Suomen vanhimmat savi-idolit löytyivät Elimäeltä – ihmisfiguurien iäksi ajoitettiin 7000 vuotta

Elimäeltä viime kesänä löydetyt saviset ihmisfiguurit ovat paljastuneet varsin merkittäviksi. Radiohiiliajoituksen perusteella ne ovat 7000 vuotta vanhoja. Ne ovat nyt toistaiseksi vanhimmat Suomesta löydetyt savi-idolit, jotka on onnistuttu ajoittamaan.

Elimäen Ruskiasuon arkeologiselta kaivaukselta on tehty runsaasti löytöjä. Viime kesänä niiden joukossa oli varsin merkittävät savi-idolien kappaleet, jotka kertovat elämästä 7000 vuotta sitten. Kuva: Vesa Grekula / Yle

Elimäen Ruskiasuon arkeologiselta kaivaukselta elokuussa löydetyt saviset pienoisveistokset ovat osoittautuneet merkittäväksi löydöksi.

Uppsalan yliopistossa Ruotsissa tehdyn radiohiiliajoituksen perusteella Ruskiasuon kivikautiselta asuinpaikalta löydetyt savi-idolit ovat noin 7000 vuotta vanhoja. Ne ovat toistaiseksi kaikkein vanhimmat savi-idolilöydöt Suomessa, jotka on onnistuttu ajoittamaan.

Arkeologin mukaan löydöt vievät savi-idolien perinteen alkujuurille.

– 7000 vuotta sitten Suomessa opittiin saviastioiden ja saven polton taito. Nämä figuurit on tehty poltetusta savesta ja ne ovat siksi kaikkein vanhimpia säilyneitä idoleita. Vanhempiakin on voinut olla, mutta ne ovat olleet luuta, puuta tai sarvea, eivätkä ne ole säilyneet tähän päivään, arkeologi Jan Fast sanoo.

Ruskiasuon idolit ovat tiettävästi aivan varhaiskampakeramiikan alusta: mesoliittisen kivikauden ja kampakeraamisen kivikauden taitteesta. Savi-idoleita ei aikaisemmin ole löytynyt näin vanhoilta asuinpaikoilta.

– Meillä kävi ihan hirveän hyvä tuuri, Fast sanoo.

Saviesineistä itsessään ei voi tehdä radiohiiliajoitusta. Elimäen löydöt löytyivät kuitenkin kivikaudella maahan kaivetun kuopan pohjalta yhdessä hiilen kanssa. Ajoitus pystyttiin tekemään hiilistä.

Ajoitus on myös harvinaisen tarkka. Virhemarginaali on vain noin 34 vuotta.

Elimäeltä löydettiin savi-idolin osa. Se on hahmon vartalon alaosa, joka on alaspäin suippeneva eli ikään kuin kapaloitu. Hahmon jalkoja ei näy. Hartiat ja pää puuttuvat. Kuva: Jan Fast

Moni idoli odottaa ehkä vielä löytäjäänsä

Ruskiasuon kivikautista asuinpaikkaa on nyt tutkittu koekaivaukset mukaan lukien kolmena kesänä.

Asuinpaikan tutkimisessa on ollut kyse Kouvolan kansalaisopiston kurssista, jolle arkeologiasta kiinnostuneet harrastajat voivat osallistua. Viime kesänä myös koululaiset pääsivät mukaan kaivauksille.

– Työvaihe oli silloin aika hektinen, löytöjä oli paljon muitakin ja ainoastaan toinen näistä löytyneistä figuureista tunnistettiin jo kaivausten aikana, Fast kertoo.

Toinen tunnistettiin idoliksi vasta jälkitöiden yhteydessä, kun löytöjä käytiin läpi.

– Todennäköisesti maassa on vielä paljon näitä idoleita löytymättä. Se herättää suuria toiveita jatkotutkimusten kannalta, Fast sanoo.

Kaivaukset jatkuvat myös ensi kesänä.

Ruskiasuon asuinpaikan löysi paikallinen historian harrastaja jo yli 30 vuotta sitten vuonna 1987. Alueella tehtiin ensimmäiset kaivaukset vasta vuonna 2019, kun Kouvolan kansalaisopiston rahoituksella alueella pidettiin ensimmäinen arkeologian kurssi.

Ruskiasuon kaivauksessa on kyse Kouvolan kansalaisopiston kurssista. Kurssille osallistuneet arkeologian harrastajat Reino Hemmilä (vas.), Marketta Kiiveri ja Martti Ylätupa olivat opastamassa nuoria Ruskiasuon ensimmäisellä koululaisviikolla elokuussa. Kuva: Vesa Grekula / Yle

Päät puuttuvat

Arkeologi Jan Fast toivoo, että kaivaukselta voisi löytää myös savi-idoleiden ylävartaloita tai päitä. Elimäeltä tehdyt savi-idolilöydökset eivät siis ole kokonaisia, vaan ne esittävät idolien alavartaloa.

– Emme siis vielä tiedä miltä savi-idolien päät näyttävät. Mahdollisesti ne ovat olleet nuppimaisia, kuten varhaiskampakeramiikan nuoremman vaiheen aikana noin 500 vuotta myöhemmin, Fast sanoo.

Vaikka vertauskuva on omien sanojensa mukaan hieman kaukaa haettu, kuvailee arkeologi nyt löydettyjen savikappaleiden muistuttavan muumioiden sarkofagia.

– Jalkaosa on alaspäin suippeneva, kuin kapaloitu, eli jalkoja ei näy. Hahmon jalkaosa on ikään kuin pyöräytetty kankaaseen. Monesti nämä ovat hyvin koristeellisia.

Elimäeltä tehdyt löydöt ovat parhaillaan valokuvattavana. Sen jälkeen ne luetteloidaan ja toimitetaan Museoviraston arkistoon kaivauskertomuksen kanssa.

Arkeologi Jan Fast on työskennellyt alalla 30 vuotta. Hän kävi ensimmäisen kerran Ruskiasuolla jo 1980-luvun lopulla, kun kivikautinen asuinalue oli vasta löydetty. Kuva: Vesa Grekula / Yle

Shamanismia tai vainajien palvontaa

Savesta muotoillut ihmis- ja eläinfiguurit eli idolit kuuluvat yleensä varhaisen kampakeramiikan ja tyypillisen kampakeramiikan löytöihin. Tällöin puhutaan vuosista 5000–4000 ja 3900–3400 ennen ajanlaskun alkua.

– Nämä ovat uniikkeja toistaiseksi ja näin vanhoja, joten näitä pitää tulkita varovaisesti, Fast sanoo.

Niiden on kuitenkin epäilty liittyvän shamanismiin tai vainajien ja esi-isien palvontaan. Täyttä varmuutta asiasta ei voida saada.

– Ilmaan on heitetty ajatus myös lasten nukeista tai leikkikaluista. Se on kuitenkin mielestäni aika kaukaa haettu. En usko, että lapsille olisi valmistettu tällaisia saviesineitä ja poltettu ne. Kaikki on tietenkin mahdollista, Fast sanoo.

Ruskiasuolla asuttu jo tuhat vuotta luultua aiemmin

Savi-idolien löytyminen ja ajoittaminen kertoo uutta tietoa Ruskiasuon kivikautisesta asuinpaikasta.

Paikalla on asuttu jo noin tuhat vuotta aiemmin kuin aikaisemmin epäiltiin.

– Meillä oli epäilys, että tämä olisi todella varhainen. Se perustui saviastioiden hyvin alkukantaiseen koristeluun, Fast sanoo.

Lisäksi nyt tutkitun asuinpaikan yläpuolella rinteessä on tehty havaintoja vielä varhaisemmasta asuinpaikasta.

– Se herätti ajatuksia, että voisiko tällä alueella olla tällainen jatkumo varhaisesta kivikaudesta kampakeraamiseen aikaan.

Savi-idoleista tehty ajoitus on vain yksi todiste, mutta se tukee muita arkeologisia havaintoja.

Asuinpaikalla ei esimerkiksi ole asuttu enää varhaiskampakeraamisen kauden jälkeen. Uudempaa kerrostumaa ei ole löytynyt.

– Voimme aika hyvin lukita idolilöydöt tuohon aikaan, Fast sanoo.