman kauppajärjestö WTO:ssa käsitellään tällaista esitystä, jonka Intia ja Etelä-Afrikka tekivät jo viime vuonna. Sitä tukee joukko WTO:n jäsenmaita. Ne vaativat, ettei useita immateriaalioikeuksia koskevan sopimuksen kohtia tilapäisesti noudateta koronarokotteiden ja muun muassa koronalääkkeiden sekä niiden valmistuksen osalta.

Esitys on taas saanut uutta nostetta. Osin siksi, että WTO:n jäsenten oli tarkoitus käsitellä asiaa kasvotusten tällä viikolla. Kokous peruttiin virustilanteen takia. Tiistaina WTO kuitenkin tiedotti, että jäsenmaat ovat halukkaita jatkamaan neuvotteluja patenttikysymyksestä ja löytämään asiassa yhteisymmärryksen.

Monen järjestön mukaan Suomen ja EU:n on tuettava aloitetta. Esimerkiksi Amnesty syyttää (siirryt toiseen palveluun) lääkeyhtiöitä ahneudesta ja ihmisoikeusoikeusvelvoitteen laiminlyönnistä.

Lääkeyhtiöitä on helppo syyttää.

Niille pandemia on kultakaivos. Se on antanut tilaisuuden korostaa lääketeollisuuden hyödyllisyyttä ja nopeaa reagointikykyä. Rokotteet ovat myös tuoneet yhtiöille taloudellista hyötyä. Financial Times -lehden mukaan (siirryt toiseen palveluun) rokote on tietänyt yhdysvaltaislääkejätti Pfizerille ennätyksellisiä myyntilukuja. Pfizer ennakoi, että tänä vuonna yhtiö tulee myymään rokotteitaan noin 36 miljardin dollarin eli noin 32 miljardin euron edestä.

Lääkeyhtiöt voivat myös hyötyä uusien virusmuunnoksien synnystä. Jos nykyinen rokote ei toimi virusmuunnokseen, Pfizer ja Moderna ovat ilmoittaneet muokkaavansa sitä. Siitä seuraisi taas uusi kysyntäpiikki ja suuria myyntilukuja.

Mutta pelkkiä lääkeyhtiötä on turha syyttää eikä patenttien rikkominen tuo nopeita ratkaisuja.

Rokotetuotannon laajentaminen ei tapahdu äkkiä. Ala on tarkoin säädeltyä eikä uusia tuotantolaitoksia löydy mistä tahansa. Epäselvää on, kuinka paljon patenteista luopuminen nostaisi rokotteiden tuotantoa ja parantaisi rokotteiden saatavuutta köyhemmissä maissa.

Epäonnistuminen globaalin rokotekattavuuden saavuttamisessa on peiliin katsomisen paikka. Rikkaat maat – Suomi mukaan lukien – ovat hankkineet rokotteita yli oman tarpeensa.

Euroopan unioni ei vaikuta pysyvänsä edes omassa lahjoitustavoitteessaan. EU on sitoutunut toimittamaan Afrikkaan tämän vuoden loppuun mennessä 250 miljoonaa koronarokoteannosta. Lokakuun lopussa vasta murto-osa tavoitteesta, noin 70 miljoonaa rokoteannosta, oli toimitettu.

Päättäjien on helppo osoittaa syyttäviä sormia lääkeyhtiöiden suuntaan, mutta harva on lopulta valmis jakamaan omastaan. Pitäisikö Suomen kaltaisten maiden sitten lykätä kolmansia rokoteannoksia globaalin rokotekattavuuden saavuttamiseksi?

Vastaus on todennäköisesti kielteinen, ja siihen on hyvät perusteet, kun katsoo kotimaan heikentynyttä virustilannetta ja sairaanhoidon kuormitusta. Siksi kannattaa varautua siihen, että köyhemmistä, alhaisen rokotekattavuuden maista voi tulla vielä lisää uusia virusmuunnoksia.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Lue lisää: