Pulmankijärvellä elää ympäri vuoden neljä taloutta – nyt matkailijoiden löytämä alue on valittu arvomaisemaksi ja sen suojelua suunnitellaan

Tunnustus voi lisätä matkailijoita Pulmankijärvelle. Kunta haluaa tunturiluontoon roskiksia, sillä matkailu koettelee alueen kestävyyttä jo nyt. Luonnonsuojeluesitys on etenemässä ensi vuonna.

Pulmankijärven asukas Taisto Länsman nauttii arvomaisemasta, edes pitkät kauppamatkat eivät harmita
Pulmankijärven asukas Taisto Länsman nauttii arvomaisemasta, edes pitkät kauppamatkat eivät harmita

Valtioneuvoston uusitulle arvomaisemalistalle pääsi lähes kaksi sataa maisema-aluetta Paraisista Utsjoelle. Eteläisin kohde on Saaristomeren maisema-alue ja pohjoisin Pulmankijärven tunturimaisema.

Suomen pohjoisin järvi sijaitsee Norjan rajalla ja sieltä on matkaa Jäämerelle alle 30 kilometriä. Saamelaisten kulttuurimaisema on ainutlaatuista tunturiluontoa, jossa on harvinaisia luontotyyppejä ja -lajeja.

Pulmankijärvellä ikänsä asuneen eläkkeellä olevan poronhoitajan Taisto Länsmanin mielestä on hyvä, että maan hallitus pitää maisemaa arvokkaana.

– Onhan se hienoa, että meillä on tämmönen paikka ja kyllä se meistäkin on arvokas.

Utsjoen kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio uskoo, että matkailijoiden kiinnostus erikoista ja "uskomattoman kaunista" aluetta kohtaan lisääntyy, kun tietoisuus siitä kasvaa.

Pulmankijärven tunturimaisemaa etelään päin. Valtioneuvoston päivitti valtakunnallisesti arvokkaiden maisemien listan viime viikolla. Kuva: Tapani Leisti / Yle

Maisema-arvon tunnustaminen voi lisätä matkailua

Jo nyt alueen herkkä luonto on kärsinyt kulumisesta ja roskaamisesta. Viime ja erityisesti toissa kesä olivat vilkkaita muun muassa kotimaan matkailun ja asuntoautoturismin vuoksi.

Kunta kartoittaa parhaillaan rahoitusta roska-astioille ja jätehuollolle Pulmankijärvelle.

Osa vieroksuu roska-astioita, sillä niiden pelätään lisäävän puskaparkkeerausta ja vievän matkailijoita pois virallisilta leirintäalueilta.

– Julkisyhteisön on vaikea toimia siten, että kaikki olisivat siihen tyytyväisiä. Minun linjaus on se, että emme voi jättää oman onnensa ja yritysten varaan aluetta, jossa ihmisiä liikkuu. Kyllä sinne on järjestettävä jätehuoltoa, roskiksia ja sellaista, Niittyvuopio linjaa.

Tunturiluonto on herkkää ja altis kulumiselle. Pulmankijärveltä Jäämerelle on matkaa lähes 30 kilometriä, vaikka esimerkiksi arvomaisemaluettelossa etäisyydeksi sanotaan virheellisesti 12 kilometriä. Kuva: Tapani Leisti / Yle

Myös Utsjoen vastuullisen matkailun hankepäällikön Sonja Sistosen mukaan tilanteeseen on reagoitava. Kyläläiset ovat kyselleet, mitä asialle voi tehdä.

– Halutaan, että matkailijat pääsisivät näkemään alueen, mutta niin, etteivät he jättäisi jälkeä. Jos saisimme roska-astiat, roskat kulkeutuisivat varmasti helpommin sinne, minne niiden pitäisi kulkeutua, Sistonen sanoo.

Vastuullisen matkailun parissa on myös muita suunnitelmia matkailuvaikutusten hallintaan. Sistonen tekee töitä myös sen eteen, että matkailijoiden tietoisuus saamelaiskulttuurista paranisi ja että matkailijat huomioisivat poronhoidon Pohjois-Lapin matkailussa nykyistä paremmin.

Luonnonsuojeluhanke voi edetä ensi vuonna

Arvomaisemaluokitus perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin. Ympäristöneuvos Tapio Heikkilän mukaan on maakunnan ja kunnan prosessien varassa, millä tavalla maisemallisen arvon huomioiminen käytännössä tapahtuu.

– Maisema-aluepäätös ei ole minkään tyyppinen suojeluohjelma, vaan se on alueiden käytön suunnittelun väline, Heikkilä sanoo.

Ympäristöministeriön mukaan luokitus ei ole estänyt rakentamista, mutta voi ohjata esimerkiksi tuulivoimaloiden sijoittelua.

Pulmankijärvi kuuluu myös Natura 2000-verkkoon ja muihin suojeluohjelmiin, joiden suoja on arvomaisemalistausta voimakkaampi. Alueella on ainutlaatuisia luontotyyppejä ja lajeja: tunturikankaita, Suomen ainoa luonnonvarainen pensaskanerva, Suomen pohjoisimmat luonnonvaraiset männyt ja ruijannokiperhonen.

Pulmankijärvelle suunnitellaan myös luonnonsuojelualuetta. Kuva: Tapani Leisti / Yle

Valtio on valmistellut Pulmankijärvelle myös luonnonsuojelualuetta. Se tulisi olemaan 995 hehtaaria ja ulottuisi Pulmankijärven eteläpäähän.

Luonnonsuojeluprosessissa on ollut hiljaiseloa vuoden 2019 jälkeen, mutta ympäristöneuvos Mikko Kuusisen mukaan hanke on tarkoitus viedä valtioneuvoston käsittelyyn jossakin vaiheessa ensi vuotta. Hanke on viivästynyt eläköitymisen ja luonnonsuojelulain uudistamisen vuoksi.

Järvessä ui harvinaisuus

Maiseman lisäksi myös itse järvi on ainutlaatuinen monin tavoin. Se on Jäämeren muinainen vuono. Lohen lisäksi sinne nousee Jäämerestä kampela, jota tiettävästi ei tavata muissa Suomen järvissä.

Kampela nousee Jäämereltä Pulmankijärveen Tenoa ja Alapulmankijokea pitkin. Kuva: Inger-Mari Aikio

Pulmankijärvellä ikänsä asuneen eläkkeellä olevan poronhoitajan Taisto Länsmanin mukaan järven kampelat ovat keskimäärin kämmenen kokoisia. Ennen vanhaan niitä ei syöty, mutta nykyään suurimmat laitetaan ruoaksi.

– Kuulemma ihan hyvä ruokakala. Olen minä savustanutkin semmoista isompaa, koska pienessähän ei ole paljon mitään syömistä, sanoo Länsman.

Länsmanin mukaan elanto Pulmankijärvellä on saatu keräilytaloudesta. Hillat, kalat, riekot ja poronhoitajille tietysti porot ovat olleet pääelinkeino.

– Poromiehet tietysti elätti poroilla itseään, mutta kyllä mekin käytiin hillassa ja kalastettiin, kertoo Länsman.

Lue myös:

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 3.12. kello 23 saakka.