Hyppää sisältöön

Kutsunnat kouluihin, erillinen tilaisuus palveluksen aloittaville – näin kutsuntojen laajentaminen naisiin toteutettaisiin

Puolustusvoimissa on suunniteltu, miten kutsunnat laajennetaan myös naisiin eli koko ikäluokkaan. Poliittinen päätös kuitenkin uupuu.

Koulutusosaston eversti Jukka Nurmi: Koko ikäluokan kutsunnat tulevat näkymään myös kouluissa
Koulutusosaston eversti Jukka Nurmi: Koko ikäluokan kutsunnat tulevat näkymään myös kouluissa

Puolustusvoimat haluaa aloittaa kutsunnat kouluissa. Kutsunnat alkaisivat informaatiopäivällä, joka järjestetään toisen asteen oppilaitoksissa. Kouluissa tai koulupäivän yhteydessä järjestettävä informaatiopäivä velvoittaisi koko ikäluokkaa.

– Nämä järjestettäisiin todennäköisesti kouluissa, osia ehkä myös verkon yli. Informaatiopäivässä jaettaisiin laajasti tietoa kokonaisturvallisuudesta ja siihen liittyvistä asioista, kertoo eversti Jukka Nurmi Puolustusvoimien pääesikunnan koulutusosastolta.

Nurmi kommentoi kutsuntojen uudistamista Ylen aamussa ja radion Ykkösaamussa torstaina.

– Fyysisesti paikkana olisivat koulut tai niin, että useampia oppiluokkia voidaan koota yhteen ja samaan paikkaan. Silloin se voi olla vaikka iso urheiluhalli tai vastaava. Mutta ajatuksena on, että se tulee koulujen opetusohjelmaan velvoittavana.

Nurmen mukaan kutsuntojen toiseen vaiheeseen eli palvelukseenmääräämiseen osallistuisivat miehet sekä ne vapaaehtoiset naiset, jotka haluavat aloittaa asepalveluksen.

Puolustusvoimien suunnitelmat ovat alustavia ajatuksia siitä, miten kutsunnat voitaisiin toteuttaa, jos naisetkin lisätään kutsuntajärjestelmän piiriin.

Poliittinen päätös puuttuu

Asevelvollisuuden uudistamista pohtinut komitea ehdotti viime viikolla, että kutsuntapäivä järjestetään jatkossa koko ikäluokalle. Ehdotusta perustellaan sillä, että maanpuolustusvelvollisuus koskee perustuslain mukaan kaikkia, sukupuolesta riippumatta.

Yhteiset kutsunnat eivät kuitenkaan tarkoittaisi naisten asevelvollisuutta – ainoastaan velvollisuutta ilmoittautua.

– Naisten asevelvollisuus tai kansalaispalvelustyyppinen velvollisuus on poliittinen kysymys, johon ei oltu valmiita. Tää valittu malli on vähän semmonen puolimallin ratkaisu. Otettiin askelia siihen suuntaan, mut ei kuitenkaan oltu valmiita kansalaispalvelukseen, Nurmi sanoo Ykkösaamun haastattelussa.

Nurmen mukaan kansan mielipide tukee päätöstä. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan eilen julkistaman kyselytutkimuksen mukaan 73% vastaajista kannattaa miesten yleiseen asevelvollisuuteen perustuvaa puolustusjärjestelmää. Puolet vastaajista suhtautuu myönteisesti (siirryt toiseen palveluun)sekä miehiä että naisia koskevaan yleiseen kansalaispalvelukseen.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 3.12. kello 23:een saakka.

Lue myös:

.
.