Tampereen Kannen alue on arkkitehti Daniel Libeskindin mielestä todellinen 2000-luvun hanke – "Uskon, että alueesta tulee ikoninen ja kiinnostava"

Koko Kannen alueen luonne ja hyödyllisyys paljastuvat Libeskindin mukaan kunnolla vasta kakkosvaiheen myötä. Hän toivoo, että se saatetaan loppuun siinä muodossa kuin suunnitelmassa on tarkoitettu.

Daniel Libeskindin arkkitehtitoimisto Studio Libeskind on suunnitellut Kannen alueen. Kuva: SRV

Uskalias ja ennennäkemätön. Näillä sanoilla Tampereen Kannen alueen suunnitellut yhdysvaltalainen arkkitehti Daniel Libeskind kuvailee hanketta. Erityisesti katettua rautatietä ja keskustan puoliskojen yhdistämistä.

Kannen ja areenan rakennuspaikka on hyvin ahdas ja alueella on paljon liikennettä. Libeskindin mukaan rakentaminen on ollut hyvin kallista ja rakennusmassat on ollut pakko sijoittaa hyvin tiiviisti.

– Alue on tiivis, mutta niin on moderni kaupunkikin, Libeskind toteaa.

Hänen mukaansa kestävä kehitys edellyttää tiivistä rakentamista. Rakennuksia ei kannata sijoittaa kauas toisistaan.

Havainnekuva Tampereen kannen alueesta etelän suunnasta katsottuna. Edustalla nyt valmistunut areena, taustalla näkyvät kaikki suunnitelmissa olevat tornitalot, joista osa on jo valmistunut. Kuva: Copyright SRV/Libeskind/Tomorrow

Siinä mielessä Tampereen hanke on Libeskindin mielestä todellinen 2000-luvun hanke – siinä minimoidaan sekä rakennusten jalanjälki että hiilijalanjälki. Rakennusten jalanjäljellä Libeskind tarkoittaa sitä, että kun rakennetaan tiiviisti, rakennukset eivät vie niin paljon pinta-alaa kaupungista.

Arkkitehtuurin kannalta suurin haaste oli Libeskindin mielestä luoda julkisia tiloja, jotka ovat sekä toimivia että vetovoimaisia.

– Mielestäni tässä onnistutaan. Uskon, että alueesta tulee ikoninen ja kiinnostava, ja ihmiset haluavat sinne.

Kansi vahvistaa kuvaa kehittyvänä ja menestyvänä paikkana

Kannen alueen korkeita tornitaloja on kritisoitu siitä, että ne muuttaisivat keskustan ulkonäköä liikaa ja antaisivat kaupungille vääränlaisen identiteetin.

Libeskind kertoo, että vaikka heidän toimistonsa on ollut tiiviisti mukana rakennushankkeessa, he eivät ole osallistuneet paikalliseen keskusteluun.

– Tunnistamme alueen merkittävyyden tamperelaisille.

Hanke on Libeskindin mielestä Tampereelle siinä mielessä tärkeä, että se vahvistaa kaupungin kuvaa kehittyvänä ja menestyvänä paikkana, joka ei ole millään lailla syrjässä.

Hän ajattelee, että on hyvä, jos ihmisten ajatus kaupungista muuttuu: kaupunki ei voi olla ulkomuseo, joka on pysäytetty tiettyyn ajankohtaan.

– Silloin se ei ole enää todellinen, eikä toisaalta myöskään pärjää kilpailussa. Tampere on aina pärjännyt, ja uskon että niin se tekee jatkossakin.

Havainnekuva Kannen alueelle suunnitelluista tornitaloista. Kuva: Copyright SRV/Libeskind/Tomorrow

Koko Kannen alueen luonne ja hyödyllisyys paljastuvat Libeskindin mukaan kunnolla vasta kakkosvaiheen myötä. Hän toivoo, että se saatetaan loppuun siinä muodossa kuin suunnitelmassa on tarkoitettu.

– Se on tärkeä osa kokonaisvisiota ja yhdistää uuden alueen tehokkaasti kaupunkiin ja rautatieasemaan.

Toinen vaihe pitää sisällään pohjoisen kannen sekä kolme tornitaloa. Tämänhetkisen aikataulusuunnitelman mukaan koko kokonaisuus valmistuu vuonna 2024.

Libeskindille onnistumisesta työssä kertoo se, kun hän on pystynyt luomaan jotain, joka antaa ihmisille iloa heidän arkielämässään.

– Haluan luoda jotain, joka on rehellistä, kestävää ja joka avaa luovuudelle ovia. Sehän on tärkeä osa arkkitehtuurin ydintä.

Tampereen areena avataan yleisölle tänään perjantaina.

Millaisia ajatuksia juttu herätti? Keskustele aiheesta lauantaihin kello 23:een saakka.