Maahanmuuttajat voivat paremmin ruotsinkielisissä kunnissa: Pohjanmaalla koetaan tutkimuksen mukaan vähemmän yksinäisyyttä ja syrjintää

Siirtolaisinstituutin tutkimus selvitti, miten ulkomaalaistaustaiset ihmiset voivat suomenruotsalaisilla alueilla. Selkeimmät erot löytyivät Pohjanmaalla. Kaupunkivertailussa korostuu Turku – niin hyvässä kuin pahassa.

Pohjanmaan kaikki kunnat lukuun ottamatta Laihiaa ovat kaksikielisiä. Kruunupyyssä enemmistö puhuu ruotsia. Kuva otettu 24. marraskuuta. Kuva: Jakob Lillas / Yle

Ulkomaalaistaustaiset ihmiset voivat paremmin Suomen ruotsinkielisillä alueilla kuin suomenkielisillä alueilla. Siirtolaisinstituutin tutkimuksen mukaan hyvinvointierot korostuvat erityisesti ruotsinkielisellä Pohjanmaalla, missä sekä ulkomaalaistaustaisten että valtaväestön elinolot olivat paremmat kuin Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla.

Tuoreen tutkimuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) sekä valtaväestö että ulkomaalaistaustaiset kokivat ruotsinkielisellä Pohjanmaalla vähemmän yksinäisyyttä kuin Keski-Pohjanmaalla ja koko maassa. Ulkomaalaistaustaiset ihmiset kokivat ruotsinkielisellä Pohjanmaalla enemmän psyykkistä kuormitusta, mutta vähemmän syrjintää ja väkivallan uhkaa.

– Pohjanmaan suomenruotsalaisessa yhteisössä on yhteisöllisempi kulttuuri. Ulkomaalaisten hyvinvointia voi selittää, että he ovat tervetulleempia sinne. Jos ulkomaalaistaustaiset otetaan osaksi yhteisöä, niin se on heillekin kivempi ympäristö kotiutua tai kotoutua Suomeen, sanoo Siirtolaisinstituutin erikoistutkija, dosentti Maili Malin Radio Suomen päivän haastattelussa.

Malin pitää todennäköisenä, että ruotsinkielisten kuntien yhteisöllisyys vaikuttaa myös maahanmuuttajien työmahdollisuuksiin. Tutkimuksen mukaan Pohjanmaalla asuvat pakolaistaustaiset ihmiset ovat suorittaneet enemmän tutkintoja ja ovat useammin työssä kuin Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla.

Tutkija: Turusta löytyi merkittävä huolenaihe

Kaupunkivertailussa sekä hyvinvoivimmat että pahoinvoivimmat ulkomaalaistaustaiset ihmiset löytyivät Turusta: turkulaisnaiset voivat huonoiten, kun taas ulkomaalaistaustaiset turkulaismiehet voivat parhaiten.

– Lisätutkimusta vaatii, miksi ulkomaalaistaustaiset turkulaiset naiset voivat niin huonosti, mutta miehet voivat hyvin. Se on merkittävä huolenaihe, Malin sanoo.

– Huolestuin jo kouluterveyskyselyn tuloksista muutama vuosi sitten. Turussa ulkomaalaistaustaiset kasi- ja ysiluokkalaiset voivat huonosti. Heijastuuko äitien pahoinvointi lapsiin?

Tutkimus oli osa Siirtolaisinstituutin Hälsan-hanketta. Tutkimuksen empiirisenä aineistona käytettiin muun muassa THL:n FinMonik-kyselyaineistoa sekä CAGE-hankkeen rekisteritietoja.

Lue myös: