Uuden tapahtumakeskuksen peruskiveen piilotettiin kasvomaski – arkkitehti rakennuksen roikkuvasta puukatosta: "Tämä on ainakin Pohjoismaiden suurin"

Puurakenteisen tapahtumakeskuksen on määrä valmistua Kotkan Kantasatamaan syksyllä 2023. Rakennuskustannuksia pidetään kaupunginjohtajan mukaan tarkasti silmällä.

Tapahtumakeskuksen arkkitehtuurin on kuvailtu olevan sukua satamahalleille ja -konteille sekä puulaivoille. Kuva on havainnekuva. Kuva: ALA-arkkitehdit

Uusi tapahtumakeskus alkaa vähitellen muovata maisemaa Kotkan Kantasatamassa.

Satama-areenaksi nimetylle rakennukselle muurattiin torstaina peruskivi.

Rakennushetkeä kuvaavaan aikakapseliin piilotettiin paitsi päivän lehdet ja kolikot, myös korona-ajasta muistuttava kirurginen kasvomaski.

Kotkan kaupunginjohtaja Esa Sirviö muuraa Kotkan tapahtumakeskuksen peruskiven: "Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku."

Tapahtumakeskuksen on määrä valmistua syksyllä 2023.

Rakennus kohoaa Merikeskus Vellamon naapuriin, ja lähistölle rakennetaan myöhemmin myös Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun uusi kampus.

– Tämä on kiehtova paikka: Kotkan keskusta on urbaani, tiivis ja ehjä. Satama syleilee sitä joka puolelta, ja Kantasatamaa on rakennettu monumenteilla, kuvailee arkkitehti Samuli Woolston arkkitehtitoimisto ALA:sta.

Arkkitehti Samuli Woolston kiittää Kotkan kaupunkia rohkeudesta puurakentamiseen. Ajatus rakennusmateriaalista oli kirjattu jo asemakaavaan. Kuva: Antro Valo / Yle

Modernia puurakentamista

Tapahtumakeskuksen kantavassa rungossa ja sisäosissa käytetään paljon puuta, ja kattoon tulee harvinaisen suuri roikkuva puurakenne.

– Tällaisia rakenteellisesti roikkuvia puukattoja ei ole käsittääkseni montaa maailmassa. Olemme yrittäneet selvittää ympäriinsä eri maiden rakennesuunnittelijoilta ja muualta, eikä niitä ole tahtonut löytyä. Nyt uskallamme väittää, että tämä on ainakin Pohjoismaiden suurin, Woolston sanoo.

Rakennuksen puuosia suojaa säältä sinkkinen kuori.

Puu näkyy tapahtumakeskuksen sisäosissa. Kuva on havainnekuva. Kuva: ALA-arkkitehdit

Arkkitehti kiittää Kotkan kaupungin rohkeutta lähteä puurakentamiseen, vaikka ratkaisu tulee hieman kalliimmaksi kuin esimerkiksi betoni.

– Puu on paikan historian ja luonteen ytimessä, mutta tietenkin myös ekologisesti hieno asia, Woolston sanoo.

Kotiseutuväki korkkaa tapahtumapaikan

Kotkan tapahtumakeskus oy:n toimitusjohtan Minna Nymanin mukaan Satama-areena on herättänyt kiinnostusta tapahtumajärjestäjien keskuudessa.

Toimitusjohtaja Minna Nyman uskoo uuden tapahtumakeskuksen vetovoimaan. Kuva: Antro Valo / Yle

– Tällä hetkellä koronatilanne vaikuttaa tietysti paljon, mutta kun puhutaan tulevaisuudesta, niin kiinnostusta kyllä on. On hyvin tiedossa, mitä Kotkassa tehdään, innolla odotetaan ja halutaan tietoa siitä, millainen talo on tulossa, Nyman sanoo.

Tapahtumakeskuksen on määrä palvella monenlaisia tapahtumia messuista ja konserteista urheilutapahtumiin ja kokouksiin.

Kaupunkilaisilta kysyttiin ideakilpailussa, mitä peruskiveen pitäisi muurata: kasvomaski. Kuva: Antro Valo / Yle

Avaussyksyn ohjelma on julkaistaan Nymanin mukaan keväällä 2023.

Ensimmäinen tapahtuma on jo tiedossa: Kotiseutupäivät pidetään Kotkassa syyskuun 2023 alussa.

Hinta tarkassa seurannassa

Tapahtumakeskuksen hinta on noin 35 miljoonaa euroa eli noin kymmenen miljoonaa euroa enemmän kuin alun perin suunniteltiin.

Hinta nousi monen asian summana, kun suunnittelu- ja rakennuskustannukset tarkentuivat. Tilanne herätti Kotkassa vilkkaan keskustelun keväällä 2021, mutta päättäjät myöntyivät lisärahoitukselle.

Merikeskus Vellamon läheisyyteen nouseva tapahtumakeskus on pinta-alaltaan Vellamoa pienempi. Kuva: Antro Valo / Yle

Kaupunginjohtaja Esa Sirviön mukaan tapahtumakeskuksen rakennuttaja, kaupungin omistama Backstaff oy seuraa kustannusten toteutumista tiiviisti.

– Backstaff oy tekee hyvinkin tarkkaa seurantaa, voi sanoa että todella tarkkaa, ja raportoi kaupungille, missä mennään, Sirviö sanoo.

Voit keskustella aiheesta 3.12. klo 23.00 asti.

Juttua päivitetty 3.12. klo 10.00: Korjattu hinnannousun syyksi suunnittelu- ja rakennuskustannukset. Tekstissä väitettiin aiemmin, että kustannusten nousu johtui pitkälti kattorakenteesta.

Lue lisää: