Omikron herätti huolen rokotteiden saatavuudesta köyhissä maissa – kartta paljastaa, ketkä vastustavat patenttien rikkomista

Maailman kauppajärjestö WTO:ssa käsitellään koronavirusrokotteiden patenttisuojan rikkomista. Sen kannattajat uskovat, että rokotteiden saatavuus paranee, jos niitä voi valmistaa kuka tahansa. EU ei tue aloitetta.

Vain noin kuusi prosenttia afrikkalaisista on saanut koronavirusrokotteen. Myös rokotevastaisuus on noussut ongelmaksi. Kuvassa kenialainen sairaanhoitaja Nairobissa. Kuva: Daniel Irungu / EPA

Ero köyhien ja rikkaiden maiden rokotustahdissa on noussut jälleen esille omikronmuunnoksen myötä. Maailman terveysjärjestö WHO on varoittanut (siirryt toiseen palveluun), että pula koronarokotteista köyhissä maissa voi olla riski myös rikkaille maille. Kun globaalia rokotekattavuutta ei ole, virusmuunnosten riski kasvaa.

Tämän takia rokotteiden patenttikysymys on taas tapetilla.

Maailman kauppajärjestö WTO:ssa on jo viime vuodesta lähtien käsitelty Intian ja Etelä-Afrikan tekemää esitystä, jossa vaaditaan mittavia poikkeuksia järjestön immateriaalioikeuksia koskevaan sopimukseen koronarokotteiden ja viruksen hoitoon liittyvien lääkkeiden osalta.

Ajatuksena on, että rokotteiden saatavuus paranisi, jos niitä voisi valmistaa mikä tahansa taho eikä vain patentin omaavat lääkeyhtiöt. Nyt rokotteiden valmistus on käytännössä muutamien lääkeyhtiöiden käsissä.

Mitä Suomi ja Euroopan unioni ajattelevat patenttien tilapäisestä rikkomisesta? Miksi sitä ylipäänsä tuetaan ja millä perusteilla aloitetta vastustetaan? Yle kysyi asiaa ulkoministeriöstä, ihmisoikeusjärjestöstä ja lääketeollisuuden edustajalta.

EU ei kannata poikkeuksia patenttijärjestelmään

Etelä-Afrikan ja Intian tekemää aloitetta tukee suuri joukko kehittyviä maita. Myös esimerkiksi Norja on kertonut tukevansa patenttien vapauttamista. Yhdysvallat osoitti patenttien tilapäiselle rikkomiselle niin ikään vihreää valoa keväällä, mutta se ei tiettävästi tue esitystä sen nykylaajuudessa.

Suomi ei vaikuta asiaan suoraan WTO:ssa vaan osallistuu EU-maiden yhteisen kannan muodostamiseen.

Toistaiseksi EU on vastustanut aloitetta yhdessä usean muun WTO:n jäsenmaan kanssa, kertoo ulkoministeriön kauppapolitiikan yksikön päällikkö Pasi-Heikki Vaaranmaa.

– Immateriaalioikeudet eivät ole EU:n näkökulmasta olleet syy siihen, miksi rokotteiden jakelu köyhiin maihiin on takkuillut.

EU-komissaari Jutta Urpilainen sanoi keskiviikkona Uutissuomalaiselle (siirryt toiseen palveluun), että ongelma on patenttien sijaan kapasiteetin puutteessa. Tuotannon käynnistämiseen tarvitaan infrastruktuuria ja osaamista, hän totesi. Juuri tämäntyyppisiä argumentteja EU on käyttänyt (siirryt toiseen palveluun) perusteenaan. Suomen kanta taas on mukaillut (siirryt toiseen palveluun) EU:n linjaa.

Käytännössä WTO:n jäsenmaat voisivat jo nykyisen sopimuksen puitteissa tehdä niin sanotun pakkolisensoinnin. Jäsenmaa voisi siis alkaa valmistaa tietyin ehdoin koronarokotteita jo nyt. Tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan toistaiseksi ole käytetty – edes ne, joilla olisi rokotteiden valmistuskapasiteettia, Vaaranmaa sanoo.

– EU on pitänyt tätä vaihtoehtoa esillä ja ollut valmis helpottamaan pakkolisensioinnin ehtoja.

Amnesty: Maiden välinen eriarvoisuus kestämätöntä

Useat järjestöt kampanjoivat sen puolesta, että Suomi ja Euroopan unioni antaisi esitykselle tukensa.

Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien asiantuntija Mariko Saton mukaan eriarvoisuus köyhien ja rikkaiden maiden välillä on terveydellisesti ja ihmisoikeuksien näkökulmasta kestämätöntä.

– Lääketeollisuuden voiton maksimoimista jää puolustamaan hupeneva joukko. Nyt pitäisi perustella, miksi patenttien avaamista ei pitäisi ottaa käyttöön tällaisessa tilanteessa, kun pandemialle ei näy loppua, Sato sanoo.

Saton mukaan Afrikassa rokotekattavuus on "järkyttävän alhainen", sillä vain kuusi prosenttia afrikkalaisista on saanut koronavirusrokotteen.

– Oikeus elämään ja terveyteen ja oikeus nauttia tieteen saavutuksista ovat sellaisia ihmisoikeuksia, joista ei pidä joustaa globaalin pandemian aikana. Kaikki keinot, mitä rikkaat maat ovat käyttäneet, ovat osoittautuneet täysin riittämättömiksi.

Amnestyn näkökulmasta on ongelmallista, ettei lääketeollisuus halua jakaa tietotaitoa julkisesti rahoitetusta tutkimustyöstä.

– MRNA-teknologia, jolle rikkaissa maissa käytössä olevat rokotteet perustuu, on saanut valtavasti julkista rahoitusta. Julkishyödykettä ei pitäisi pystyä monopolisoimaan niin, että se luo valtavaa eriarvoisuutta, Sato sanoo.

Lääketeollisuuden mielestä ongelma ei ole patenteissa

Lääketeollisuus vastustaa patenttien rikkomista.

Lääkeyhtiöille immateriaalioikeudet ovat eräänlainen kruununjalokivi. Ne kannustavat kehittämään lääkkeitä – jos kehitys onnistuu, yhtiö voi hyötyä sen hedelmistä taloudellisesti.

Tutkivan lääketeollisuuden etujärjestö Lääketeollisuus ry vastustaa patenttien purkua. Järjestön lääkepoliittisen johtajan Sirpa Rinnan mukaan lääkeyhtiöt ovat jo nostaneet rokotteiden valmistuskapasiteettia mittavasti ja "tekevät kaikkensa", jotta tuotantoa saadaan yhä laajenemaan.

Rokotteiden tuotantomäärät ovat muutenkin sellaisia, että niitä tuotetaan ensi kesään mennessä kolme kertaa koko maailman asukkaiden tarvitseman määrän, Rinta sanoo.

– Biologisten rokotteiden tuottaminen on monimutkaista ja vaativaa. Jos oikeus valmistukseen annetaan tahoille, joilla ei ole siihen osaamista tai teknologiaa, ei sieltä tule lisäapua näiden koronarokotteiden saatavuuteen. Meidän näkökulmasta immateriaalioikeudet eivät ole ratkaiseva tekijä.

Lääketeollisuuden huolena on, että patenttisopimuksista poikkeaminen veisi kannusteita uusien rokotteiden kehittämiseltä.

– Kuka sitten kehittää näitä jatkossa tarvittavia rokotteita? Kuka kehittää rokotetta omikronmuunnosta vastaan, jos patenttisuojaa ei ole? Siinä on kyse isoista investoinneista, joita niiden tutkimusta ja tuotantoa varten tehdään, Rinta sanoo.

WTO:n neuvotteluissa ei ole vielä edetty tilanteeseen, jossa maat neuvottelevat tietyn tekstiehdotuksen kirjauksista. Neuvottelut ovat siis vielä varhaisessa vaiheessa.

Pääsääntöisesti WTO:ssa tehdään päätöksiä konsensus-periaatteella eli niin, ettei yksikään jäsen saa vastustaa ehdotusta. Periaatteessa patenttisuojaa koskevasta erivapaudesta voitaisiin päättää määräenemmistön voimin (kolme neljäsosaa jäsenkunnasta). Tällaista äänestystä WTO:ssa ei kuitenkaan ole koskaan ollut, ulkoministeriön Vaaranmaa kertoo.

Asia ei siis todennäköisesti ole etenemässä ennen kuin löydetään ehdotus, joka on kaikkien jäsenmaiden hyväksyttävissä.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 4.12. kello 23:een saakka.

Lue lisää: