Yle kysyi kansanedustajilta aluevaaleista: kaksi kolmannesta vastanneista haluaa päättämään sote-asioista – katso oman edustajasi vastaus

Kansanedustajien kiinnostus asettua ehdokkaaksi tammikuun aluevaaleissa on syksyn aikana vahvistunut. Ylen kyselyyn vastanneista kansanedustajista 73 lähtee ehdolle, 34 kieltäytyy ja kuusi vielä pohtii asiaa.

Tammikuun aluevaaleissa valitaan päättäjät, jotka vastaavat hyvinvointialueilla muun mussa terveyspalvelujen järjestämisestä. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Puolueilla on menossa kiireiset viikot aluevaalien ehdokasasettelussa. Syksyn aikana moni kansanedustaja on joutunut puntaroimaan ehdokkuuttaan, sillä puolueilla on ollut kova paine saada aluevaaleihin mukaan ääniä haravoivia kansanedustajia.

Suomen historian ensimmäiset aluevaalit järjestetään tammikuussa 2022. Vaalipäivä on sunnuntai 23. tammikuuta, ja ehdokaslistat pitää jättää aluevaalilautakunnille viimeistään 14. joulukuuta.

Syyskuussa tehdyssä Ylen kyselyssä lähes puolet kyselyyn vastanneista kansanedustajista epäröi aluevaaleihin osallistumista.

Marras-joulukuun vaihteessa (24.11.–2.12.2021) tehdyn uuden kyselyn mukaan kansanedustajien ehdokaspäätökset ovat syksyn kuukausina kypsyneet.

Kaksi viikkoa ennen ehdokasasettelun päättymistä kaksi kolmannesta Ylen kyselyyn vastanneista kansanedustajista on päättänyt suostua ehdokkaaksi.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Ylen kyselyyn vastasi 113 kansanedustajaa niistä vaalipiireistä, joissa aluevaalit tammikuussa järjestetään. Helsingin ja Ahvenanmaan edustajat jäivät tämän kysymyksen ulkopuolelle.

PS, SDP ja kokoomus vahvasti aluevaaleissa

Perussuomalaisten kansanedustajista puolet eli 19 edustajaa kertoo Ylen kyselyssä, että he ovat ehdolla myös aluevaaleissa. Kaksi kyselyyn tavoitettua perussuomalaisten edustajaa ei lähde ehdolle aluevaaleihin ja yksi edustaja ei ole vielä päättänyt asiaa.

– Minulla on pitkä kokemus sote-sektorin asioista kunnallispolitiikassa ja nyt myös eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Ennen eduskuntaa olen toiminut sairaanhoitajana ja kansainvälisen sairaanhoidon erityisasiantuntijana. Koen, että juuri tällaista osaamista ja näkemystä tarvittaisiin nyt, lappilainen kansanedustaja Kaisa Juuso (ps.) toteaa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Ylen kyselyyn vastanneista sosiaalidemokraattien kansanedustajista 17 on lähdössä mukaan aluevaaleihin ja kahdeksan edustajaa ilmoittaa jättävänsä nämä vaalit väliin.

– Olen valtiovarainministeriössä mukana hyvinvointialueiden lakien, rahoituksen ynnä muun valmistelussa ja toisena syynä ajankäyttö, kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) perustelee kieltäytymistään ehdokkuudesta.

– Hyvinvointialueen vaaleissa valitaan ensimmäiset päättäjät hyvinvointialueen valtuustoihin. Nyt valittavat päättäjät luovat perusrakenteet muun muassa lähipalveluille ja perustaa kunkin alueen henkilöstöpolitiikalle, eduskunnan varapuhemies Antti Rinne (sd.) perustelee ehdokkuuttaan.

Kokoomuksen eduskuntaryhmästä 15 näyttää vihreää valoa aluevaaliehdokkudelle ja seitsemän vastaa, että ei ole ehdolla.

– Nyt tehdään Suomen historian suurinta palveluiden järjestämisen muutosta! Haluan olla varmistamassa, että sote-uudistuksen toteutuksessa muistetaan talousvastuu veronmaksajien rahoista ja käytetään ennakkoluulottomasti palveluseteleitä sekä yksityisiä palveluyrittäjiä, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen (kok.) korostaa aluevaalien merkitystä.

– Keskityn kansanedustajan työhön. Sen lisäksi toimin Sastamalassa kaupunginvaltuutettuna ja Pirkanmaan maakuntahallituksen varapuheenjohtajana. Vaikuttamisen paikkoja on ihan riittävästi. Pyrin hoitamaan nykyiset tehtäväni mahdollisimman hyvin, kansanedustaja Arto Satonen (kok.) luettelee syitä poisjäännilleen.

Keskustan ryhmässä ei näy aluevaali-intoa

Keskustan tilanne on mielenkiintoinen. Ylen kyselyyn vastanneista keskustan kansanedustajista vain kuusi kertoo olevansa ehdokkaana aluevaaleissa, kahdeksan kieltäytyy ehdokkuudesta ja kolme vielä pohtii asiaa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs näyttää ryhmätovereilleen mallia lähtemällä ehdokkaaksi.

– Tulevissa aluevaaleissa päätetään kaikkein tärkeimmistä ja meitä kaikkia koskevista asioista. Tammikuun vaaleissa valittavat henkilöt luovat maakuntiin ne palveluverkostot, joita kansalaisten pitää sitten jatkossa käyttää, kun sattuu tulemaan hätä ja tarve terveydenhuollon, sosiaalitoimen tai pelastustoimialan palvelulle, Pylväs perustelee ehdokkuuttaan.

Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen (kesk.) ei ole asettumassa ehdolle.

– Olen saanut olla valtakunnan politiikassa mukana yli kolmekymmentä vuotta ja siitä yli kaksikymmentä vuotta kansanedustajana ja lähes kymmenen vuotta ministerin tai puhemiehen tehtävissä. Osaltani ajattelen, että nyt ei ole aika hakeutua uusiin ja sitoviin luottamustehtäviin. Eduskuntatyön lisäksi olen nyt kaupunginvaltuutettu ja maakuntavaltuuston jäsen, Vehviläinen listaa perustelujaan.

Helsinki vaikuttaa vihreiden ehdokaskuvioihin

Vihreiden ehdokasasettelussa näkyy hyvin Helsingin vaikutus ehdokaskuvioihin.

Kun Helsingissä ei järjestetä aluevaaleja, niin vanhempainvapaalle jäänyt puheenjohtaja Maria Ohisalo, ulkoministeri Pekka Haavisto ja Ohisaloa hallituksessa sijaistava ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari voivat hyvällä syyllä seurata vaaleja katsomosta.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Ylen kyselyn mukaan vihreiden kansanedustajista kahdeksan edustajaa on ehdolla aluevaaleissa ja kolme ei.

– Ihmisten tarvitsema joustava ja oikea-aikainen apu edellyttää, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut pelaavat hyvin yhteen. Yhteistyö edistää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen vaikuttavuutta. On tärkeää, että palveluiden yhdenvertainen saavutettavuus turvataan jatkossakin kaikkialla Keski-Suomessa, Bella Forsgrén (vihr.) linjaa.

Vasemmistoliiton tilanne on kyselyn mukaan vielä pääosin avoin. Neljä vasemmistoliiton edustajaa vastaa olevansa mukana aluevaaleissa ja kaksi ei lähde ehdolle.

– Minulle riittää, että hoidan kansanedustajan työni mahdollisimman hyvin, kansanedustaja Markus Mustajärvi (vas.) kuittaa kielteisen kantansa aluevaaliehdokkuuteen.

Pienillä ryhmillä ehdokasasettelu liikkeessä

Ylen kyselyyn vastanneista RKP:n edustajista kolme on ehdolla aluevaaleissa, kaksi jättää aluevaalit väliin ja yksi vielä miettii.

– Pohjanmaan hyvinvointialueen valmistelun ohjausryhmän jäsenenä olen jo hyvin tässä työssä sisällä. Kokemuksesta voin myös todeta, että esimerkiksi keskussairaalamme asemaa on jatkuvasti puolustettava ja sen toimintaa kehitettävä. Vahvan potilasturvallisuustyön jatkamisen ohella tähän liittyy muun muassa lääketieteellisen koulutuksen lisääminen, kansanedustaja Joakim Strand (r.) arvioi aluevaltuuston merkitystä.

Kristillisdemokraateilla ehdokasajatukset ovat vielä liikkeessä.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen (kd.) vastasi Ylen kyselyssä, että ei ole vielä päättänyt ehdokaskantaansa, mutta torstaina 2. joulukuuta Räsänen lähetti tiedotteen (siirryt toiseen palveluun) jossa hän kertoi asettuvansa ehdolle. Myös puoluejohtaja Sari Essayah (kd.) on ehdolla.

– Sote-uudistus on niin tärkeä, että sitä on parasta yrittää parantaa sisältäpäin oman alueen ratkaisuin. Lisäksi puolueen puheenjohtajana olisi vaikea rekrytoida ja innostaa muita vaalityöhön, jos ei itse ole mukana, Essayah kuvailee ratkaisuaan.

Yhden miehen eduskuntaryhmistä sekä nyt-liikkeen Harry Harkimo että Ano Turtiainen (vkk) vastaavat Ylen kyselyssä, että he eivät asetu ehdolle tammikuun aluevaaleissa.

Voit keskustella tästä artikkelista 5.12.2021 klo 23 saakka.

Lisää aiheesta: